Niin.. eli ymmärtävätkö lapsenne lahjojen päälle, kun näkee esim. joulukuusen alla suuren paketti vyöryn, niin tietävätkö he että paketeiden sisällä on jotain kivaa ja uutta tms? Meillä poika 3v3kk ei ole koskaan ymmärtänyt lahjoja, aina on äippä tai iskä saanut paketit aukaista pojan ehkä katsoessa vierellä. Nytkin jo laitoin joululahjat kuusen alle ja poika vain seurasi vierestä että mitä se äiti on nyt keksinyt (joulupukkiin usko "kasvatus" ollaan jätetty välistä), ei edes yrittänyt mennä aukasemaan lahjoja. Joulukuusesta kuitenkin tykkää :) käy vähän väliä laittamassa palloja pyörimään :D
Miten muuten teidän joulua vietetään? Me ollaan pienen perheemme kanssa kotona vain Joulu aatto. Toivottavasti tuo pakkanen vähän hellittää että pääsee päivällä ensin mäenlaskuun!! Täällä Oulussa mittari ainakin näyttää -17 astetta!!
Miten muuten teidän joulua vietetään? Me ollaan pienen perheemme kanssa kotona vain Joulu aatto. Toivottavasti tuo pakkanen vähän hellittää että pääsee päivällä ensin mäenlaskuun!! Täällä Oulussa mittari ainakin näyttää -17 astetta!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lapsemme on osastolla, jossa melkein kaikki lomat, pyhät ja kouluvapaat pitää viettää osastohoidossa. Se sitoo koko perhettämme ja ahdistaa kaikkia. Etenkin lasta joka joutuu olemaan osastolla harmittaa, kun muut lapset saa olla lomilla. Tätä perustellaan hoidolla. Onko kokemusta? Voiko asialle mitään tehdä?
pitämisessä syyt ovat vahvoja, miksi niin tehdään.
Eikö pitäisi perheen tilanne ottaa huomioon? Laitoshoito on kokemuksesta koko perheelle rankkaa. Autistinen lapsi kuitenkin helposti laitostuu. Ei kai laitostaminen voi olla hoidon tarkoitus? Suuntaus on ollut perhekeskeiseen avohoitoon autistienkin kuntoutuksessa. Mitkä syyt ovat niin vahvoja, että voidaan perustella osastolla pitämistä viikonloput pyhät perheen tahdosta riippumatta?
Näin kirjoitteli autistisia piireitä omaava poikani tuetusti eli fasilitoiden kerta kerran jälkeen ennen osastoviikkoja. Itki suoraa huutoa heti kun kyseinen laitospaikkakunta mainittiinkin. Meille jankutettiin vanhempien jaksamisen tueksi tarkoitutetuista osastojaksoista, miksei millään meinattu uskoa että lapsi pelkäsi koko paikkaa ja sen ilmapiiriä. Kotona turvallista ja rauhallista ja kehitystä tukevaa ei pelkäämistä !!!!!
Ikävä kyllä nämä osastojaksot ovat olleet suoranaista kidutusta koko perheen kannalta. Kuinka perhe kestää tätä jatkuvaa syyllistämistä se kyllä ihmetyttää. Autistisen lapsen aistiherkkyydet tulkitaan täällä stressioireina ja pelkoina jotka johtuvat koko perheen vääristyneestä vuorovaikutuksesta.
Ensin epäiltiin, että piiskaamme lasta. Kun tämä epäily saatiin selvitettyä seuraava oli sitten kurin puute. Eivät usko, että malli jossa lasten kanssa yhdessä sovitaan perheen säännöt toimii. Pitäisi vanhempien yksin määrätä. Perhekokouksessa laadimme sopimuksen ja työnjaon, jota kaikki lapset ja vanhemmat noudattavat. Osastollakin ollessaan haluaa lapsi osallistua perheen yhteiseen päätöksen tekoon ja varmistaa. että kaikki hänen poissaollessankin yhteisiä sääntöjä noudattaa.
En sano, etteikö lapsella ole stressiä, mutta se ei johdu näistä perheen sisäisistä vuorovaikutusmalleista, vaan siitä, että kodin ulkopuolella häntä ei ymmärretä. Tätä sosiaalista vuorovaikutuksen vaikeutta ei haluta nähdä, vaikka lapsen ongelmat liittyivät koulun vaihtoon. Uudessa koulussa kuin ennen tarhassakin lapsella meni jopa vuosi, ennenkuin tutustui muihin lapsiin.
Osaston perhetapaamisesta tuli todellinen farssi, kun ei sisarusten selostus perheen sisäisestä toimivasta vuorovaikutuksesta miellyttänyt hoitavaa tahoa, joka oli jo ilmeisesti luonut oma käsityksensä asiasta. Nyt tarvittiin vain naulat arkun kanteen. Nollattiin totaalisesti lasten viesti: "Lapset sanovat, sen mitä toivovat vanhempiaan tukevan" . "Emme tiedä mitä todella ajattelette, eikä meidän kuulukaan tietää se kuuluu aivan muulle taholle?" Kun yritimme saada selvää tästä kummallisesta vihjailevasta vastauksesta, perhekokous lopetettiin ilman mitään selvennystä.
