Monen kortin varassa
Mikä tuleva presidenttiehdokas Arto Lahti todella on miehiään?
Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti, 56, on pian myös presidenttiehdokas – jos saa järjestykseen valtavan röykkiön kannattajakorttejaan.
Korttikasan kimpussa Lahdella on apunaan Tomi Riihimäki. Riihimäki on paitsi käytettyjen autojen kauppias myös entinen liberaalien puheenjohtaja, Lahden entinen oppilas kauppakorkeakoulusta ja tämän vaalikampanjan päällikkö.
Kaksikko tuskaili perjantaina pitkin syksyä kerättyjen kannattajakorttiensa kanssa. Korteissa pitäisi olla kannattajan syntymäaika, mutta monet ovat sutaisseet hämyisissä keräyspaikoissa kortteihin vain syntymävuotensa.
Asialla on merkitystä. Oikeusministeriö ratkaisee pistokokeissaan, kelpaavatko Lahden osin puutteelliset kortit. Kohtalonhetki koittaa ensi viikolla, kun Lahti kiikuttaa vaadittavat 20 000 korttia ministeriöön tarkastettavaksi.
Kannattajakorttien syntymäajat eivät ole ainoa Lahtea koskeva tulkintaongelma.
Ihmiset panevat nimensä kortteihin, koska he haluavat kaikkien kukkien kukkivan. Vaalit ovat koko kansan show.
Allekirjoittajat eivät ole juuri kyselleet Lahden ohjelman perään. Jos olisivat, Lahti keräisi kortteja vielä seuraavienkin vaalien alla. Todellinen ohjelma on hakusessa itse ehdokkaallakin.
Nyt hän vastustaa kristillisen etiikan pohjalta keinohedelmöitystä. Homot ja lesbot saavat kyytiä. Karjalan palautus olisi mainio asia, ja puolustusliitto Nato toisi luonnollista turvallisuutta.
Ohjelma on kuin tilkkutäkki, ja miehen suusta pursuaa puhetta laidasta laitaan. Lahti on imenyt sekalaisen kannattajakuntansa teemoja kuin pesusieni. Tuntuu, että hänen taustajoukkoihinsa ovat takertuneet kaikkialla muualla päihinsä saaneet monialaiset toisinajattelijat.
Muuttuuko ohjelma, jos olette lopulta presidenttiehdokas, Arto Lahti?
"Kyllä taatusti. Tästä on lähdettävä. Nyt tämä on vielä hakemista", hän sanoo.
"Supistan itse joukkoa, joka on tukenani. Tulee laveampia tulkintoja."
Jo ennen suurempaa karsintaa Lahti ehti muuttua liberaalista omaksi kansanliikkeekseen. Liberaaleista tuli kampanjan rasite aivan alkumetreillä, kun Lahti riitautui puolueen kanssa siitä, kuinka sitoutuneita näiden pitäisi kampanjaan olla.
Mutta se ohjelma. Miten Nato?
Suhde Natoon on Lahden mielestä ratkaistava kansanäänestyksellä. Hän itse ei nykytiedon perusteella halua jäsenyyttä.
Entä keinohedelmöitys? "En kauheasti ottaisi kantaa. Luonnon oikaisemista pitää ajatella naisen kannalta."
Eikä hänellä tunnu olevan mitään homoja tai lesbojakaan vastaan. Karjalan palauttamisesta Lahti kuulisi ensin naapurin mielipidettä.
Tämä on miehen mielipide, vaikka Karjalan palauttajat odottavat hänestä suunnilleen seuraavaa Karjalan maaherraa.
Tästä lähin Lahti miettii, millainen ohjelma puree. Ja keitä todella kannattaa roikottaa tukijoukoissa.
Kolmen lapsen 56-vuotias isä on toiminut yrittäjätalouden apulaisprofessorina ja professorina 1980-luvulta alkaen. Hän on ohjannut satoja gradujen ja väitöskirjojen tekijöitä.
Lahti on graafisen alan yrittäjä, joka on pannut pystyyn monia yrityksiä – joista jotkut ovat hänen hallituskautensa jälkeen päätyneet konkurssiin. Yrittäjyysprofessorin mielestä konkurssi on normaali asia.
