Tarja Halonen –Valtakunnan simputtaja
Ulkopolitiikassa kokemattomanTarja Halosen putkahtaminen Lipposen ensimmäisen hallituksen ulkoministeriksi 1995 oli poliittinen pommi. Ulkoministeriössä se oli henkinen katastrofi. Kallion kasvatti otti käyttöön kallion katukielen ja johtamisopin – management by perkele:
”Kun Halonen omasta syystään myöhästyi autosaattueesta, hän jätkämäisen alatyylisesti haukkui paikalla olleet virkamiehet.” – UM:n virkailija
Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia tavalla, jota ei ennen tai jälkeen Halosen kauden ollut nähty.
”Halonen uhkasi pienen virheen puheeseensa kirjoittaneelle virkamiehelle, että tämän ura on ohi.” – Entinen diplomaatti
Kun pinna paloi, se ei katsonut aikaa, paikkaa eikä henkilöä. Korkeintaan sitä, oliko tv-kamera paikalla.
”Ympärillä olevat pelkäsivät ja olivat varpaillaan. Jos on huono päivä – kaikki tulee ulos. Hyviä päiviä taas ei ole.” - UM:n virkailija
Halonen on nöyryyttänyt alaisiaan julkisesti - oli paikalla sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia.
Arja Alho, A-studio 9.2. 2000: ”Hän on aika voimakastahtoinen. Hänen kanssaan tulee loistavasti toimeen jos on samaa mieltä.”
”Hän on kärsimätön ja hävytön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. Itsehillintä on luvattoman kehno, hän raivostuu pikkuasioista kuin lapsi.” - UM:n virkamies
Työväenluokkaisuuttaan ja vaatimattomia lähtöolojaan korostanut Halonen valitsi ylimielisen ja kaikkitietävän käskyttäjän ja komentooran roolin. Vaikka simputus on sotaväessä kielletty, Halosta kielto ei koskenut. Kun julkisuudessa kerrottiin, että Halonen kiroilee, hän kutsutti ministeriön virkamiehen luokseen ja huusi: ”Kuka perkele täällä väittää, että minä kiroilen?”
Joskus räjähtää vaikka kesken valtiovierailun. Presidentinvaalien jälkeen kiireesti naitu aviomies Pentti Arajärvi sai kuulla kunniansa varsovalaisella torilla. Julkisuudessa juttu pistettiin leikiksi – vaimohan näyttää kaapin paikkaa kaikissa perheissä.
Halosen käytöstavat poikkesivat ja poikkeavat edelleen totutusta. Hänen älyään ei kukaan kiistä, mutta se näyttäytyy usein ilkeytenä. Hän ei kättele, hän nousee ja poistuu mitään sanomatta vaikka kesken virkamiehen selonteon, haukkuu syyttömän, eikä pyytele anteeksi. Hän ei odota – häntä odotetaan.
”Intian suurlähettiläs sai odotella jäähyväiskäynnillään halosta 45 minuuttia, kun tämä istui kampaajalla” - UM:n virkailija
Vastoin demokraattista duunari-imagoaan Halonen onkin tarkka muodollisuuksista ja omasta asemastaan. Hän haluaa määrätä ja olla keskipiste.
”Halonen pelkää, että hänen selkänsä takana häntä vastaan juonitaan. Eräiden eduskuntavaalien alla hän raivosi vaalitoimistolaisille, että he ovat tahallaan hävittäneet hänen vaaliesitteensä. Ei rauhoittunut, vaikka hänelle kerrottiin, että esitteet oli jaettu äänestäjille.” - Puoluetoveri
Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on hyvä paineensietokyky. Se on Halosen heikko kohta eikä se ole parantunut hänen tultuaan presidentiksi. Tilanne paineisessa huippukokouksessa: Halosella ei ollut heti tarvittaessa kynää kädessään. Ympärillä olijat todistivat taas kerran, kun Suomen presidentti huutaa kimeällä falsetilla sali raikuen: kynä, kynä, kynää… -
Aivan totta – ei kiukkuinen vaan todellakin jopa sietämätön.
Ylen vaalikeskustelu 7.12.2005: Halonen: ”Mutta mä käsittäisin niin, että kansa on sietänyt minua hyvin. Olen ollut 27 vuotta mukana…”
Tarja Halonen yrittää olla kansanomainen, tavallinen Tarja bonuskortteineen ja lippalakkeineen. Vaan hetkinen: Mistäs kulmasta hän on kansaa oikeastaan aikuisikänsä katsellut?
Paljolti mustan auton takapenkiltä, siten kuin eliitti rahvasta vilkaisee. Populisti-Halonen vastusti varallisuusveron poistoa jälkikäteen – elitisti-Tarja ei halunnut koskea Fortumin optioihin jälkikäteenkään.
