Mulla löytyi ultrassa yksi pieni kivi, joka oireilee joka päivä, välillä pahemmin välillä vaan vähän. Sain lähetteen leikkaukseen..
Milloinkahan sinne pääsee ja kauan joutuu olee sairaalassa/ sairaslomalla?
Onko kivut kovat leikkauksen jälkeen?
Milloinkahan sinne pääsee ja kauan joutuu olee sairaalassa/ sairaslomalla?
Onko kivut kovat leikkauksen jälkeen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itselleni tehtiin ko. toimenpide tähystysleikkauksena kaksi vuotta sitten. Kiputuntemukset tietysti erilaiset eri ihmisillä, mutta itse en pariin viikkoon pyyhkinyt edes persettäni. Anteeksi kielenkäyttö. Kun siitä selvisin, elämä helpottunut huomattavasti.
Odotin leikkaukseen pääsyä kaksi ja puoli vuotta, kakkoskiireellisyysluokassa muistaakseni. Kolme viikkoa olin sairaslomalla.Kotiin pääsin seuraavana päivänä.
Voimia Sinulle ja hyvää uutta vuotta!
Olen ollut v. 2004 sappileikkauksessa, minullakin oli yksi kivi joka ei kylläkään vaivannut yhtään mutta lääkäri halusi poistaa koko sapen. (v. 2005 leikatun rintasyövän takia) Sappi leikattiin tähystysleikkauksella, yksi yö sairaalassa, pari viikkoa sairaslomaa. Ei pahempia kipuja, vatsa oli heiman turvoksissa muutaman päivän.
Itseltäni poistettiin sappirakko reilu viikko sitten. Poisto tehtiin tähystyksenä, kuten nykyään on tapana.
Leikkausta edeltävänä päivänä kävin sairaalassa kokeissa, keskustelemassa kirurgin sekä anestesialääkärin kanssa ja tutustumassa osastoon. Käytännössä siihen nuhraantui koko päivä.
Leikkaus tehtiin aamupäivällä. Edellisen yön nukuin kotona, ja syömättä ja juomatta piti olla aamuyöstä klo 3 lähtien. Paitsi että mukaani sain 2 dl purkin PreOp -nimistä juomaa (sokeriliuosta), joka imeytyy kahdessa tunnissa. Sen nautin aamaiseksi seitsemän maissa.
Reilu tunti ennen leikkausta annetaan rauhoittava esilääkitys. Itse leikkaus kesti reilun tunnin.
Kun olin seuraavana päivänä lähdössä kotiin, alkoi vastsani kipeytyä. Minut leikattiin uudelleen, koska vatsaontelooni oli alkanut vuotaa verta. Tuo komplikaatio on harvinainen, sen saa kai 1-2% potilaista, joten sitä ei kannata pelätä.
Verta oli ehtinyt tulla niin paljon, että uusi leikkaus tehtiin avoleikkauksena (eli nyt minulla on mahassani tuplamäärä tikkejä: tähystysleikkauksen reijät, ja avoleikkauksen pitkä arpi). Sairallassaoloa tuli siten useampia päiviä lisää, ja sairaslomaa 4 viikkoa.
Sairaalassa olon ja kuntoutumisen kannalta ainakin oma kokemukseni on seuraava:
- lähde heti liikeelle ja kävele paljon (nopeuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, eli topipuminen nopeutuu)
- pyydä riittävästi kipulääkkeitä, ettet ala arastella liikumaan lähtemistä ja liikumista (oman lääkärini nyrkkisääntö: kipulääkettä käytettävä niin paljon, että uskaltaa kunnolla yskiä)
- jos jokin kipulääke ei tunnu sopivalta (alkaa pahasti kuvottaa tms.), pyydä toista ainetta, valinnanvaraa on
- leikkauksen jälkeen paikat ovat turvoksissa: ota sairaalasta kotiin lähtöä varten esim. verryttelyhousut mukaan, farkut eivät mahdu
Kokonaisuutena: kannattaa muistaa, että he tekvät näitä juttuja työkseen, kaikki asiat on huomioitu. Näin itseni suggeroiden itse hermoilin ensimmäistä leikkausta hyvin vähän, ja korjaavaa leikkausta en yhtään.
