Uuden moottoriveneen ostajalla on pari mielenkiintoista kysymystä vastattavana ennen hankintapäätöstä:
1. Kannattaa dieselvene enää lainkaan? Jos polttoaineiden hintaero on 0.25 €/l, ei koneiden hintaeroa taida koskaan saada säästettyä polttoainekuluissa.
2. Pitäisikö ostaa sittenkin purjevene? Mitä jos diesel (tai bensa) maksaa kymmenen vuoden päästä 5€/l? Silloin 1000 litraa vuodessa polttavan polttoainelasku nousee 4000€, johon harvalla on varaa.
1. Kannattaa dieselvene enää lainkaan? Jos polttoaineiden hintaero on 0.25 €/l, ei koneiden hintaeroa taida koskaan saada säästettyä polttoainekuluissa.
2. Pitäisikö ostaa sittenkin purjevene? Mitä jos diesel (tai bensa) maksaa kymmenen vuoden päästä 5€/l? Silloin 1000 litraa vuodessa polttavan polttoainelasku nousee 4000€, johon harvalla on varaa.
Vastaukset 57
Vanhimmat
soutuvene.
Oma mielipiteeni on että, jos ajaa noin 50h/sesonki niin ei kannata harkita dieselin hankintaa tai koneteho alle 100hv
Jos ajotunnit ovat noin 200 ja ylöspäin niin silloin kannataa harkita.Mielestäni polttoaineen hinnalla ei tällä hetkellä ole merkitystä,ero tulee dieselin ja bens moottorin ominaiskulutuksista jos ajat 320hv bens käyttöisellä 200h kuluu poltoainetta noin 8000l
ja vastaavasti 310hv dieselillä noin 5000l
nin tässä mielestäni tulee jonkinmoinen ero noin 6500€/sesonki
Nytten varmaan joku sanoo että ei bens kuluta noin paljon, ei kuluta jos laskee tuntimittari tunnit mutta kun lasket keskinopeus,liikuttu aika niin silloin tulee mainitsemani tuntikulutukset
Miksi ostaisit kallista dieseliä kun polttoöljyn hinta pysyy alhaisena? toki jos pelottaa että poliisi tulee niin kannattaisi ostaa vaikka kumivene :),itse ajelen polttoöljyllä niin kauan kun se pysyy halvempana kuin diesel.
Se poliisijuttu vaan on sikäli ikävää, että jos osuu kohdalle, vituttaa taatusti erittäin raskaasti kun löytyy polttoöljyä tankista. Tulee säästäminen silloin todella kalliiksi. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että löpön käyttö tulee yleensä ollenkaan kielletyksi.
Toisaalta löpön kantaminen tilatankista isoon matkaveneeseen 20 litran jerrykannuissa on sellaista hommaa ettei sitä kukaan kauan jaksa. Meriasemat kun eivät todennäköisesti sitten enää myy löpöä.
Jos ajaa 200h kaudessa, kuluttaisi 310hp bensakone 8000 litraa ja 320hp diesel 5000 litraa.
Jos löpöä ei saa käyttää, on polttoaineiden hintaero nykyhinnoilla noin 0.25€/l. Minun laskimeni mukaan säästöä tulisi (0.25€/l)x((8000-5000)l/kausi) = 750€/kausi. Aika iso säästö tämäkin, mutta kaukana laskemastasi 4500€ säästöstä. Miten päädyit tuohon 4500 Euroon ?
Mikä lienee keskimäärin laskelman mukaisten koneiden hintaero uutena ja esim 10 kauden jälkeen ?
Sorry, mujistin väärin laskelmassa esitetyn 200 ajotuntiin perustuvan säästön.
Alkup.viestissä väitettin säästöksi 6500€/kausi eikä 4500€/kausi.
Edelleenkin ihmettelen, miten päädyit noion isoon summaan. Minun laskimeni antaa esittämilläsi luvuilla ja ja 0.25€/l hintaerolla säästöksi 750€/kausi.
mutta tarkistapa ajatteluasi. Jos bensiinikone kuluttaa 3 000 litraa enemmän, on tämä 3 000 kerrottava bensiinin hinnalla (esim. 1,25) eikä 0,25:llä.
Jos vertailet, niin käytä edes samoja keskitehoja.
