Ihmettelen viestejä lukiessani kuinka monet ihmiset pitävät kauhuna verellä sotkemista ja irronneita ruumiinosia... Miksi se pelottaa, vai pelottaako?
Katsoin pari päivää sitten The Othersin ja heti perään "hyvin väkivaltaisen" House Of Waxin.
The Others säväytti, juoni oli hyvä ja sain puristaa tyynyä sylissäni aina kun jonkun huoneen ovi avattiin hitaasti. Tunsin miellyttävää pelkoa lähes koko leffan ajan ja loppu oli ajatuksia herättävä.
Ainakin oma mielikuvitukseni saa pääni sekoamaan tämän kaltaisissa elokuvissa.
House Of Wax ei saanut minua tuntemaan oikeastaan mitään. Kiinnostavampaa kuin ruuminosien leikkely tai kiduttaminen ja pienimuotoinen säikyttely, olisi ollut murhaajien historiaan perehtyminen. Sitä käsiteltiin aivan liian vähän ja juuri kun jotain olisi alkanut tapahtua, sekin lässäytetään jonkun idiootin hypätessä ovelta kimppuun.
Hauska ideahan tuo vahakaupunki muuten oli, mitään pelottavaa siitä ei kuitenkaan saanut irti.
Kummastelen siis edelleen, mikä väkivallassa ja veressä pelottaa? Kuinka joku voi kutsua esim. Bad Tastea kauhuelokuvaksi? Sehän on oikeastaan komedia jossa vain sotketaan elimillä ja verellä ym., vähän niin kuin ruualla sotkemista...
Ehkä väkivalta voi ahdistaa ja inhottaa, mutta ei kai se pelota?
Tietysti kaikki ajattelevat ja kokevat eri asiat omalla tavallaan, ja katsovat elokuvia joista itse nauttivat...
Tuli jo vähän tyhmä olo edes kirjoitella asiasta...
Katsoin pari päivää sitten The Othersin ja heti perään "hyvin väkivaltaisen" House Of Waxin.
The Others säväytti, juoni oli hyvä ja sain puristaa tyynyä sylissäni aina kun jonkun huoneen ovi avattiin hitaasti. Tunsin miellyttävää pelkoa lähes koko leffan ajan ja loppu oli ajatuksia herättävä.
Ainakin oma mielikuvitukseni saa pääni sekoamaan tämän kaltaisissa elokuvissa.
House Of Wax ei saanut minua tuntemaan oikeastaan mitään. Kiinnostavampaa kuin ruuminosien leikkely tai kiduttaminen ja pienimuotoinen säikyttely, olisi ollut murhaajien historiaan perehtyminen. Sitä käsiteltiin aivan liian vähän ja juuri kun jotain olisi alkanut tapahtua, sekin lässäytetään jonkun idiootin hypätessä ovelta kimppuun.
Hauska ideahan tuo vahakaupunki muuten oli, mitään pelottavaa siitä ei kuitenkaan saanut irti.
Kummastelen siis edelleen, mikä väkivallassa ja veressä pelottaa? Kuinka joku voi kutsua esim. Bad Tastea kauhuelokuvaksi? Sehän on oikeastaan komedia jossa vain sotketaan elimillä ja verellä ym., vähän niin kuin ruualla sotkemista...
Ehkä väkivalta voi ahdistaa ja inhottaa, mutta ei kai se pelota?
Tietysti kaikki ajattelevat ja kokevat eri asiat omalla tavallaan, ja katsovat elokuvia joista itse nauttivat...
Tuli jo vähän tyhmä olo edes kirjoitella asiasta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kauhulla ei ole tiettyä määritelmää. Kauhu voi koostua monista eri asioista tai objekteista, jotka tietty henkilö kohdatessaan saavat hänen sydämensä takomaan kovemmin, kylmän hien nousemaan pintaan, puistattavia väristyksiä tuntemaan selkäpiissään ja kenties jopa huutamaan/kiljumaan.
Mutta koska kaikki ihmiset ovat viimeistään sisimmältään erilaisia, on kauhua herättävät kohteet ja asiat myöskin eri olomuodoissa. Näitä asioita voivat olla esim. kauttaaltaan ympäröivä pimeys, selkäevä pintaa viistäen uimaria lähestyvä hai, kaapista pomppaava mörkö, kirveellä heiluva murhaaja, peukalossa oleva verta valuva haava, pimeydessä vaaniva hirviö, verta janoava avaruusolio, katon rajassa leijuva kummitus tai jopa tavallinen kadulla tepasteleva pulu! Ja näiden asioiden takia kauhu riippuu pelkästään ihmisestä itsestään. Mikä toisesta voi olla hysteerisen pelottavaa, ei toiselle pakosti merkitse mitään. Esim. monet ovat sanoneet Kubricin Hohtoa karmivaksi kauhuelokuvaksi, vaikkei itseäni kyseinen teos pelottanut, tai edes säikäyttänyt laisinkaan! Sen sijaan Kuudes aisti, jota monet ovat sanoneet enemmän trilleriksi kuin kauhuksi, sai minut valvomaan koko seuraavan yön. Samoten oli jenkki Ringin kohdalla, jota monet olivat sanoneet tylsäksi, vaikka minusta leffa todella oli paikoin oikeasti pelottava!
Kauhu voi siis riippua monesta monesta asiasta. Jotkut tykkäävät splattereista ja säikkyvätkin niitä, vaikka itselleni psykologinen kauhu on enemmän mieleen. Myös Cannibal Holocaustista ovat monet saaneet vahvoja tunteita ylleen ja menneet jopa hiljaiseksi, vaikkei se ole varsinainen kauhuelokuva. Sinä itse siis päätät mikä on mielestäsi kauhua ja mikä ei! Yleisimpiä kauhun "oireita" ovat kuitenkin ahdistus, kylmät väreet niskassa, sydämmen takominen, ihokarvojen pystyyn nouseminen, adrenaliinin purkautuminen suonissa, kylmän hien valuminen ja lopuksi kirkuminen tai huutaminen.
kannattaa aina kiistellä, koska silloin ei ainakaan lopu juttu kesken. Mutta samaa mieltä olen minäkin, että ei tuo veren kanssa lutraaminen paljon säväytä - sitä kun itse näkee päivittäin työnkin puolesta. Jollekin toiselle se voi tietysti olla kova juttu, jos sattuu verta kammoksumaan.
Sinulle suosittelen lämpimästi Clint Eastwoodin elokuvaa Menneisyyden ote (Mystic River). Niin, että mikä kauhuelokuva tuo nyt muka on - no katsokaapa itse, miten ahdistavia seurauksia aiheuttaa yhden nuoren ihmisen turha surma tämän koko lähipiirissä. Sitä ei ole välttämättä yhtä helppo katsoa kuin peroonattomaksi jäävien tyyppiteinien silpomista jossain teinikauhupläjäyksessä. Upeasti loppua kohti tiivistyvä jännitys ja loistavat näyttelijäsuoritukset tekevät loistavan elokuvan.
Esimerkiksi tuo mainitsemasi The Others vetosi minuun ainakin psykologisella piinaavuudellaan. Ja jos verellä leikitään suuresti se ei välttämättä ole kauhua, eikä se ainakaan minua hirveästi säväytä. Ja Bad Taste ei todellakaan ole kauhua, eikä ole edes sellaiseksi tarkoitettu, vaan se on splatterkomedia.