Kuka hoitohenkilöstöstä viitsisi tulla valvomaan itkevän lapsen vuoteen vierelle päivästä toiseen tietäen hänen pelkäävän ja kaikkien päivien täyttyvän tuolla samalla jännityksellä ja pelolla, joka sitten purkautuu juuri kun pitäisi mennä nukkumaan. Niinkuin tapahtuu kaikilla lapsilla, illalla sitten viimeistään ne tunteet purkautuvat. Pojalla pissavahinkoja monta kertaa viikossa, ne hävettivät häntä. Yölliset itkut ja pissavahingot loppuivat ja nukkumaanmeno sujui paremmin kun jaksot saatiin vihdoin ja viimein lopetettua. Kukaan ei oikein koskaan ole kuunnellut meitä vanhempia. Meidän mielipiteitämme on väheksytty ja juuri se että varsinkin poikaa on väheksytty ja tulkittu kiukuttelu väärin, on ollut erittäin kamalaa. Ei diagnoosi ole syy kiukutteluun, vaan silloin täytyy miettiä mitä tulee muuttaa ympäristössä. Meille on hoettu, että vanhempien jaksamisen tukemiseksi jaksoja tarvitaan. Mutta tosiasia on se, että ainoastaan jaksojen takia se jaksaminen on ollut lujilla. Ei meillä ole mitään syytä hankkiutua lomalle lapsestamme, jonka olemme yhdessä aikaansaaneet. Haluamme opettaa ja tukea häntä. Se on palkitsevaa Poika tekee mielellään mitä pyydetään, osallistuu kotitöihin aina pienen ajan kerrallaan ilman mitään hoputtamista. Autistihan tarvitsee juuri sitä, että asiat tehdään hänelle mielekkäiksi ja tarkoituksenmukaiksi, silloin hänelle tulee motivaatio myös omatoimisesti tehdä niitä asioita. Meillä ainakin myös autisti saa sanoa, mitä haluaa tehdä ja mihin kauppaan esim. haluaa mennä ja mitä haluaa ostaa. Ja poika nauttii yhdessä tekemisestä ja yhdessäolosta.
Kyllä on ymmärtänyt lahjojen päälle jo monta vuotta. Monena jouluna on halunnut avata muidenkin lahjoja. On myös iloinnut omista lahjoistaan.
ei meillä poika ole laisinkaan kiinnostunut lahjoista taikka muustakaan joulu hömpötyksestä.. Joulukuusta käy välillä koittelemassa mutta ihme ja kumma on antanut sen olla, ei kertaakaan ole kaatunut =)
poika täyttää helmikuussa 3v
Ei meidänkään poika 3- vuotiaana piitannut lahjoista mitään. Mutta vuosi vuodelta kiinnostus on herännyt yhä enemmän ja enemmän. Nyt tosiaan aukaisee muidenkin lahjat.Ja leikkii muidenkin leluilla ja antaa pikkuveljen leikkia omilla lahjoillaan
Lahjaideat tulevat kyllä muilta lapsilta. Ei osannut lahjoja itselleen pyytää. Mutta sen on huomannut itse, minkälaista tuhlausta jounvietto lahjoineen on. Mistä Joulupukilla on varaa kaikenmaailman rojut lapsille kantaa. Joulupukkiasia muutenkin alkoi askarruttaa, kun selvisi, ettei Joulupukki lahjoja hankikaan ja lopulta se, ettei pukkia olekaan. Tästä joulujuksauksesta on pohdittavaa jaksanut riittää.
Ei poika meilläkään osoita mitä haluaa. Esim. kaupassa katselee kyllä leluja, mutta laittaa ne sitten tarkasti takaisin. Toisinaan kyllä on osoittanut mitä haluaa ja on todella ollut onnellinen saadessaan mitä haluaa. Viime jouluna kysyin , mitä haluat joululahjaksi. Vastaus oli yllättävä. Poika kirjoitti, että haluan rauhallisen joulun, ettei mamma ja pappa tule. Ne kun koko ajan on olleet hoputtamassa poikaa puhumaan. Poika kyllä jonkun verran puhuu, mutta epäselvästi. Silloin puhuu selvästikin, kun ei vaadita puhumaan ja kun on oikein mukavaa jossain. Tänä jouluna kysyin, että mitä sa haluat lahjaksi, poika vastasi, että olen saanut sen jo. Mutta ei kertonut mikä se on. Poika pitää joulua juuri Jeesuksen syntymäjuhlana, ei lahjapäivänä. Hyvä niin. Olisikin hyvä, kun kaikki pitäisivät joulua juuri sellaisena päivänä miksi se on tarkoitettukin. Meillä ei ollut tänä jouluna paljon lahjoja. Hommattiin internet-liittymä ja siinä on koko perheelle lahjaa kylliksi. Se on suurin lahja. Muuten oli vain jotain pientä.
Joo,pikkuhiljaa on alkanut kiinnostaa pakettien avaaminen ja jos on mieluinen,niin sisältökin on kiinnostanut.Kaksi autistia meillä.Pojat ovat kohta 8 ja 4 vuotiaita.Vanhempi on vasta pari-kolme vuotta ollut paketeista kiinnostunut.Nuorempi nyt pari vuotta avanut itse pakettinsa.Joulukuusen vanhempi haluaa heti koristella kun se tuodaan sisään:)
Kun meillä 9-vuotias poika sai tietää, että joulupukkia ei ole, oli se todella suuri hämmästyksen ja pettymyksen aihe. Hän ihmetteli, kuinka häntä oli petetty kaikki nämä vuodet. Kaikki läheiset ja isommat sisarukset tuntuivat valehtelijoilta. Lapsen luottamusta on ollut todella vaikea palauttaa. Olisi kiva kuulla miten asia teillä on selvitetty? Mitkä on kokemukset?