Millä perustelet, että bensakoneen 160hv vastaa dieselin 125 hv?
mutta dieseli on todennäköisesti turbo, jolloin sen suurin vääntömomentti on suuri ja se jaksaa nostaa liukuun painavamman veneen kuin saman tehoinen, ilman turboa oleva moottori. Huippunopeus on tietenkin tehon mukaan eli sikäli 125 diesel-hv ei vastaa 160 bensa-hv:aa.
Ei sitä eroa noin lasketa. Oikea tapa:
A*8000 - B*5000, missä A on bensan litrahinta ja B dieselin litrahinta. Verollisilla arvoilla 1,25 ja 1 eroksi tulee 5000 € ja verottomalla dieselillä paljon enemmän.
Tarkoitin tuossa esimerkkilaskussa käytettyjä KESKItehoja, jotka laskin käytetyn polttoaine määrän kautta.
Siis suomeksi, miten voi verrata kuluja keskenään jos bensakonella ajetaan 160hv:n teholla 200h ja Dieselkonella 125 hv:n teholla 200h?
Millaista ominaiskulutusta olet laskuissasi käyttänyt? Dieselille 0,2 l/hv/h kuulostaa OK, mutta bensakoneella ei kyllä yleensä päästä alle 0,3 l/hv/h, joten mielestäni alkuperäinen laskelma (8000 vs. 5000 l/200 h samalla teholla) on melko lähellä totuutta.
5000*.75€=3750€
8000*1.25€=10000€
10000-3750=6250€ tai jotain sinnepäin
mikä nytten se polttoaineen sisäänosto hinta kulloinkin on
Tuo 0,2l/hv/h on oikein täydellä teholla. mutta jos on kyse alle 100hv.n tehoista on o,1l/hv/h lähempänä totuutta.Tietenkin puhun dsl-moottoreista.
Hauskaa uuttavuotta kaikille!
Ominaiskulutuksessa teho on koneesta sillä hetkellä otettava teho ei suinkaan huipputeho. Siis 200 hv kone kuluttaa täydellä teholla 40 l/h ja otettaessa koneesta 100 hv 20 l/h.
Käytin Wanhaa nyrkkisääntöä eli mitä polttoaine litrasta maksimissaan saa. 5hv dieselissä, 4hv bensakoneessa ja 3hv perämoottorissa.
Toisaalta tuollainen vertaiu on turhaa, koska veneissä kuuluu olla diesel moottorit..
...on pelkästään osto- ja polttoainekustannusten ero, niin ehkä ei.
Dieselin eduksi on kuitenkin muitakin seikkoja:
-luotettavuus (myönnetään, en ole varma onko tämä ero enää niin suuri nykyaikaisten, paljon elektroniikkaa sisältävien dieselkoneiden kanssa)
-polttoaineen paloturvallisuus: bensiini on helkkarin paljon herkemmin syttyvää kuin nafta
-polttoaineen saatavuus (ei niinkään Suomessa, mutta jo Itämeren eteläpäässä alkaa tulla vastaan satamia, joissa saa vain dieselpolttoainetta rannasta)
Kakkoskysymykseen: jos mikään muu ei ratkaise valintaa, niin suosittelen purjevenettä :)) Jos unohdamme Norpat, niin millä tahansa uuden veneen vaatimalla hinnalla saat purkkariin paremmat asuintilat kuin samanhintaiseen moottoriveneeseen.
jäi sanomatta: sen enempää bensa kuin dieselkään ei maksa 5 euroa litralta 10 vuoden päästä. 30 vuoden päästä voi ehkä maksaakin.
Sanoisin, että 2 euroa on aika maksimiveikkaus 10 vuoden päässä odotettavissa olevalle hinnalle.
Kyllä 2€ on maksimiveikkaukseksi häviäjä. Ihan esimerkkinä: raakaöljyn (berreli-) hinta oli 90-luvun yleensä alle $20, vuonna -98 vain vähän yli $10. Eli jo viimeisen 10 vuoden sisään on tapahtunut n. 5-kertainen hinnannousu. Voisi arvata, että seuraavan 10 vuoden aikana hinta voi pahassa tapauksessa nosta ainakin saman verran...
teiltä unohtuu toi veron osuus polttoaineen hinnasta ...
vaikka sen aina kerrotaan olevan luokkaa 75% bensan hinnasta , ja vähän vähemmän dieselin hinnasta, niin eikös se kuitenkin ole kiinteä senttivero per litra, ja vain alv:n osuus prosenttipohjainen?
että tolta pohjalta vaikka raaka-öljyn hinta kaksinkertaistuisi, niin ei meidän polttonesteiden hintojen tarvitse kaksinkertaistua ellei Ystävämme verottaja keksi sitten kaksinkertaistaa polttoaineveroakin ..