Itselläni neni tähystysleikkuas ns. avoksi kun sappirakko oli normaalia lujemmin kiinni ympäröivissä kudoksissa. Tähystyksenä olisi ollut simppeli siinä tunnin homma mutta nyt aikaa kului yli 3 tuntia kaikkineen, sekä muistoksi jää n. 20 cm arpi komistamaan rintaa parin pienen mitättömän tähystysleikkaus viillon lisäksi. Myös tulehtuneen rakon poisto menee yleensä (oman girurgin mukaan) potilaan turvallisuuden takia avoleikkaukseen. Eikä muutenkaan lienee ole kyseinen operaatio tähystyksenä tai avona sieltä ihan helpoimmasta päästä...
Kyllähän ne pari ensimmäistä päivää operaation jälkeen yhtä tuskaa oli, mutta sitten toipuminen olikin yllättävän nopeaa.
Reilusti vaan kipulääkitystä jos kokee olonsa tuskaiseksi, kuitenkaan kun normaalisti kipulääkkeitä ei tarvitse kuin muutaman päivän ajan
Tärkeää on pääsätä vaan liikkeelle sängynpohjalta sillä siellä ei toipumista juurikaan tapahdu, korostettakoon että KEVYTTÄ liikkumista omien voimien rajoissa ja parissa viikossa on työkykyinen, vaikkakin sairaslomaa yleensä kuukausi annetaan.
Missään tapauksessa operaatiota, vaikka tiedossa olisikin avolaikkaus ei pidä pelätä, sillä sappivaivat ovat historiaa operaation jälkeen. Ennen yksikin omena ja sappi kiukutteli heti, nyt on n a u t i n t o herkutella omenalla pelkäämättä sappivaivoja tai närästysaaltoa
Menisin kernaasti uudestaan operaatioon jos täytyisi.
Viime maanantaina leikattiin päiväkirurgisesti tähystämällä.
Sappikivet todettu jo n. 10 v sitten. Poika oli silloin ihan vauva, joten leikkausta lykättiin eteenpäin, koska silloin ei vielä tähystäminen olisi onnistunut.
Olen saanut suht hyvin pidettyä kohtaukset pois ruokavaliolla.
Kesällä kuitenkin jouduin umpilisäke-leikkaukseen ja sen jälkeen ollut kaikenlaista kremppaa mahassa;on tähystetty koko suolisto varjoainekuvattu, sappikiviäkin oli kourallinen. Lääkäri suositteli niiden poistoa,epäili että seuraava kohtaus voisi olla todella raju.
Syksyllä laitettiin jonoon, ja nyt se on sitten ohi.
Verrattuna kesälliseen umpparileikkaukseen, missä kuitenkin tuli 15 cm haava, toipuminen on huomattavasti hitaampaa. Maha edelleen turvoksissa ja sietämätöntä kipua, ei niinkään haavoissa vaan tuolla "pinnan alla". Särkylääkkeillä tässä eteenpäin mennään, mutta kyllä tämä jo alkaa olla voiton puolella.
Kaks viikkoa saikkaria kirjoitettiin, mutta aikamoinen ihme pitää tapahtua, että oon viikon päästä työkykyinen.
Minulla maha tuntui pitkään jotenkin epänormaalilta, hassulta. Olisiko sisuskalut hakeneet paikkaansa kun olikin enemmän tilaa? :-D
Lähes vuosi leikkauksen jälkeen oli vielä jotain tuntemuksia, mutta kyllä varsinaiset kivut lähtivät melko pian. Tosin en minäkään parissa viikossa työkykyinen ollut, kolmisen viikkoa meni ennen kuin alkoi olla jotenkin normaali olo. Toipumisajat vaihtelevat paljon.
Mutta ei leikkausta kannata pelätä - kuten joku tuolla jo aiemmin kirjoittikin, minäkin menisin koska tahansa uudestaan!
