keskuslämmitys?

sen veden lämpenevän. Melkeen 95% tämänhetkisissä vesikiertoisissa lämmityksissä lämmänlähteenä (energiana) on sähkö.

luulet pelle kirjoitti:

sen veden lämpenevän. Melkeen 95% tämänhetkisissä vesikiertoisissa lämmityksissä lämmänlähteenä (energiana) on sähkö.

mistäs tuollaisen tiedon repäisit? höpö höpö. Vesikiertoinen laitetaan yleensä juuri siksi ettei lämmitetä sähköllä. Vesikiertoisissa sähkölämmitteisiä on alle 30%. Muita muotoja ovat: kaukolämpö, maalämpö(1/3osa sähköllä), pelletti,öljy, maakaasu, puu.

tilastoija kirjoitti:

mistäs tuollaisen tiedon repäisit? höpö höpö. Vesikiertoinen laitetaan yleensä juuri siksi ettei lämmitetä sähköllä. Vesikiertoisissa sähkölämmitteisiä on alle 30%. Muita muotoja ovat: kaukolämpö, maalämpö(1/3osa sähköllä), pelletti,öljy, maakaasu, puu.

Lue lisää

Mees kuule kattelee motivan sivuja niin voit jotain löytääkki.

Ite oon suunnitellu viimesen viiden vuoden aikana noin 180 omakotitalon sähköistyksen ja 95%:sti ne missä on ollu vesikiertoinen lattialämmitys on energianmuotona ollut juuri sähkö ja nimen omaan energian saatavuuden helppouden ja suhteellien edullisuuden takia.
loput viis % on ollu maa-ja öljylämpöä. on tainnu mukaan eksyä muutama kaukolömpökin, mut muut vaihtoehdot on täyttä kukkua.

Mistäs saat haja-asutusalueella kaukokolämpöä, kun sitä ei vielä ole kunnolla tarjolla kasvukeskuksissakaan.

Kuinkas moni laittaa nykypäivänä maalämpöpumpu kalliin alkuinvestoinnija ja pitkän takaisinmaksuajan takaia (50->)

Monenkos pihalla oot nähny talonyhteydessä pellettivaraston kuljettimineen.

Öljyn markkina osauus lämmityksissä omakotitaloissa on noin viis % (lattia ja patterimuodot), ja pienenemään päin on.

Maakaasu-> täyttä höpön pöpöä et ois ees mitään osuutta lämmityksissä, kun ei oo missään saatavillakaan.

Kylläse vaan niin on et sähkö se on mikä jyllää.

tilastoija kirjoitti:

mistäs tuollaisen tiedon repäisit? höpö höpö. Vesikiertoinen laitetaan yleensä juuri siksi ettei lämmitetä sähköllä. Vesikiertoisissa sähkölämmitteisiä on alle 30%. Muita muotoja ovat: kaukolämpö, maalämpö(1/3osa sähköllä), pelletti,öljy, maakaasu, puu.

Lue lisää

onko jotain vikaa luetunymmärtämisessä vai muuten vaan tyhmä."Vesikiertoinen laitetaan yleensä juuri siksi ettei lämmitetä sähköllä".onko vesi lämmitysenergiaa.kylmää vettäkö meinaat siellä putkistoissa kierrättää.sähkö sen veden lämmittää

urpo kirjoitti:

onko jotain vikaa luetunymmärtämisessä vai muuten vaan tyhmä."Vesikiertoinen laitetaan yleensä juuri siksi ettei lämmitetä sähköllä".onko vesi lämmitysenergiaa.kylmää vettäkö meinaat siellä putkistoissa kierrättää.sähkö sen veden lämmittää

Lue lisää

Kun lämmitetään sähköllä ei tarvita välttämättä vettä koska lämmitin(patteri tai lattiavastus) voidaan sijoittaa suoraan lämmitettävään tilaan. Piti tämäkin näköjään selventää kun on osa lukijoista niin yksinkertaisia...

tosi tilastoija kirjoitti:

Mees kuule kattelee motivan sivuja niin voit jotain löytääkki.

