Hei, tiedän jonkin verran sähköstä ja mittailin yleimittarilla kotiani turvallisuutta silmällä pitäen, esim. että metalliset lampunrungot ovat jännitteettömät ja pistorasioiden suojakoskettimista vesikiertopattereihin oli hyvin pieni impedanssi. Asun -77 rakennetussa kerrostalossa. Ainut erikoisuus minkä huomasin, oli että lieden metallirungosta oli ääretön impedanssi patteriin, tiskipöytään ja suojakoskettimeen, eli runko ei siis ollut maadoitettu.
Onko tämä asiallista, vai pitäisikö sen lieden olla aina maadoitettu? Käsittääkseni jos (vanhaan) lieteen tulee vika jolloin jännite pääsisi runkoon ja sattuisin samalla koskettamaan tiskipöytää, minulle kävisi vähän kuin sulakkeelle...
Onko tämä asiallista, vai pitäisikö sen lieden olla aina maadoitettu? Käsittääkseni jos (vanhaan) lieteen tulee vika jolloin jännite pääsisi runkoon ja sattuisin samalla koskettamaan tiskipöytää, minulle kävisi vähän kuin sulakkeelle...
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pitää olla aina maadoitettu.
yst. pn
Kyllähän se kannattaa maadoittaa. Onkon maadoitusjohtoa ylipäätään syöttökaapelin mukana tuon ikäisessä talossa.
Kiitos vastauksista. Eli pitää olla maadoitettu. Talossa ei ole ilmeisesti maadoitusjohdinta, koska pistorasiat ovat vanhanmallisia. Tehdäänkö lieden maadoitus silloin kytkemällä lieden runko nollajohtimeen? Ja näkyykö sen jälkeen lieden ja tiskipöydän välissä hyvin pieni impedanssi josta voi todeta maadoituksen toimivuuden?
Ei tarvitse säikähtää, en ole ryhtymässä hommaan itse vaan otan virallisen ammattilaisen, mutta haluan tietää mitä sähkömies tulee tekemään ettei kuseta laskutuksessa ja homma tulee muutenkin hoidettua kuntoon. Mulla on vaan hiljattain hieman huonoja kokemuksia ammattisähkömiehen työn luotettavuudesta.
Eikö keittiön pistorasiat (mahdollisesti ne jotka on kosketusetäisyydellä vesijohdoista ja pesualtaasta) ole maadoituskoskettimella varustettuna? Talossa on suurella todennäköisyydellä tästä riippumatta maadoitusjohdin.
Maadoitus (nollaus) tehdään liittämallä lieden metallikuori nollajohtoon mutta sitä ei saa tehdä itse liedessä vaan liitäntärasiassa, jakorasiassa tai sähkökeskuksessa.
Eli siis itse maadoittaisin mahdollisimman lähelle sähkökeskusta riippuen kuinka helppoa maadoituksen vetäminen olisi. Arvaisin että tässä tapauksessa joutuisi nollaamaan liitäntärasiassa. Kumikaapelissa pitää mennä maadoitus omana johtimenaan eli se on vaihdettava jos maadoitusta ei siitä löydy.
Maadoituksen voi todeta mittaamalla vastuksen maan ja lieden rungon välillä. Josta pitäisi saada hyvin pieni vastus. "Maan" kyllä täytyy olla luotettavasti maahan yhteydessä. Vesijohto ja pesualllas ei välttämättä aina ole maahan hyvässä yhteydessä kun taas pistorasian maadoituskoskettimien pitäisi olla, jos ei ole jotain vikaa on.
yst.pn
liesikaapeli, siinä oli samassa maat ja nollat, kun vaihdoin itse uuden lieden niin piti vetää taululta asti 5-napainen kaapeli, että sai tarpeeksi voimavirtaa uuteen lieteen.
Kiitos vielä selvennyksistä. Varmistin että olin tehnyt mittaukset oikein, ja liedessä on todellakin vikaa. Nyt vain sähkäriä soittelemaan.
Palstan ns. "asiantuntijoista" tehdä liedenasennuskeikan joskus lähimenneisyydessä!
"se on 10% alennus jokaisesta sähköiskusta, eikä mun oo tarttenu ikinä näitä hommia ilmaiseksi tehdä"
Eräs mummeli kyseli että mikähän on kun hellaan koskeminen kihelmöi silleen jännästi. Sillä oli sama vika edenny jo seuraavaan vaiheeseen...
Mainitset pienestä impedanssista. Ilmeisesti et kuitenkaan mitannut impedanssia vaan resistanssin.
Jos resistanssi arvo on pieni, niin kaikkihan on kunnossa. Jos arvo sitävastoin on suuri on aihetta huoleen.
Tuo mittauskohta liedessä ei sitten saa olla lieden levyn pinnasta, koska levyn rakenne on sellainen, että siinä on varsin suuri ominaisvastus.
Oikea mittauskohta on joko kansilevyn kiinntysruuvin päät tai lieden galvanoitu takapelti.
Tasajännitteellä impedanssi on sama kuin resistanssi. Impedanssin komponentit ovat resistanssi, induktiivinen reaktanssi ja kapasitiivinen reaktanssi, joista kaksi jälkimmäistä ovat nollataajuudella nollia.
Kojeen käyttöjännite on vaihtovirtaa, niin impedanssimittauksessa tulisi käyttää samataajuista vaihtovirtaa.
Tästä syystä on selkeämpää puhua resistanssista koska muita vaikuttavia tekijöitä ei tunneta käytettävällä mittaus jännitteellä.
tuo alkuperäinen kysymys oli. Ei tuossa ole mitään epäselvää mitä on mitattu ja miten. Sanotaan sitten mitatuksi vastus, resistanssi tai impedanssi, on sama asia. On tietysti eri juttu, jos olisi mitattu vaikkapa jonkin käämin impedanssi.
Jopa se on sähkötekniikka muuttunut siitä kun minä kouluja kävin.
Silloin vielä kapasitiivinen reaktanssi oli nollataajuudella ääretön.
Kompakusetushan tuossa oli näköjään. Aika moni meni halpaan.
Kun kysymyksessä on sähköliesi, niin siinä on puhdasta resistanssia. Siis Ohmista vastusta.Se mitataan sellaisenaan ohmimittarilla. Kapasitiivisessa ja induktiivisessa kuormassa mukaan tulee ao. impedanssit. Näissä vaihtosähkökäytössä mukana on ns. vaihesiirto, joka muuttaa tilanteen resistanssiin verrattuna. Kapasitiivisessa kuormassa virta kulkee heti, mutta jännite kasvaa perässä. Induktiivisessa päinvastoin. Näin simppelisti sanottuna.
Induktanssia edustaa mm. sähkömoottorit ja releet,sekä muut käämit. Tästä syystä kapasitanssia käytetään induktanssin aiheuttaman vaihesiirron kompensointiin. Ne kun pyrkivät kumoamaan toisensa. Ideaali vaihesiirto on 0, joka saadaan ohmisella kuormalla. Eli jännitteen ja virran huippukohdat ovat saman aikaiset. Tässä hieman rautalankamallia.
puuhastelulta! KOKO porukka...
amatööri, kun näillä sivuilla roikut...?