Minulta poistettiin sappi rakko noin viikko sitten avo leikkauksella, koska leikkaus oli vaikea muuten suorittaa.Avo haavan parantelu mahassa on varmaankin aikaa vievää, mutta kyllä se kannatti. Kärsin vuosikausia kovista kivuista tietämättä mistä ne johtuvat.Kunnes tuttkittiin j a todettiin tulehtunut rakko olevan täynnään eri suuruisia särmikkäitä kiviä. Kenenkään ei pidä pelätä leikkausta. Nyt jo tuntuu että voin vähitellen syödä monia ruokia joita ei aikaisemmin voinut sietääkään.Kuten mustikka soppaa.
Minulta poistettiin sappikivi tähystys leikkauksella,olin paripäivää ennen laprassa ja samalla täytettiin anestesia kaavake.Sairaalaan menin leikkaus päivän aamulla ravinnotta edellisen päivän iltana klo 22.00 lähtien,aamulla sain esilääkityksen noin puolituntia sen jälkeen leikkaukseen,kaikki meni hyvin seuraavana päivänä pääsin kotiin.Sain kipulääkkeitä joita otin enisimäiset kolme päivää säännöllisesti sen jälkeen vain tarvittaessa muutamana päivänä,vointi on aivan hyvä liikkunut olen joka päivä (rauhallista kävelyä)sairaslomaa on kolmeviikkoa,kun jodun nostelemaan työssäni paljon.Ei tarvitse pelätä leikkauseen menoa.
Olin sappileikkauksessa pari viikkoa sitten.Ja sen voin sanoa ettei kenenkään sitä pidä pelätä millään lailla. Minulla oli tulehtunut sappirakko, joten tähystys ei ollut mahdollinen ja haava tehtiin. Kipuja oli tietenkin jonkin verran haavassa nyt kahden viikon kuluttua ei juuri tunnu ollenkaan mitään ja vointi on koko ajan vain parempi. Voin syödä niitäkin ruokia joita ei ennen leikkausta voinut ajatellakaan.En tiedä miksi niinkin nopeaan pääsin leikkaukseen kuin kolmen viikon odotuksella. Ja olen eläkkeellä oleva poikamies.Ehkä minua säälitiin kun oli ajoittain hirveät tuskat sappikivien alkaessa liikkua tiehyeisiin. Älkää hyvät ihmiset epäröikö menkää leikkaukseen heti kun vain suinkin pääsette jos sappikivet vaivaa. Se ei parane takuulla itsestään.
Minä olen saanut lähes kahden viime vuoden ajan hyvin voimakkaita sappikohtauksia (sietämätöntä kipua, voimakasta oksentamista jne.). Ultrassa todettiin kourallinen sappikiviä. Leikkausjonossa olen ollut puolisen vuotta, mutta varalistalta sain peruutusajan aika lyhyellä varoitusajalla. Nyt olisi siis huomenna labra ja ylihuomenna leikkaus. Kovasti jännittää. Kovasti tuntuu vaihtelevan sekä kotiutusaika, että sairaslomankin pituus. Olin kuvitelut pääseväni tähystyksen jälkeen kotiin, mutta aika moni on joutunut osastollekin jäämään, katsotaan miten minun käy...
Minä sain 3 kertaa kohtauksen, ultrattiin ja sappirakko täynä kiviä. N3 kk päästä leikattiin tähystyksellä. Leikkaus meni hyvin ja pääsin samana iltana kotiin. Seuraavana yönä sain järkyttävän kipukohtauksen ja oksensin ja kuume nousi. Ambulanssilla ensiapuun jossa otettiin tulehusarvot ja ultrattiin. Kipu oli kamala. En voinut makaa selälläni ollenkaan ja oksetti. Sitten lääkäri sanoi että nyt Ambulanssilla kohti Meilahden sairaalaa leikkausta varten, tieyeihin oli jäänyt kivi ja sen seurauksena minulla haima tulehtui pahasti. Viikon makasin sairaalassa ja kaikki päättyi onneksi hyvin. Näin mulla kävi. :(