”Presidenttiaikana kaikenlainen lavastaminen on korostunut. Halonen haluaa EU-huippukokouksissa lehdistötilaisuudet ahtaisiin huoneisiin, vaikka isot salit olisivat tarjolla. Se näyttää kuin kaikki tungeksisivat presidentin ympärillä.” - Diplomaatti
Halosen mediakonsultit ja imagorakentajat kertovat voimakkaasta johtajapersoonasta, joka tekee mitä tahtoo. Näytöt kertovat kuitenkin aivan päinvastaista.
Tämä päättäväiseksi hoettu johtaja oli oikeusministerinä palauttamassa konekaappareita Neuvostoliittoon kuten Kreml halusi. SAK:n edustajana hän oli mukana DDR:n tunnustamiskomiteassa.
Ihmisoikeusaktivisti Halonen tukee vallanpitäjiä – viimeksi kolme vuotta sitten hän kehui Kiinan ihmisoikeuskehitystä – ja tarjosi näin Kiinan johdolle propaganda-aineksia kansainväliseen käyttöön.
Presidenttikauden aikana Halosen johtajuus on osoittautunut kevyeksi aina kun napit ovat menneet vastakkain pääministerin kanssa.
Halonen perääntyi maamiinakiistassa. Halonen ei vaadi enää YK:n lupaa suomalaisten lähettämiseksi taistelutehtäviin ties minne. Turvatakuukysymyksessä Halonen antoi myöten ja Irak-asiassa Lipponen jyräsi presidentin kannan.
Halutessaan Halonen pärjää kansainvälisissä tilaisuuksissa, EU-puheenjohtajuuskausi onnistui hyvin, mutta mutta…
”On vaikea ymmärtää, miksi hän haluaa vielä toiselle kaudelle, kun hän vihaa presidentin viran hoitoon liittyviä muodollisuuksia.” - Halosen ex-alainen
Suuren suomalaisen maailmanparannushankkeen, miljoonia euroja maksaneen Helsinki-prosessin piti olla matkalippu maailmankuuluisuuteen – lopulta se tussahti suutarina Halosen syliin – se ei taannut tietä korkeaan YK-virkaan, on siis pakko jatkaa siistissä sisätyössä.
Ulkopolitiikassa kokemattomanTarja Halosen putkahtaminen Lipposen ensimmäisen hallituksen ulkoministeriksi 1995 oli poliittinen pommi. Ulkoministeriössä se oli henkinen katastrofi. Kallion kasvatti otti käyttöön kallion katukielen ja johtamisopin – management by perkele:
”Kun Halonen omasta syystään myöhästyi autosaattueesta, hän jätkämäisen alatyylisesti haukkui paikalla olleet virkamiehet.” – UM:n virkailija
Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia tavalla, jota ei ennen tai jälkeen Halosen kauden ollut nähty.
”Halonen uhkasi pienen virheen puheeseensa kirjoittaneelle virkamiehelle, että tämän ura on ohi.” – Entinen diplomaatti
Kun pinna paloi, se ei katsonut aikaa, paikkaa eikä henkilöä. Korkeintaan sitä, oliko tv-kamera paikalla.
”Ympärillä olevat pelkäsivät ja olivat varpaillaan. Jos on huono päivä – kaikki tulee ulos. Hyviä päiviä taas ei ole.” - UM:n virkailija
Halonen on nöyryyttänyt alaisiaan julkisesti - oli paikalla sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia.
Arja Alho, A-studio 9.2. 2000: ”Hän on aika voimakastahtoinen. Hänen kanssaan tulee loistavasti toimeen jos on samaa mieltä.”
”Hän on kärsimätön ja hävytön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. Itsehillintä on luvattoman kehno, hän raivostuu pikkuasioista kuin lapsi.” - UM:n virkamies
Työväenluokkaisuuttaan ja vaatimattomia lähtöolojaan korostanut Halonen valitsi ylimielisen ja kaikkitietävän käskyttäjän ja komentooran roolin. Vaikka simputus on sotaväessä kielletty, Halosta kielto ei koskenut. Kun julkisuudessa kerrottiin, että Halonen kiroilee, hän kutsutti ministeriön virkamiehen luokseen ja huusi: ”Kuka perkele täällä väittää, että minä kiroilen?”
Joskus räjähtää vaikka kesken valtiovierailun. Presidentinvaalien jälkeen kiireesti naitu aviomies Pentti Arajärvi sai kuulla kunniansa varsovalaisella torilla. Julkisuudessa juttu pistettiin leikiksi – vaimohan näyttää kaapin paikkaa kaikissa perheissä.