...raakaöljyn hinta on vain yksi tekijä, itse asiassa aika pieni sellainen (USA on tässä suhteessa eri maata Eurooppaan nähden, siellä raakaöljyn hinnanmuutokset näkyvät suorempaan esim. bensan hinnassa).
En muista ihan tarkasti, mitä bensa ja täysverollinen diesel maksoivat 1998, mutta oli se reilusti enemmän kuin 0,25/0,20 euroa eli 1,50/1,20 markkaa :))
Jos diesel on nykyaikainen tdi-tekniikan kone, on varma että se on taloudellisempi missä käytössä tahansa verrattuna bensakoneiseen. Tästä joudut myös maksamaan verraten selkeästi korkeampana diesel-koneisen veneen hankintahintana samantehoiseen bensaveneeseen verrattuna.Niin ja mitä kulutukseen tulee,niin uuden tekniikan dieselit kuluttaa paitsi vähemmän tunnissa vs.bensakoneiset,myös kuluttavat sitä halvempaa polttoainetta(taisit käyttää hintavertailussasi nyt maa-aseman virallista autodieseliä?),itse tankkaan ainakin 70 sentillä litra meriasemalta,sitä venedieseliä nimittäin.
Se että ostatko purjevoimalla vai moottorivoimalla liikkuvan veneen onkin jo sitten ihan omien mieltymystesi mukaan tehtävä valinta.Toiset tykkää liplutella 5:ttä solmua kesäpäivinä purkkarilla,mikä onkin kivaa.Toisaalta kivaa on myös ajaa sitä 2-40 solmua (kaasukahvan asennon mukaan) kesäpäivänä moottoriveneellä. Niin ja huonossa kelissä sitten reivaat purjeita ja köysiä toisessa ulkona ajellen ja toisessa parhaimmassa tapauksessa kipparoit lämpimässä kabiinissa.Näistä on jauhettu niin paljon täällä ettei jaksa enää,mutta ensin tosiaan saat päättä tahdotko purjeveneen vai moottoriveneen,kummassakin puolensa ja heikkoutensa.
Mutta jos moottoriveneeseen päädyt,niin ehdottomasti jos budjetti antaa myöten,niin kahdesta samantehoisesta koneesta diesel on selvä ykkönen verrattuna bensaan.
Tuo 0,70 per litra taitaa olla totta enää ensi (2006) vuoden: 2007 joutuu sitten kai ostamaan autodieseliä autoasemia kalliimmalla hinnalla...
eivät rajoitu pelkästään polttoaineen hintaan, vaan oleellinen ero on myös kulutuksessa, luotettavuudessa ja paloturvallisuudessa. Dieselkoneet ovat myös makeavesijäähdytteisiä, mitä kaikki bensakoneet eivät ole. Moottorin valinta on mielestäni melko selkeä:
1. Kevyt nopea vene alle 100 hv = perämoottori.
2. Hidas tai puoliliukuva akselivetoinen = aina diesel.
3. Liukuva iso vene, jos ajat mmatkaa, niin diesel. Jos pyörit vain rannan lähellä, niin bensakonekin kelpaa.
No eipä se moottoripolttoöljy maksa meikäläiselle kuin 34senttiä litralta niin ei edes tulis mieleen vaihtaa bensakoneeseen. tietysti kotiin tuotuna ja ilman alv:tä maajussinna kun ollaan
Ei pidä myöskään unohtaa että dieselit on suunniteltu kestämään paljon pidempään kuin mitä bensakoneet kestävät venekäytössä.
