hei,
ajattelin kirjoitella tänne, jos jollakulla vaikka olisi samanlaisia kokemuksia. Olen 18-vuotias tyttö, joka seurusteli viime talven ja tuli jätetyksi nelisen kuukautta sitten. En osaa itse sanoa kumpi tapahtuma elämässäni oli käännekohta (vai oliko kumpikaan), se että minut jätettiin vai se että seurustelin omasta mielestäni ihan tosissani, en mitenkään leikillä.
Tuon seurustelun aikana minulla heräsi aivan uudenlaisia tunteita; syyllisyyttä siitä, että sain olla jonkun ihmisen lähellä. Onnettomuutta, siitä että tunsin syyllisyyttä, mutta myös positiivisia tunteita. Tunsin itseni kauniiksi, halutuksi ja siltä kuin maailma ei olisikaan ihan mahdoton paikka elää. Se ei ollut sellaista "vaaleanpunaiset aurinkolasit päässä" optimismia, vaan enemmän realismia, kuin loputonta pessimismiä.
Mutta nyt kun minut jätettiin, jo vähän aikaa sitten. Olen aivan erilainen ihminen. Olen saanut paniikkikohtauksen, en saa nukuttua ja jos saan näen painajaisia. Tunen itseni rumaksi, inhottavaksi ja saamattomaksi ihmiseksi. Tunnen, että maailmalla ei ole mitään tarjottavaa minulle ja että seurusteluni oli vain jonkun ylemmän antama viesti siitä, että tätä sinä et oikeasti tule ikinä saamaan. Usein minusta tuntuu, että olen tehnyt joskus nuorempana jotain pahaa, josta minua nyt rankaistaan.
Käyn terapiassa jatkuvan itkusuuden ja paniikkihäiriön takia, mutta vaikka minulla olisi kuinka hyvä olo tahansa sen jälkeen, jää jäljelle kuitenkin tyhjä olo. Tämä tyhjä olo saa minut luovuttamaan helpoimmissakin asioissa, enkä näe mitään syytä miksi minun pitäisi yrittää.
Ennen tunsin että elämälläni oli sisältöä, jo ennen kuin seurustelin. Tietenkin elämä oli joskus sietämätöntä, mutta silti jaksoin olla optimistinen.
Nyt en löydä elämääni minkäänlaista kantavaa voimaa, en perheestä, harrastuksista tai uskonnosta saati tulevaisuudesta. Tunnen, että olen mokannut tulevaisuuteni, koska minulla on tälläisiä tunteita.
käännekohdan(?) jälkeen=tyhjyys
7
1296
Vastaukset
- vali vali
No naisilla se on helppoa, kyllä sitä uuden miehen saa jos vain haluaa. Toistepäin se onkin vaikeampaa.
Ota jo itseäsi niskasta kiinni ja lopeta tuo tolkuton itsesääli!- mummo
että itsensä piristäminen käy sormia napsauttamalla. Ihminen, joka sanoo noin kommenttina toisen pahaan oloon, ei ole ollut masentunut tai saati sitten itse sairastanut masennusta.
Oman kantansa asiaan voi tuoda muullakin tavalla esille, kuin sinun tavallasi. - en kuvittele mitään
mummo kirjoitti:
että itsensä piristäminen käy sormia napsauttamalla. Ihminen, joka sanoo noin kommenttina toisen pahaan oloon, ei ole ollut masentunut tai saati sitten itse sairastanut masennusta.
Oman kantansa asiaan voi tuoda muullakin tavalla esille, kuin sinun tavallasi.Luuleko se mummo tosiaan että päähän paijaamalla asiat paranee, tai varsinkaan sillä että surkuttelua tueaan. Loppu mikä loppu, nyt olisi oikeasti aika tehdä jotain eikä kuluttaa elämäänsä toimintaan joka ei johda mihinkään, ei ainakaan positiiviseen.
Olen oikasti järkyttynyt että moista ehdotatkaan, otatko oikeasti vastuun moisista lausunnoista? Pöyristyttävää että nuoren ihmisen masennusta pitäisi muka tukea. Hakeudu hoitoon!