Ite oon suunnitellu viimesen viiden vuoden aikana noin 180 omakotitalon sähköistyksen ja 95%:sti ne missä on ollu vesikiertoinen lattialämmitys on energianmuotona ollut juuri sähkö ja nimen omaan energian saatavuuden helppouden ja suhteellien edullisuuden takia.
loput viis % on ollu maa-ja öljylämpöä. on tainnu mukaan eksyä muutama kaukolömpökin, mut muut vaihtoehdot on täyttä kukkua.

Mistäs saat haja-asutusalueella kaukokolämpöä, kun sitä ei vielä ole kunnolla tarjolla kasvukeskuksissakaan.

Kuinkas moni laittaa nykypäivänä maalämpöpumpu kalliin alkuinvestoinnija ja pitkän takaisinmaksuajan takaia (50->)

Monenkos pihalla oot nähny talonyhteydessä pellettivaraston kuljettimineen.

Öljyn markkina osauus lämmityksissä omakotitaloissa on noin viis % (lattia ja patterimuodot), ja pienenemään päin on.

Maakaasu-> täyttä höpön pöpöä et ois ees mitään osuutta lämmityksissä, kun ei oo missään saatavillakaan.

Kylläse vaan niin on et sähkö se on mikä jyllää.

Lue lisää

Sinun otantasi on todella erikoinen. Suunnnitteletko vain jonkin tietyn tyyppisiä taloja, vai mistä johtuu että sinun tapauksistasi 95%, on tilastoissa 5-10%(vai huuteletko vain kerrostalokaksiosta lämpimikses asiantunemattomia komentteja, etkä oikesta suunnittele mitään)

Maakaasua on saatavilla tietyillä paikkakunnilla. Niiden osuus kokonaisuudesta on kylläkin todella pieni

Motivan mukaan jakauma seuraava:
-Kaukolämpö 78%
-Puu/hake 15%
-Maalämpö 15%
-Vesikiertoinen sähkö 5%
Motivan mukaan sähkölämmitteisiä(patteri/kaapeli) ei ilmeiseti rakenneta ollenkaan kun listassa ei ole sellaista vaihtoehtoa. Näitä kuitenkin on todella paljon.
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/lammonkehitysmuuttaaenergianlammoksi/kaukolampo.html

Täältä löytyy myös vertailu:
http://www.suomirakentaa.fi/Default.aspx?id=357085
Sen mukaan jakauma on:
-Sähkö 50%
-Maalämpö 16%
-Kaukolämpö 13%
-Puu/hake 13%
-Öljy 8%

Rakentaja.fi kertoo jakaumaksi tällaista:
-Sähkö 64%
-Maalämpö 20%
-Kaukolämpö 88%
-Puu/hake 4%
-Öljy 5%
- Kaikki vesikiertoiset 54%
- Suorasähkö 46%
http://www.rakentaja.fi/Suorakanava/Tutkimukset/Talotutkimus_2004.htm

tilastoija kirjoitti:

Kun lämmitetään sähköllä ei tarvita välttämättä vettä koska lämmitin(patteri tai lattiavastus) voidaan sijoittaa suoraan lämmitettävään tilaan. Piti tämäkin näköjään selventää kun on osa lukijoista niin yksinkertaisia...

Lue lisää

ensin ei ymmärretä mitä ite kirjoitetaan, senjälkeen ei ymmärretä mitä toiset kirjoittaa , ja edelleen ei ymmärretä mitä ite kirjoitetaan vastaukseksi. APUA mistä sä oikeen kirjoittelet näitä vastauksia, jostain hoitolaitoksestako vai onko lääkkeet loppu. lue hyvä ihmimen kysymykset ajatuksen kanssa ja sit yriti kirjottaa jotain sopivaa. pikasta paranemista.

urpo kirjoitti:

onko jotain vikaa luetunymmärtämisessä vai muuten vaan tyhmä."Vesikiertoinen laitetaan yleensä juuri siksi ettei lämmitetä sähköllä".onko vesi lämmitysenergiaa.kylmää vettäkö meinaat siellä putkistoissa kierrättää.sähkö sen veden lämmittää

Lue lisää

...lämmittää.

