Pystyykö joku heittämään linkkiä sellaiseen paikkaan jossa olisi tietoa maataloudelle asetetuista rajoituksista vesistöjen läheisyydessä? Lähinnä kiinnostaisi määräykset suojavyöhykkeiden leveyksistä, onko lannoittamista rajoitettu jne.
Alkaa vähän saaristomeren mökkiläisenä kyllästyttää kun kaikki ranta-alueet kasvaa umpeen järviruokoa ja muuta kasvillisuutta. Olettaisin että suurin syy on maatalous ja sen aiheuttama ravinnekuorma. Jokaisen reippaamman sateen jälkeen mökillämme on koko merenlahti ruskeavetinen, eli ravinteita tulee pellolta ilmeisen paljon läheistä jokea pitkin. Tai en ainakaan pysty kuvittelemaan mistä muualta kuin peltojen valumavesistä tuo ruskea väri veteen voisi tulla. Kyseistä jokea katseltuani näyttää siltä, että "suojavyöhyke" pellon ja joen välissä on noin 1 metri. Onko näille oikeasti mitään rajoituksia?
Ja lopuksi: mitä voisin yksittäisenä ihmisenä tehdä tälle vesien suojelulle? Tuntuu jotenkin voimattomalta vaan katsella miten merenlahdet kasvaa umpeen.
Alkaa vähän saaristomeren mökkiläisenä kyllästyttää kun kaikki ranta-alueet kasvaa umpeen järviruokoa ja muuta kasvillisuutta. Olettaisin että suurin syy on maatalous ja sen aiheuttama ravinnekuorma. Jokaisen reippaamman sateen jälkeen mökillämme on koko merenlahti ruskeavetinen, eli ravinteita tulee pellolta ilmeisen paljon läheistä jokea pitkin. Tai en ainakaan pysty kuvittelemaan mistä muualta kuin peltojen valumavesistä tuo ruskea väri veteen voisi tulla. Kyseistä jokea katseltuani näyttää siltä, että "suojavyöhyke" pellon ja joen välissä on noin 1 metri. Onko näille oikeasti mitään rajoituksia?
Ja lopuksi: mitä voisin yksittäisenä ihmisenä tehdä tälle vesien suojelulle? Tuntuu jotenkin voimattomalta vaan katsella miten merenlahdet kasvaa umpeen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
mökkeiliä kaupungissa ja pasko housuun.
Mikä on "mökkeiliä"?
kuuluu:" Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa".
esimerkiksi osoitteesta:
www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000931
Löytyihän sitä tietoa.
Lueskelin tekstin läpi ja näyttäisi siltä että lannoitteen levittäminen on kielletty 5 metriä lähempänä vesistöä. Mitään suojakaistaa pellon ja vesistön väliin ei ollut määrätty, joten pelto saa ilmeisesti loppua vedenrajaan. Ei kuulosta kovin tehokkaalta suojelulta, koska onhan se selvää että valumavedet menee suoraan veteen jos suojakaista puuttuu. Eri asia olisi, jos veden ja pellon välissä olisi vaikkapa 20 metrin metsävyöhyke. Mutta onhan se tietenkin vaikeasti toteutettavissa.
Lannoitemääriä oli sentään rajoitettu, joka on varmaan tervetullutta. Tosin noi maksimimäärät ei kyllä "maallikolle" kerro yhtään mitään. Valvonta on varmaan myös vaikeaa, ellei mahdotonta.
itsellesi ja vietä joulua.
Se kun on niin helppoa syyttää maataloutta, että saadaan todellinen ongelma pimitettyä. Nykyiset kaupunkien puhdistuslaitoksen eivät pysty kunnolla joka tilanteessa puhdistamaan kaikkea, vaan joutuvat päästämään osan suoraan vesistöön.
Hyvä esimerkki oli vuoden 2004 kesällä kun Helsingistä missä parhaimpaan uintiaikaan piti sulkea kaksi uimarantaa puhdistuslaitoksen päästöjen takia.
Lannoittamista on rajoitettu EU:n liittymisestä lähtien.
Entäs tämä laivaliikenne. Vasta sai lukea lehdestä, kun eräs laivayhtiö tyhjentää likavedet mereen. Entäs muut sitten. Kuinka paljon ne todellisuudessa jättävät niistä puhdistettavaksi ja kuinka paljon lasketaan mereen? Puhdistus kun maksaa. Sitten vielä öljytankkerien bilssivesipäästöt siihen lisäksi. Jokunen vuosi sitten ilmoitettu keskimääräinen määrä oli 400 vuodessa Itämeren alueella. Välimerellä luku oli 1600.
typpi- ja fosforipäästöt on helppo tutkia. Maatalous on merkittävin hajakuormittaja. Se ei tietenkään merkitse sitä, ettei muitakin päästölähteitä olisi. Typpeä sataa maahan jopa ilmasta. Osa tästä typestä on liikenteestä lähtöisin.