- Klisee
Lapsikulta, olet niin nuori vielä. Elämä edessäsi.
Muistan minäkin vielä, miten nuorena kaikki vastoinkäymiset lähes kaatoivat maailmani.
Näin kuuskymppisenä on jo oppinut, että nämä kliseet ovat faktoja. - yksin taas
Ensirakkaus koskettaa kovin. Mutta tulet kokemaan tämän vielä useasti ikävä kyllä. :( Tuntuu, että maailma kaatuu, mutta mikä ei tapa se vahvistaa. Joka kerta se sattuu ihan yhtä paljon. Mutta vielä joskus tapaat sen jonka kanssa elät elämäsi onnellisesti. Niin minunkin on pakko uskoa, jotta jaksan tätä samaa joka päivä.
- mimmi
Kyl tää elämä hakkaa meitä joskus päähän, toisia enemmän ja toisia vähemmän. Mutta kaikkia varmasti jonakin päivänä. Toisten jutut tuntuu olevan paremmin, mutta ei se niin ole miltä usein näyttää. Sulla on varmasti paha olla nyt, mutta anna sen olon tulla ja mennä, katsele sitä vähän niikuin tarkkaillen sivusta. Ja naura kun olo helpottaa, huomaat pian, että se tosiaan olikin vain TUNNE.
Uusia ystäviä tulet saamaan, valitettavasti ihmiset – varsinkin nuoret, hakevat usein seuraan, missä on hauskaa tai mistä voisi jotenkin hyötyä. Jos mieli on maassa, ympärillä harvoin pörrää muita. Seurapellet hauskuuttaa muita, mutta he ovat useimmiten niitä, ketkä ovat kaikkein yksinäisimpiä – ainakin myöhemmin elämässä.
Energiaa ja oikeaa iloa saat ulkoilusta ja sellaisesta tekemisestä, mistä itse tykkäät. Kirjoita paperille millainen haluat olla, plussaa ne asiat, jotka tiedät jo olevasi ainakin ajatuksissasi. Älä näytä niitä muille. Koska selvästikin osaat kirjoittaa ja ilmaista tunteesi, käytä taitoasi itseesi.
Mä luin yhden hyvän kirjan, Tommy Hellstenin "Saat sen, mistä luovut". Hieno kirja vaikkapa tuon kundin luettavaksi, joka sinua aiemmin "kommentoi". Elämä kantaa, muakin kantoi, vaikken uskonut.
- avovaimo
Älä vastusta itseäsi ja tunteitasi! Anna itsellesi lupa tuntea niin kuin tunnet oli se mitä tahansa; vihaa, paniikkia, onnea, masennusta... yritä hyväksyä se, että olet tunteva ja kokeva ihminen. Sinulla on oikeus surra menetystäsi ja oikeus tuntea itsesi yksinäiseksi!
Itse olen huomannut, että kun hyväksyy tunteen ja jopa keskittyy siihen tunteeseen (ei ajatuksiin jotka kiertävät kehää ja kertovat sinulle miten ruma ja epämiellyttävä olet ym...)
Kun annat itsellesi mahdollisuuden elää se tunne läpi niin se katoaa jossain vaiheessa. muuten se palaa vain uudestaan, jos sen tukahdutat esim. päättämällä, että en saa tuntea syyllisyyttä ja olen onneton, kun koen syyllisyyttä, jota en saisi oikeasti tuntea. saat tuntea syyllisyyttä! Kaikki tunteemme kertovat meille jotain itsestämme! Niistähän me opimme!
Joskus on toki hyvä ottaa se järkikäyttöön ja miettiä mistä ne tunteet voisivat kummuta ja miten voisi tehdä valintoja elämässä jotta ei joutuisi enää samoihin itselleen epämiellyttäviin kokemuksiin.