Kyllä täytyy tosiaan olla melkoinen urpo, jos investoi kalliiseen vesikiertoiseen järjestelmään ja sitten lämmittää sitä vettä sähköllä. Siinä ei kyllä ole järjen hiventäkään, ellei sitten samalla varauduta siihen että sen voi helposti ja halvalla muuttaa puulämmitteiseksi tai kenties kaukolämmöksi.

Tasan tarkkaan ainoa peruste sähkölämmitykselle on sen halpa rakentamiskustannus, joka toteutuu vain sähköpattereilla tai lattialämmityskaapeleilla. Mutta sen minkä rakennusvaiheessa säästät maksat monin verroin kun sähkön hinta edelleen nousee. Eli sangen lyhytnäköistä... mutta monet ovat...valitettavasti.

urpo kirjoitti:

onko jotain vikaa luetunymmärtämisessä vai muuten vaan tyhmä."Vesikiertoinen laitetaan yleensä juuri siksi ettei lämmitetä sähköllä".onko vesi lämmitysenergiaa.kylmää vettäkö meinaat siellä putkistoissa kierrättää.sähkö sen veden lämmittää

Lue lisää

...lämmittää.

Kyllä täytyy tosiaan olla melkoinen urpo, jos investoi kalliiseen vesikiertoiseen järjestelmään ja sitten lämmittää sitä vettä sähköllä. Siinä ei kyllä ole järjen hiventäkään, ellei sitten samalla varauduta siihen että sen voi helposti ja halvalla muuttaa puulämmitteiseksi tai kenties kaukolämmöksi.

Tasan tarkkaan ainoa peruste sähkölämmitykselle on sen halpa rakentamiskustannus, joka toteutuu vain sähköpattereilla tai lattialämmityskaapeleilla. Mutta sen minkä rakennusvaiheessa säästät maksat monin verroin kun sähkön hinta edelleen nousee. Eli sangen lyhytnäköistä... mutta monet ovat...valitettavasti.

olikohan tuossa mikään totta, epäilen

Jos joku tuota kuumempaa vettä ajaa lattiaan niin sitten pitää olla ongelma jossain muualla kuin laitteissa.

Meillä menee kovimmilla pakkasilla 32 asteista vettä lattiaan, ei kovin kuumaa...

Olin yötä yhden sukulaisen älvärissä kun oli pakkasta -15 ja täytyy sanoa että siellä tuntui melkoisen kylmältä kun nukkui patjalla lattialla.
Syynä on luultavasti se että ikkunan yläpuolella on
suorat räppänät ulos. Tuo lämmityssysteemi ei ole omistajankaan mielestä oikein toimiva pakkaskeleissä, vedontunne on niin kova.

pakkasella kirjoitti:

Olin yötä yhden sukulaisen älvärissä kun oli pakkasta -15 ja täytyy sanoa että siellä tuntui melkoisen kylmältä kun nukkui patjalla lattialla.
Syynä on luultavasti se että ikkunan yläpuolella on
suorat räppänät ulos. Tuo lämmityssysteemi ei ole omistajankaan mielestä oikein toimiva pakkaskeleissä, vedontunne on niin kova.

Lue lisää

Olisit odottanut 20 asteen pakkasia ja mennyt ryömintätilaan nukkumaan. Ois ehkä ollut vielä kylmempi.
Aika harva rakentaa talonsa pakkaspäivinä lattialla nukkumista silmällä pitäen. Suomessa on varsin tavallista että nukutaan sängyssä.
Älvärissäkin olisi ollut mahdollisuus säätää korvausilmantuloräppänää pienemmälle ja avata enemmän jossain toisessa huoneessa.

--- kirjoitti:

Olisit odottanut 20 asteen pakkasia ja mennyt ryömintätilaan nukkumaan. Ois ehkä ollut vielä kylmempi.
Aika harva rakentaa talonsa pakkaspäivinä lattialla nukkumista silmällä pitäen. Suomessa on varsin tavallista että nukutaan sängyssä.
Älvärissäkin olisi ollut mahdollisuus säätää korvausilmantuloräppänää pienemmälle ja avata enemmän jossain toisessa huoneessa.