Suomessa on Itämeren saastumisesta syytetty Pietarin ja Puolan päästöjä. Niillä on edelleen iso merkitys saastuttajina, mutta tarkemmat tutkimukset ovat osoittaneet oman maan päästöjen olevan suurin syy rannikkovesien saastumiseen.
Vaikka maatalouden vesiensuojelusäännökset ovat tiukentuneet, ne eivät ole ainakaan vielä merkittävästi vähentäneet päästöjä vesistöihin. Lienevätkö liikalannoituksen aiheuttamat typpi- ja fosforivarastot maaperässä niin suuret vai ontuuko valvonta? Ilmaston lämpiäminen lisää talvisateita, joiden aiheuttamat tulvat kuljettavat pelloilta entistä enemmän ravinteita vesistöihin.
On varmasti totta, että Itämeren saastuttajia on monenlaisia. Tässä tapauksessa olen kuitenkin huolissani ravinnekuormasta, josta käsittääkseni noin puolet tulee maataloudesta.
En kuitenkaan halua mitenkään syyllistää maanviljelijöitä, jotka yrittävät repiä elantonsa maataloudesta täällä pohjoisessa. Varmasti vaikeaa ja kaikki lannoitteet ym. keinot on käytettävä viimeisen päälle että yleensä saa jotain kasvamaan.
Toisaalta kuitenkin olisi hyvä jos tuo Itämerikin säilyisi puhtaampana, koska siitäkin on aika monen elanto kiinni. Ja tällaista mökkeilijää tietenkin kiinnostaa puhtaat vedet. Rantojen umpeenkasvu ja sinilevälautat taas ei paljon naurata.
ennen puhdistamattomat jätteet joita päästettiin sellaisenaan viemäriputkea pitkin meriin, järviin ja jokiin, siellä merenpohjassa ne jätteet on tänäänkin pohjalietteessä mutta tämähän on niitä ei sallittuja alueita joista ei saa puhua syytetään vaan maataloutta kaikesta niin pääsemme helpommalla ja saamme kirkkaan sädekehän päämme päälle, eikös tää maatalouden syyttäminen ole poliittisestikin suotavaa ja hyväksyttyä.
vanhoja saasteita ja kaikenlaista roinaa, mutta suurin osa niistä on sedimentoitunut toisin sanoen niiden päälle on laskeutunut jokien tuomaa lietettä, savea. hietaa, hiekkaa. Jos näitä peittyneitä kerroksia ei ruoppaamalla tai muuten pengota esiin, niistä ei enää liukene ravinteita veteen.
Pohjaan laskeutuneet fosforipitoiset vielä peittymättömät ravinteetkin liukenevat tehokkaasti veteen vain, jos meren/järven pohja on hapeton. Hapettomuus taas johtuu levä- ja muun vesikasvillisuuden rehevöitymisestä.
Joka vuosi kuolleet kasvinjätteet peittävät pohjakerroksen, jossa olevat bakteerit ja pieneliöt hajottavat jätteitä. Hajottajat lisääntyvät ravinnon lisääntyessä ja kuluttavat lopulta kaiken pohjassa olevan hapen. Tässä tilanteessa alkaa pohjan liukenemattomassa tilassa olleen fosforin liukeneminen veteen. Lisääntyneestä fosforista hyötyvät erityisesti sinilevät, sillä ne pystyvät ottamaan tarvitsemansa typen ilmasta, jossa typpeä on ylen määrin. Fosforia puhtaassa järvi- ja merivedessä on melko vähän. Muu kasvillisuus paitsi sinilevät rehevöityy erityisesti veteen päästetyistä typpilannoitteista.
Meren ja järvien rehevöityminen johtuu jatkuvasta typpi- ja fosforivirrasta, joka tulee suureksi osaksi pelloilta.
Jos Itämeren vesi ei miellytä, myy mökkisi ja osta uusi vaikka Inarijärven rannalta. Ei taatusti ole lannoitejätteitä. Voihan tosin muutama poronpapana kellua Ukonselällä syysmyrskyssä, mutta onhan poronpapanoita myynissä lasipurkissakin turisteille. Lapissa on puhtaat vedet.
itämeren suojelussa on kaikkien osapuolten tehtävä enemmän.niin maatalouden haja-asutus alueitten jätevesien kuin mökkiläisten jätevesien.yksi erittäin suuri yksittäinen saastuttaja on pietarin jätevedet,ne on vuosikymmenet päästetty suoraan nevajokeen josta suomen lahteen,onhan siellä tullut parannusta ja otettu käyttöön puhdistuslaitos.nämä jätteet saastuttaa vuosikausia vaikkei tulisi yhtään lisää.