Halosen käytöstavat poikkesivat ja poikkeavat edelleen totutusta. Hänen älyään ei kukaan kiistä, mutta se näyttäytyy usein ilkeytenä. Hän ei kättele, hän nousee ja poistuu mitään sanomatta vaikka kesken virkamiehen selonteon, haukkuu syyttömän, eikä pyytele anteeksi. Hän ei odota – häntä odotetaan.
”Intian suurlähettiläs sai odotella jäähyväiskäynnillään halosta 45 minuuttia, kun tämä istui kampaajalla” - UM:n virkailija
Vastoin demokraattista duunari-imagoaan Halonen onkin tarkka muodollisuuksista ja omasta asemastaan. Hän haluaa määrätä ja olla keskipiste.
”Halonen pelkää, että hänen selkänsä takana häntä vastaan juonitaan. Eräiden eduskuntavaalien alla hän raivosi vaalitoimistolaisille, että he ovat tahallaan hävittäneet hänen vaaliesitteensä. Ei rauhoittunut, vaikka hänelle kerrottiin, että esitteet oli jaettu äänestäjille.” - Puoluetoveri
Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on hyvä paineensietokyky. Se on Halosen heikko kohta eikä se ole parantunut hänen tultuaan presidentiksi. Tilanne paineisessa huippukokouksessa: Halosella ei ollut heti tarvittaessa kynää kädessään. Ympärillä olijat todistivat taas kerran, kun Suomen presidentti huutaa kimeällä falsetilla sali raikuen: kynä, kynä, kynää… -
Aivan totta – ei kiukkuinen vaan todellakin jopa sietämätön.
Ylen vaalikeskustelu 7.12.2005: Halonen: ”Mutta mä käsittäisin niin, että kansa on sietänyt minua hyvin. Olen ollut 27 vuotta mukana…”
Tarja Halonen yrittää olla kansanomainen, tavallinen Tarja bonuskortteineen ja lippalakkeineen. Vaan hetkinen: Mistäs kulmasta hän on kansaa oikeastaan aikuisikänsä katsellut?
Paljolti mustan auton takapenkiltä, siten kuin eliitti rahvasta vilkaisee. Populisti-Halonen vastusti varallisuusveron poistoa jälkikäteen – elitisti-Tarja ei halunnut koskea Fortumin optioihin jälkikäteenkään.
”Presidenttiaikana kaikenlainen lavastaminen on korostunut. Halonen haluaa EU-huippukokouksissa lehdistötilaisuudet ahtaisiin huoneisiin, vaikka isot salit olisivat tarjolla. Se näyttää kuin kaikki tungeksisivat presidentin ympärillä.” - Diplomaatti
Halosen mediakonsultit ja imagorakentajat kertovat voimakkaasta johtajapersoonasta, joka tekee mitä tahtoo. Näytöt kertovat kuitenkin aivan päinvastaista.
Tämä päättäväiseksi hoettu johtaja oli oikeusministerinä palauttamassa konekaappareita Neuvostoliittoon kuten Kreml halusi. SAK:n edustajana hän oli mukana DDR:n tunnustamiskomiteassa.
Ihmisoikeusaktivisti Halonen tukee vallanpitäjiä – viimeksi kolme vuotta sitten hän kehui Kiinan ihmisoikeuskehitystä – ja tarjosi näin Kiinan johdolle propaganda-aineksia kansainväliseen käyttöön.
Presidenttikauden aikana Halosen johtajuus on osoittautunut kevyeksi aina kun napit ovat menneet vastakkain pääministerin kanssa.
Halonen perääntyi maamiinakiistassa. Halonen ei vaadi enää YK:n lupaa suomalaisten lähettämiseksi taistelutehtäviin ties minne. Turvatakuukysymyksessä Halonen antoi myöten ja Irak-asiassa Lipponen jyräsi presidentin kannan.
Halutessaan Halonen pärjää kansainvälisissä tilaisuuksissa, EU-puheenjohtajuuskausi onnistui hyvin, mutta mutta…
”On vaikea ymmärtää, miksi hän haluaa vielä toiselle kaudelle, kun hän vihaa presidentin viran hoitoon liittyviä muodollisuuksia.” - Halosen ex-alainen
Suuren suomalaisen maailmanparannushankkeen, miljoonia euroja maksaneen Helsinki-prosessin piti olla matkalippu maailmankuuluisuuteen – lopulta se tussahti suutarina Halosen syliin – se ei taannut tietä korkeaan YK-virkaan, on siis pakko jatkaa siistissä sisätyössä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuvittele miten huonoja muut ehdokkaat ovatkaan, koska Tarjakin on noin huono, ja muut vielä 100 kertaa huonompia.
Olen aina inhonnut Halosta ja ihmettelen suuresti galluppeja joissa hän johtaa kisaa. Ei suomalaiset voi olla enää niin takapajuista kansaa että liputtavat vasemmistolaisdemari ehdokasta.