Lue lisää

rakentamiselta:
"Älvärissäkin olisi ollut mahdollisuus säätää korvausilmantuloräppänää pienemmälle ja avata enemmän jossain toisessa huoneessa."

Hyvin erikoista ajattelua?
Mielestäni sitä raitista ilmaa tarvitaan juuri noissa tiloissa, jossa ihmisiä oleskelee. Siksi niitä ilmanvaihtolaitteita rakennetaan, nimittäin siksi, että ihminen saisi oikeanlaista ilmaa hengittääkseen.

Heh, vai pitää ilmanvaihtoa pienentää, että ei asukasta palelisi. Ei kuullosta oikein nykyasumiselta.

Taitaa mennä koko ilmanvaihdon säätö sekaisin, jos ruvetaan peukaloimaan räppäniä.
Taitaa olla Älvärin ilmanvaihto sellainen, että pakkasella ei ole ilmanvaihtoa lainkaan?
Tai sitten se ilma otetaan rakenteiden kautta tai viemäreitten, rossipohjan tms. kautta. Siitä seuraa kosteusvahingon kasvanut riski ja vaikka mitä.

Hyvin arveluttavalta kuullostaa, minusta ainakin eräs tärkeimmistä asumisviihtyvyyteen vaikuttavista asioista on hyvä sisäilmanlaatu.

Onkohan älväri tipahtanut nyt nykyrakentamisen kärryiltä kokonaan?

P.S. On ennen kuulumatonta, jos vieraita ei voida majoittaa patjoille lattialle vetoisuuden vuoksi.
Eikö silloin jo palele jalkojakin?
On siinä ylpeällä isäntäväellä selittämistä uudessa asunnossaan.

nykypäivän kirjoitti:

rakentamiselta:
"Älvärissäkin olisi ollut mahdollisuus säätää korvausilmantuloräppänää pienemmälle ja avata enemmän jossain toisessa huoneessa."

Hyvin erikoista ajattelua?
Mielestäni sitä raitista ilmaa tarvitaan juuri noissa tiloissa, jossa ihmisiä oleskelee. Siksi niitä ilmanvaihtolaitteita rakennetaan, nimittäin siksi, että ihminen saisi oikeanlaista ilmaa hengittääkseen.

Heh, vai pitää ilmanvaihtoa pienentää, että ei asukasta palelisi. Ei kuullosta oikein nykyasumiselta.

Taitaa mennä koko ilmanvaihdon säätö sekaisin, jos ruvetaan peukaloimaan räppäniä.
Taitaa olla Älvärin ilmanvaihto sellainen, että pakkasella ei ole ilmanvaihtoa lainkaan?
Tai sitten se ilma otetaan rakenteiden kautta tai viemäreitten, rossipohjan tms. kautta. Siitä seuraa kosteusvahingon kasvanut riski ja vaikka mitä.

Hyvin arveluttavalta kuullostaa, minusta ainakin eräs tärkeimmistä asumisviihtyvyyteen vaikuttavista asioista on hyvä sisäilmanlaatu.

Onkohan älväri tipahtanut nyt nykyrakentamisen kärryiltä kokonaan?

P.S. On ennen kuulumatonta, jos vieraita ei voida majoittaa patjoille lattialle vetoisuuden vuoksi.
Eikö silloin jo palele jalkojakin?
On siinä ylpeällä isäntäväellä selittämistä uudessa asunnossaan.

Lue lisää

"P.S. On ennen kuulumatonta, jos vieraita ei voida majoittaa patjoille lattialle vetoisuuden vuoksi. "

Pakko kommentoida tähän, kun oli niin huvittava viesti. Meillä ainakin vieraat nukkuvat vierashuoneen sängyissä, eikä lattialla - ja ovat ihan tyytyväisiä:-):-)

Marita* kirjoitti:

"P.S. On ennen kuulumatonta, jos vieraita ei voida majoittaa patjoille lattialle vetoisuuden vuoksi. "

Pakko kommentoida tähän, kun oli niin huvittava viesti. Meillä ainakin vieraat nukkuvat vierashuoneen sängyissä, eikä lattialla - ja ovat ihan tyytyväisiä:-):-)

Lue lisää

Meille tulee joskus sen verran monta vierasta, että eivät mahdu, eivätkä kaikki halua mennä samaan vierashuoneeseen.
Esimerkiksi kaksi perhettä, joilla on molemmilla vielä eri ikäisiä ja eri sukupuolta olevia lapsia.
Meiltä ainakin on silloin loppunut vierashuoneet ja sängyt kesken.
Sukulaiset ovat jääneet meillä molemmilla maalle, kun olemme joutuneet muuttamaan pääkaupunkiseudulle työn perässä.

