Tiedän, että jokaisella tummalla pilvellä on myös kultareunus ja mikä ei tapa, se vahvistaa. Tiedän paljon muutakin, ja joskus tuntuu että aivan liikaa huolimatta kohtuullisen nuoresta iästäni. Mies, jonka kanssa olen ollut ajatusyhteydessä aikaisemmin, pyörii yhä mielessäni päivin ja öin. Kaikki mahdottomuus vie voimiani, ja vaikka ajatukseni liitäisivät seitsämänteen taivaaseen, putoan sieltä pian kaikkein syvimpään pimeyteen. On vaikea tarttua hetkeen ja vain nauttia, unohtaa syvimmät, negatiiviset ajatukset. Myös uneni on saanut minut nyt hämmennyksiin. Miksi kaikki on niin samperin vaikeaa?
apua kanssasisaret ja -veljet
roseredrose
2116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sisäistät asiat hyvin ja sinulla on kyky ymmärtää ja silloin olet valinnutkin kasvun tien ja kasvaminen tekee välistä kipeää.
Osaat kyllä ohjata ajatuksiasi ja erottaa mahdollisen ja mahdottoman.
Sinulla ei ole mitään hätää olet oikealla tiellä ja tietoisuutesi aukeaa vähitellen enemmän.
Tuumaile uniasi mikä on niiden viesti.
Vaikeina hetkinä tee jotain arkista työtä käsilläsi maadoita itseäsi ja hyväksy "että takkujen selvittely on aikaa vievää ja kiire siinä tekee vain kipeää".
tuntuu vaan niin jumiutuneelta tämä elämäntilanne, eikä muutosta näy. Liikaa esteitä tiellä. Toivottavasti vuosi 2006 toisi hiukan onnen muruja minullekin...