Halosella ei ole mitään kunnioitusta saati käytöstapoja kansalaisia kohtaan ja se näkyy ikävästi myös ulkopolitiikassa, kallellaan vasemmalle ja lukkiutuu aikojen taakse.
Modernia presidenttiä tarvitaan ja kovaa, äänestän Sauli Niinistöä.
Missä tahansa muualla tuollaiset lukemat joita -ihme kyllä- kehdataan esittää, saisivat ihmiset epäilemään vaalivilppiä ja puhumaan perustellusti diktatuurista. Tuohan on kuin Saddamin aikaisen Irakin gallup. Eteläinen Amerikka on myös muutamalla kommunistimaallaan näyttänyt tuon mahdolliseksi.
Erityisesti ihmetyttää kuinka toisenlainen tilanne on, kun joku muu taho kuin Erkkolainen media tai YLE tekee gallupin. Ja mistä johtuu että se, että virhemarginaali on kuulemma 1,5 %, mutta vaaleissa kannatus putoaa kymmeniä prosentteja. Näin kävi viimeksikin Ahoa vastaan, taistelusta tuli tiukka. Halosen vastaavat lukemat olivatkin vaalien ensimmäisellä kierroksella 20 ja jotain -luokkaa.
Älä nyt puhu pehmeitä. Halosen kannatus v. 2000 ensimmäisellä kierroksella oli 40 %, aika lailla tarkkaan se mitä viimeiset gallupit ennen vaaleja ennustivat.
Ainoa syy, miksi numerot voivat merkittävästi heittää galluppien tuloksista, on äänestysaktiivisuus. Kyselyissä huomattavan moni ilmoittaa äänestävänsä, vaikka ei sitten uurnille asti viitsi lähteä.
Halosen johto on ilmeisen selvä, eikä hänen valintaansa pysty mikään estämämään. Hyvä niin.
Sanoin viime vaalien tilanteen ulkomuistista, mutta en usko sen olevan sanomallasi tavoin.
Sinä uskot Halosen 1. kierroksen kannatuksen olevan lähes 60%. Laitetaan muistiin.
Minä väitän, että tuskin alkaa nelosella, mutta alle 45%
Eli heittoa on. Lisäksi gallpupeja voisi tehdä muutenkin kuin SAK:n porttikongissa. Kukaan porvarillinen tuttuni ei eläessään ole vastannut, eikä kuullut kenenkään noihin vastanneen. Ja olen vanha ukko.
Liioittelet! Tiedän jotain galluppien teosta ja otannoista, kyllä se satunnaista on. Siihen nimenomaan kiinnitetään huomiota. Kokemukseni ovat isommista tutkimuslaitoksista. Muista en tietenkään tiedä enkä lähde spekuloimaan toisten tekemiä tutkimuksia. Uskoisin, että ne kuitenkin ovat aika luotettavia. Mutta vain tietyn aikaa, tilanne elää.
Ei minultakaan ole koskaan kysytty näissä ennen vaaleja tehtävissä kyselyissä, mutta sensijaan kerran olen ollut mukana laajemmassa kyselytutkimuksessa, jossa kysyttiin poliittista kantaa muun kysyttävän ohessa.
Se on kyllä totta, että tällainen jatkuva galluppien julkaiseminen saattaa vaikuttaa vaalikampanjaan ja tulokseenkin sitä myötä. Mutta gallupit tilataan, kuten tiedämme. Ja sopivaan aikaan, kun tilataan, sillä voi olla merkitystä. Mutta tämä on vain minun ajatukseni.
Tilastokeskuksen mukaan ensimmäisen kierroksen tulos 16.1.2000:
Halonen 40,0 %
Aho 34,4 %
Uosukainen 12,8 %
Rehn 7,9 %
Hautala 3,3 %
Joten sinun ulkomuistisi pettää pahasti.
En minä väitä, että Halosen kannatus olisi lähes 60%. Se voi ihan hyvin olla 45 % tms. Mutta pointtini oli, että uskon gallupien varsin hyvin kuvaavan äänestäjien näkemyksiä, ja ainakaan vaaleja 2000 ei voi käyttää esimerkkinä niiden virhellisyydestä.
koko presidetti instituuti halosen kaudella toivon mukaan saamme asiallisen kunnioitusta ansaitsevan päämiehen !
Taitaapa olla niin,että nimenomaan Tarja Halonen on ansainnut koko kansan kunnioituksen. Niinistön hyökkäävä räksytys tuo mieleen vanhan viisauden: Koirat haukkuu ja karavaani kulkee..
..tulosten julkaisemisen yhteydessä kerrota mitä ja miten oli kysytty? Kyllä kysymyksiä sopivasti muotoilemalla saa halutun tuloksen aikaiseksi.