Niin vaan on käynyt, vaikka sellainen tilanne saattaa varmaan huvittaa teikäläistä kovin?
Toivottavasti siitä on nyt vielä lisää hupia.

No, pointti ei ollut kuitenkaan lattialla nukkuminen, vaan sietämätön veto lattialla, jollaista en ennen ole nykyrakentamisessa tavannut.

saa niihin myös vesipatterit jos vain josatin löytyy tila pannuhuoneelle.

Öljylämmitys on öljyn hinnan ja öljylämmityslaitteen korkean lähtöhinnan, sekä vielä korkean huollontarpeen vuoksi huono valinta.
Jos valitset lämmitysjärjestelmän, joka tarvitsee erillisen teknisen tilan, pitää muistaa, että tuo tekninen tilakin nostaa investointikustannuksia luokkaa 1000 € tilan neliölle.

Minusta olisi viisainta investoida hyvään lämmöneristykseen ja lämmöntalteenottoon.
Lämmityslaitteet voisi valita silloin mahdollisimman halvaksi ja yksinkertaisiksi.
Lämmitys keskustelupalstalla tämä "matalaenergiakonsepti" on osoittautunut mielestäni keskusteluissa voittajaksi.

Sähkövastukset kivipintaisille lattioille ja muutamat tavalliset sähköpatterit seinille.
Sähköpatterien lukumäärää voi vähentää reilusti perinteisestä, eikä niitä enää uusissa energiatehokkaissa taloissa tarvitse sijoittaa välttämättä ikkunoiden alle.

Uuteen taloon en kyllä enää vesipattereita laittaisi vaan kyllä lattialämmitys on ehdoton vaihtoehto. Lattialämmityksen toteuttaisin vesikierotisena koska se antaa mahdollisuuden vaihtaa lämmönlähdettä jos niin haluaa. Voit toki lämmittää myös lattiassa kiertävän veden puulla, sähköllä tai millä nyt haluatkin. TAlon kustannuksia ajatellessa kannattaa myös muistaa että lämmityslaiteinvestoinnissa mukaan kuuluu myös tekninen tila sellaiselle järjestelmälle joka sen sattuu vaatimaan.

Keskuslämmityshän tiivistellysti tarkoittaa että yhdellä lämmitysjärjestelmällä hoidetaan koko talo.

Jarmo kirjoitti:

Uuteen taloon en kyllä enää vesipattereita laittaisi vaan kyllä lattialämmitys on ehdoton vaihtoehto. Lattialämmityksen toteuttaisin vesikierotisena koska se antaa mahdollisuuden vaihtaa lämmönlähdettä jos niin haluaa. Voit toki lämmittää myös lattiassa kiertävän veden puulla, sähköllä tai millä nyt haluatkin. TAlon kustannuksia ajatellessa kannattaa myös muistaa että lämmityslaiteinvestoinnissa mukaan kuuluu myös tekninen tila sellaiselle järjestelmälle joka sen sattuu vaatimaan.

Keskuslämmityshän tiivistellysti tarkoittaa että yhdellä lämmitysjärjestelmällä hoidetaan koko talo.

Lue lisää

Ok. Se, säteileekö lämpö lattialämmityksen tai pattereiden kautta lienee tosiaankin tämän kysymykseni kannalta toissijaista. Minulle riittää tieto, että pakettitaloihin todellakin saa vesikierojärjestelmän ja pannuhuoneen. Minusta tämä perusratkaisu on järkevä juuri sen vuoksi, että veden voi halutessaan lämmittää usealla eri tavalla.

