Heipsan. Miten hitossa kuoletan tunteeni yhtä miestä kohtaan. En kestä tätä. Elämä on ihan sekaisin. Kyseessä ei ole mikään ex, vaan ihan työkaveri. Olen ihan rikki näiden ihastumistunteideni kanssa ja pelkään että rakastun ja sitten taas särjen sydämeni...
Onko neuvoja, miten pääsen eroon tästä sekoilusta, kun ollaan päivittäin tekemisissä.
Onko neuvoja, miten pääsen eroon tästä sekoilusta, kun ollaan päivittäin tekemisissä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sillä lähtee.
Kysy onko hän ihastunut sinuu, jos vastaus on ei, tunteet alkaa siitä vähitellen viilentyä.
Mistähän saisin rohkeutta moisen kysymyksen esittämiseen. Kyllä se vastaus pelottaa. Kovin minusta tuntuu siltä, että toinen tykkää ainakin jonkun verran, mutta olen niin kauhean epävarma nynny.
Kiitos neuvosta, kai se olisi otettava härkää sarvista.
Ei kai se vastaus pelota? Vastaushan on juuri sen suuntainen kuin ounasteletkin. "Jonkun verran" on vissiin kuitenkin aivan liian lievä ilmaisu...
Ja miten minä sen oikein ilmaisen, en kai voi vaan sanoa töksäyttää, että: olen ihastunut sinuun. Varsinkin kun puheenaiheet ovat tässä pyörineet ihan muissa asioissa.
Tuo on kuitenkin semmoinen juttu, että haluaisin sanoa sen ihan kasvotusten, tekstiviestit ja sähköpostit on vähän "kylmiä" tällaisten asioiden ilmaisemiseen.
Et sä ikinä voi löytää sitä oikeaa jos sä et yritä edes, mitä sitten jos välillä palaa vähän? Joskus voi vaikka osua ja hyvin.
Olen vaan niin monta kertaa pettynyt, ensin ovat niin ihastuneita ja rakkaudestakin puhuvat ja sitten kuitenkin kaikki romahtaa. Siksi yritän kovasti olla "tunteeton". Nämä tunteet tulivat minulle nyt ihan täytenä yllätyksenä ja olen ihan hämilläni. Toisaalta olen niin vahvasti tunneihminen, että ei se käy niin vaan niks naks kuolettaa tunteita.