"Konkurssia seuraa Suomessa karsiutuminen markkinoilta. Sinäkö olet ollut tuommoisessa mukana, kysyy suomalainen konkurssin tehneeltä."
Kun Lahti on saanut kampanjastaan ylimääräiset rönsyt pois, jäljelle jää lopulta kolme asiaa: yrittäjyys, työ ja globalisaatio. Teesiensä mukaan juuri hän olisi "isänmaallisen arvomaailman aidosti sisäistänyt presidentti". Ja kaiken takana on hänen mukaansa arkkipiispa Mikko Juvalta omaksuttu humaanisuus.
Ajatustensa puolesta aika tavallinen ehdokas siis.
Politiikan tutkijat ja äänestäjät saavat pohtia, tarvitaanko Suomessa Lahden tapaisia ehdokkaita. Viime vaaleissa heitä ei ollut, mutta vuonna 1994 Paavo Väyrynen (kesk) sai jopa omasta puolueestaan kaksi sivuehdokasta, Keijo Korhosen ja Eeva Kuuskosken. Molemmat vielä entisiä ministereitä.
Lahdella on tavoite. Hänelle aukenee tie Yleisradion vaaliohjelmiin heti ehdokkuuden tultua viralliseksi. "Totta kai. Heti, kun hän on ehdokas", vakuuttaa toimittaja Tarmo Ropponen.
Julkisuuden avulla Arto Lahti pyrkii presidentinvaalien pienehdokkaista parhaaksi. Eikä kannattajakortteja palauteta, vaikka ohjelma muuttuu.
http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/presidentinvaalit 2006/artikkeli/1101981761752
Mikä tuleva presidenttiehdokas Arto Lahti todella on miehiään?
Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti, 56, on pian myös presidenttiehdokas – jos saa järjestykseen valtavan röykkiön kannattajakorttejaan.
Korttikasan kimpussa Lahdella on apunaan Tomi Riihimäki. Riihimäki on paitsi käytettyjen autojen kauppias myös entinen liberaalien puheenjohtaja, Lahden entinen oppilas kauppakorkeakoulusta ja tämän vaalikampanjan päällikkö.
Kaksikko tuskaili perjantaina pitkin syksyä kerättyjen kannattajakorttiensa kanssa. Korteissa pitäisi olla kannattajan syntymäaika, mutta monet ovat sutaisseet hämyisissä keräyspaikoissa kortteihin vain syntymävuotensa.
Asialla on merkitystä. Oikeusministeriö ratkaisee pistokokeissaan, kelpaavatko Lahden osin puutteelliset kortit. Kohtalonhetki koittaa ensi viikolla, kun Lahti kiikuttaa vaadittavat 20 000 korttia ministeriöön tarkastettavaksi.
Kannattajakorttien syntymäajat eivät ole ainoa Lahtea koskeva tulkintaongelma.
Ihmiset panevat nimensä kortteihin, koska he haluavat kaikkien kukkien kukkivan. Vaalit ovat koko kansan show.
Allekirjoittajat eivät ole juuri kyselleet Lahden ohjelman perään. Jos olisivat, Lahti keräisi kortteja vielä seuraavienkin vaalien alla. Todellinen ohjelma on hakusessa itse ehdokkaallakin.
Nyt hän vastustaa kristillisen etiikan pohjalta keinohedelmöitystä. Homot ja lesbot saavat kyytiä. Karjalan palautus olisi mainio asia, ja puolustusliitto Nato toisi luonnollista turvallisuutta.
Ohjelma on kuin tilkkutäkki, ja miehen suusta pursuaa puhetta laidasta laitaan. Lahti on imenyt sekalaisen kannattajakuntansa teemoja kuin pesusieni. Tuntuu, että hänen taustajoukkoihinsa ovat takertuneet kaikkialla muualla päihinsä saaneet monialaiset toisinajattelijat.
Muuttuuko ohjelma, jos olette lopulta presidenttiehdokas, Arto Lahti?
"Kyllä taatusti. Tästä on lähdettävä. Nyt tämä on vielä hakemista", hän sanoo.
"Supistan itse joukkoa, joka on tukenani. Tulee laveampia tulkintoja."