Joku vastaajista vannoi sähköpattereiden nimeen: Itse en ainakaan haluaisi lämmittää taloani suoraan sähkövastusten avulla, sillä tämä tekisi perheeni riippuvaiseksi vain yhdestä energiamuodosta.

Muutenkin säästämisen filosofia tämänkaltaisissa ratkasuissa saattaa osua omaan nilkkaan: rakennetaan niin iso talo mihin vain on varaa, toteutetaan tämä edullisin lämmitys ja kaiken kukkuraksi jotkut jättävät vielä tulisijatkin rakentamatta! ENpä haluaisi olla moisessa talossa siinä vaiheessa kun sähkökatkos iskee...

Marita* kirjoitti:

Ok. Se, säteileekö lämpö lattialämmityksen tai pattereiden kautta lienee tosiaankin tämän kysymykseni kannalta toissijaista. Minulle riittää tieto, että pakettitaloihin todellakin saa vesikierojärjestelmän ja pannuhuoneen. Minusta tämä perusratkaisu on järkevä juuri sen vuoksi, että veden voi halutessaan lämmittää usealla eri tavalla.

Joku vastaajista vannoi sähköpattereiden nimeen: Itse en ainakaan haluaisi lämmittää taloani suoraan sähkövastusten avulla, sillä tämä tekisi perheeni riippuvaiseksi vain yhdestä energiamuodosta.

Muutenkin säästämisen filosofia tämänkaltaisissa ratkasuissa saattaa osua omaan nilkkaan: rakennetaan niin iso talo mihin vain on varaa, toteutetaan tämä edullisin lämmitys ja kaiken kukkuraksi jotkut jättävät vielä tulisijatkin rakentamatta! ENpä haluaisi olla moisessa talossa siinä vaiheessa kun sähkökatkos iskee...

Lue lisää

Usein vesikiertoisessa lattialämmityksessä vesi lämpiää sähköllä. Meillä on PILP jossa mukana 9 kilowatin läpivirtauskattila lattialämmitykselle. PILP läivirtauskattilalla on n. jääkaapin kokoinen eli mitään erillistä teknistä tilaa ei tarvita jossa majailisi 2000 litran vesisäiliö ja jonkinlainen kattila. Sähkökatkos luonnollisesti pysäyttää lämmityksen, niin lämmön tuotannin kuin veden kierronkin, koska pumput pysähtyvät. Takka onkin ehdoton lisälämmönlähde sähkökatkoksien varalle.

Lämmitysjärjestelmän valinta riippuu olennaisesti talon koosta ja siitä onko mahdollisuus esim. ilmaiseen polttopuuhun.

Jarmo kirjoitti:

Usein vesikiertoisessa lattialämmityksessä vesi lämpiää sähköllä. Meillä on PILP jossa mukana 9 kilowatin läpivirtauskattila lattialämmitykselle. PILP läivirtauskattilalla on n. jääkaapin kokoinen eli mitään erillistä teknistä tilaa ei tarvita jossa majailisi 2000 litran vesisäiliö ja jonkinlainen kattila. Sähkökatkos luonnollisesti pysäyttää lämmityksen, niin lämmön tuotannin kuin veden kierronkin, koska pumput pysähtyvät. Takka onkin ehdoton lisälämmönlähde sähkökatkoksien varalle.

Lämmitysjärjestelmän valinta riippuu olennaisesti talon koosta ja siitä onko mahdollisuus esim. ilmaiseen polttopuuhun.

Lue lisää

jolla lämmitystä voi jatkaa sähkökatkoksessa.
Jos sitten ei hanki taloonsa varageneraattoria.

Lämmitysjärjestelmän valinta riippuu koosta enemmän energian kulutuksesta.
Muutaman vuoden sisälle ollaan menty hurjaa vauhtia kohti energiatehokkaampia taloja.
Esimerkiksi vuonna 2001 suunnitellessani taloa oli ihan tavallista, että rakennettiin 150 mm eristysvahvuudella seiniä. Nykyiset eritysvahvuudet lienevät enimmäkseen 200 mm, tai siitä yli.

http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=5723&paiva=22.1.2004