Ja jos et saa selvää mistä johtuu syyllisyyden tunteet hyväksy sekin! Kyllä se tieto sinusta löytyy kun on sen aika ja olet valmis! Jos et tiedosta asioita et voi niitä muuttaakaan! Eli sinulla voi olla paha olo etkä tiedosta syitä siihen välttämättä. Sekin on hyvä hyväksyä.
saat joka päivä lisää elämänkokemusta ja löydät jonain päivänä sellaisen sisäisenrauhan. se voi tapahtua tänään, huomenna tai vuoden päästä.. mutta kyllä se tapahtuu kun vain luotat itseesi.
Toinen ihminen on tärkeä ihmiselle. en tiedä taustojasi. Mutta tärkeää olisi vaikka vähän pakottaa mennä vaikkei halua mennä (menet haluttomasti kunhan menet)ihmisten pariin jotka sinusta välittävät ja jotka yrittävät ymmärtää sinua. sellaisia ihmisiä on. jos ei lähipiirissäsi niin jossain aivan varmasti on! itse olen ollut lapsen todella yksinäinen eikä miulla ollut ketään muuta kuin koira. Luulin selviäväni yksin kun en pystynyt tukeutumaan muihin. opin että yksin selvitään. onneksi aloin opetella vähitellen ottamaan apua vastaan ja avautumaan sille.
ja hei et ole tehnyt mitään sellaista mistä sinua rangaistaan. kuka rankaisisi, ellet sinä itse! sinä olet ainutlaatuinen eikä toista sinua ole olemassa. olet aivan yhtä arvokas ihminen kuin kuka tahansa muukin tässä maailmassa!
ehkä nuo paniikkikohtaukset kertovat, että olet ajautunut itsestäsi kauas? Tiedätkö millainen ihminen olet? Tunnetko itsesi. Monien omakuva on tullut siitä miten muut sinut näkevät. Monet ovat riippuvaisia muiden näkemyksestä itsestään.
Miten sinä näet itsesi? tunteittesi avulla voisit saada selvän siitä kuka olet. Ja ehkä vain sillä että ostat vaikka kaupasta ruokia mitä et ole koskaan syönyt ja maistelet ja otat selvä mistä pidät! Keskityt siihen mitä mieltä olet kussakin tilanteessa itse asioista. kun tietää missä seisoo niin pysyy paremmin pystyssä!
ja kun alat hyväksyä itseäsi sellaisena kuin olet sillä hetkellä niin kaaos alkaa järjestyä ja tulee enemmän rauhallisia hetkiä kuin paniikkia. sitten voit itseäsi kehittää mihin suuntaan itse haluat eikä siihen suuntaan kun sinulta odotetaan tai on jokin yleinen mielipide siitä mitä sinun tulisi olla.
se on ihan ok! olla nyt juuri sitä mitä olet. on ihan ok olla saamaton ja paniikkihäiriöinen ja tuntea olonsa tyhjäksi! ei sinun arvosi siitä mihinkään muutu!
Kokeile, jos vaikka tämä kirja auttaisi Eckhart tolle, läsnäolon voima.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä et pääse yli, mä en pääse yli
Jäädäänkö kuinka pitkäksi aikaa kärvistelemään omissa kuplissa näihin tunteisiin vai aletaanko puskemaan jo tätä läpi. V1281488- 371401
- 671215
Hei sinä nainen
Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa541149- 69994
Mitäs te venäjän puolustajat tekisitte, jos venäjä todella hyökkäisi tänne?
Tää on se mielenkiintoinen kysymys. Tehän olette lähinnä vasemmistolaisia, eikä armeijaa ole käyty, eikä rintamalle mi254954Kelan perkeleellinen käytäntö
Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei193934- 73911
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask napauttavat - Tällaisten ihmisten ei kannata muuttaa Italiaan: "Ei..."
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask toteuttivat oman unelmansa Italiassa. He ostivat kakkoskodin Italian Pugliasta. Lue lisää16830Miksi kaikki jauhaa KAJ:sta
Se bastulauluhan on todella huono, vanhanaikainen ja oikea junttilaulu. Oikein ällöttää, kun idiootit hehkuttaa sitä ps106818