Jo ennen suurempaa karsintaa Lahti ehti muuttua liberaalista omaksi kansanliikkeekseen. Liberaaleista tuli kampanjan rasite aivan alkumetreillä, kun Lahti riitautui puolueen kanssa siitä, kuinka sitoutuneita näiden pitäisi kampanjaan olla.
Mutta se ohjelma. Miten Nato?
Suhde Natoon on Lahden mielestä ratkaistava kansanäänestyksellä. Hän itse ei nykytiedon perusteella halua jäsenyyttä.
Entä keinohedelmöitys? "En kauheasti ottaisi kantaa. Luonnon oikaisemista pitää ajatella naisen kannalta."
Eikä hänellä tunnu olevan mitään homoja tai lesbojakaan vastaan. Karjalan palauttamisesta Lahti kuulisi ensin naapurin mielipidettä.
Tämä on miehen mielipide, vaikka Karjalan palauttajat odottavat hänestä suunnilleen seuraavaa Karjalan maaherraa.
Tästä lähin Lahti miettii, millainen ohjelma puree. Ja keitä todella kannattaa roikottaa tukijoukoissa.
Kolmen lapsen 56-vuotias isä on toiminut yrittäjätalouden apulaisprofessorina ja professorina 1980-luvulta alkaen. Hän on ohjannut satoja gradujen ja väitöskirjojen tekijöitä.
Lahti on graafisen alan yrittäjä, joka on pannut pystyyn monia yrityksiä – joista jotkut ovat hänen hallituskautensa jälkeen päätyneet konkurssiin. Yrittäjyysprofessorin mielestä konkurssi on normaali asia.
"Konkurssia seuraa Suomessa karsiutuminen markkinoilta. Sinäkö olet ollut tuommoisessa mukana, kysyy suomalainen konkurssin tehneeltä."
Kun Lahti on saanut kampanjastaan ylimääräiset rönsyt pois, jäljelle jää lopulta kolme asiaa: yrittäjyys, työ ja globalisaatio. Teesiensä mukaan juuri hän olisi "isänmaallisen arvomaailman aidosti sisäistänyt presidentti". Ja kaiken takana on hänen mukaansa arkkipiispa Mikko Juvalta omaksuttu humaanisuus.
Ajatustensa puolesta aika tavallinen ehdokas siis.
Politiikan tutkijat ja äänestäjät saavat pohtia, tarvitaanko Suomessa Lahden tapaisia ehdokkaita. Viime vaaleissa heitä ei ollut, mutta vuonna 1994 Paavo Väyrynen (kesk) sai jopa omasta puolueestaan kaksi sivuehdokasta, Keijo Korhosen ja Eeva Kuuskosken. Molemmat vielä entisiä ministereitä.
Lahdella on tavoite. Hänelle aukenee tie Yleisradion vaaliohjelmiin heti ehdokkuuden tultua viralliseksi. "Totta kai. Heti, kun hän on ehdokas", vakuuttaa toimittaja Tarmo Ropponen.
Julkisuuden avulla Arto Lahti pyrkii presidentinvaalien pienehdokkaista parhaaksi. Eikä kannattajakortteja palauteta, vaikka ohjelma muuttuu.
http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/presidentinvaalit 2006/artikkeli/1101981761752
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toisaalta on aian turha ampua kärpästä singolla.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=803&author=65
ääääää
Vastaanottaja [email protected]
Lähetetty 22.12.2005 17:50:09
Lähettäjä ProKarelia FI
Aihe Tiedote: Suomen presidentin on puhuttava Suomen suulla
Tiedote 22.12.2005, julkaisuvapaa
http://prokarelia.net
[email protected]
Professori, presidenttiehdokas Arto Lahti
SUOMEN PRESIDENTIN ON PUHUTTAVA SUOMEN SUULLA
Presidentinvaalien yhteydessä on jo puhuttu Karjalan palautuksesta. Keskusteluista on jäänyt puuttumaan oleellisia perusasioita. Suomi on itsenäinen valtio, joka on irtautunut 1917 Venäjän imperiumista, saanut tunnustuksen ja vakiinnuttanut asemansa.
Kun vaalikeskusteluissa puhutaan Karjalan palautuksesta uskotellaan, että vuoden 1947 rauhansopimus on se laillinen paperi, joka määrittelee itsenäisen Suomen statuksen. Näin ei ole. Kansainvälisesti jokainen uusi, itsenäistynyt maa saa suvereniteettinsa ja statuksensa sopimuksin ja tunnustuksin. Uutta valtiota ei perusteta alistamalla, pakottamalla tai silpomalla.
Kun äskettäisessä vaalikeskustelussa kysyttiin Karjalan palautuksesta, ehdokas Vanhanen sanoi, että Karjalan palautus merkitsisi sotaa. Ei merkitsisi. Karjalan palautus on laillisuuden ja sopimisen voimaanasettamista sodan seurausten sijaan. Sodat aiheuttivat rajojen siirtelyn, ihmisten kärsimyksen ja rikoksen ihmisyyttä vastaan.
Suomen kokema alistaminen 1947 perustui sotaan. Se perustui talvisodan rajansiirtoihin, joihin Pariisin rauhansopimuksen 1. artikla vetoaa. Kun talvisota oli kansainvälisen yhteisön sanktioima ja tuomitsema, on myös Pariisin rauhansopimuksen sisällön laillisuus kyseenalainen.
Jos presidenttiehdokas tukeutuu sotaan, Suomen alistamiseen, Suomen laillisten ja tunnustettujen alueiden etniseen puhdistamiseen, ei hänen voida katsoa puolustavan Suomen etua tai Suomen olemassaoloa suvereenina ja kokonaisena valtiona.
Ei itsenäisen valtion olemassaolo voi perustua alistamiseen, nöyryyttämiseen ja ahneeseen saalistamiseen (vahvemman valtion aluelaajennukset, sotakorvaukset) vaan sopimiseen ja keskinäiseen kunnioittamiseen ja rajasopuun.
Karjalan palauttamisessa on kyse molempien osapuolien kunnian ja maineen palauttamisesta. Neuvostoliitto teki väärin talvisodan alusta alkaen: väärin sopimuksia kohtaan, väärin pienempää valtiota kohtaan, väärin ihmisiä kohtaan sekä Suomessa että omiensa joukossa. Vääryys on nyt häpeäksi sekä Venäjälle että sille viralliselle Suomelle, joka vääryyden hyväksyy.
Ehdokkaat Halonen ja Niinistö ovat esittäneet, ettei Venäjä halua palauttaa näitä Suomen alueita takaisin Suomelle. Tämä ei voi olla Suomen presidentin puhetta. Suomen presidentti ei voi puhua Venäjän suulla.
Suomen presidentti voi puhua vain Suomen suulla ja Suomen kannan on oltava yksiselitteinen: vääryydellä Suomelta ja Suomen kansalaisilta anastettu alue on rauhanomaisesti palautettava takaisin muun Suomen yhteyteen.
On turhaa arvailla ja ennustella haluaako Venäjä palauttaa maineensa ja asettaa valtakunnanrajan ennalleen, kuten se Suomen itsenäistymisen yhteydessä kiistatta sovittiin. Tärkeää on esittää Suomen virallinen kanta Suomen suulla. Vääryydellä otettu on lopulta rauhanomaisesti, paremman tulevaisuuden nimissä osattava palauttaa.
Vain näin voi Suomen presidentti puhua, Suomen suulla, Suomen ja paremman tulevaisuuden hyväksi.
Lisätiedot:
Professori Arto Lahti
050 376 9428
[email protected]
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=803&author=65
--
Mitä vittua sillä karjalalla tehdään? Maaseutu on autiota muutenkin. Miksi sinne pitäisi syytää rahaa? Miten se teidän karjalanne sitten jaettaisiin oikeuden mukaisesti? Entäs ne jotka joutuivat kärsimään pakkoasutuslaista? Miten heidän taloudelliset menetyksensä korvataan? Kuka sinne muuttaa? Miksi pitäisi ottaa vanha raja väen väkisin takaisin, kun se alunperinkin oli liian lähellä Pietaria? Antaa sen nyt olla siellä missä se on eikä hämmennetä soppaa, joka on kivasti saostunut paikalleen. Jos siitä nyt jotain on pakko saada, niin Venäjä voisi maksaa kunnon rahallisen korvauksen. Vaikka niin ison, että siitä muutama tonni tulisi jokaiselle suomalaiselle.
Kamalaa katsella kun aikuiset miehet lässyttävät lapsellisuuksia.