1000-2000 käyttötuntia taitaa olla monelle bensakoneelle maksimi, mutta dieselit kestävät 10000 tuntia ...
eihän tämä mitään merkitse huviveneilijälle, joka ajaa 100 tuntia kesässä ,, bensakone kestää 10-20 v ellei ole puhki ruostunut, ja diesel 100 vuotta .. että hehheh , mutta tämä alkaa tuntua viranomaisten käytössä ja muilla ammatikseen veneilevillä, joilla vene saattaa olla parhaassa tapauksessa käynnissä lähes kellon ympäri koko sulan veden ajan... toiset painavat vielä jäissäkin. Silloin diesel ei enää olekaan kalliimpi edes ostohinnaltaan, kun yhtä dieseliä kohden joutuu hankkimaan 5-10 bensakonetta!
Moottoripolttoöljy on kalliimpaa, kuin talon lämmitysöljy(pö, jota saa tilata myös suoraan rantaan, esim. kannattaa rahtivapaana jo 1000 litran erissä). Se maksaa tänä päivänä yli 1000 litran erissä reilusti yli tuon 34 sentin. Jos sulla on 34 sentin tavaraa jossain tilatankissa vuosikausia maanneena, arveluttaa sen kantamisen järkevyys veneeseen, on melko varmasti paljon kondenssivettä. Siis, minkä vuoden hinta on tuo 34senttiä/litra?
http://www.oil-gas.fi/upload/tilastot/verotus.PDF
Saavatko maanviljelijät ostaa polttoaineet verottomana?
nykyiset nopeakäyntiset turbodieselit kestävät 10 000. Niissähän on suuremmat ominaistehot kuin auton moottorissa.
Se ei tietenkään sinänsä mitään merkitse jos teho otetaan suunnittelussa huomioon mutta näkyy esim. Volvolta olevan tuo teholuokka 150 hv sama 5 sylinterinen 2,4 litrainen kone kuin autossa.
Perkinsit ja Cumminsit on sitten erikseen.
elis ostan moottoripolttoöljyn ja maksan siitä sen minkä muutkin ja saan sitten taas veronpalautuksena alv:n osuuden takaisin niinkuin moni muukin saisi jos ottais vähän selville verotus asioista.
ja hintahan oli tietysti tämän vuoden hinta. Mitä helvittiä minä tuollaisia alkaisin valehtelemaan.
...muistat kuitenkin ottaa huomioon sen, ettei huviveneilyyn kuluvan polttoaineen osalta saa vähentää ALV:ia, koska kyseessä ei ole yritystoiminta?
Vai toimitko sittenkin, kuten maanviljelijät yleensä, eli varastat kaiken minkä kerkiät?
1,22 x 34 snt = 41,48 snt. Edelleen epäilen, miten olet saanut 42sentin hintaan polttoöljyä, polttoöljyn hinta on ollut koko vuoden isoissakin erissä 48 sentistä ylöspäin. Me muut yrittäjät vähennämme tuon 22% maksamissamme arvonlisäveroissa, ei sieltä mitään palautuksia kyllä tule, vaikka polvillaan rukoilisi. Ettei vaan mukana hinnanlaskussa olisi joku maajusseille myönnetty muukin hopealusikka, josta ei uskalla mainita julkisesti?
Yksi osa diesel-moottorissa saattaa kaivata korjausta jo alle tuhannen tunnin. Nimittäin Turbo. Eikä ole mikään kovin halpa osa.
on nykyaikaiselle nopeakäyntiselle dieselille tyypillinen. Mutta paljon on kiinni huollosta. Useimmat moottorivariot johtuvat huollon laiminlyönnistä. On selvä, että tällaiset koneet eivät ole tarkoitettu jatkuvaan täyskaasuajoon.
Oikein mitoitettuna ja huollettuna ne kestävät riittävästi.
Muuten 2,4 litran FNM:N koneesta otetaan nykyään jopa 250 hv. ja kestävyys on silti riittävä.
http://www.oil.fi/upload/akt12.doc
Sivu 4..
Turha näistä on väitellä...
On näköjään 5,5 litrainen. Mitä mieltä arvon asiantuntijat kyseisestä koneesta ja sen kestävyydestä? Onkohan sitä vielä ehtinyt kokemuksia kenellekään karttua, kun käsittääkseni ollut markkinoilla vasta pari vuotta. Tuli nyt kuitenkin laitatettua sellainen uuteen veneeseen..
se saa vettä pakoputken kautta. Syy: Väärin suunniteltu pakoputki.
Tai jos tulee voiteluhäiriö. Syy: Esim. huonot öljyt.
Tai jos se tukkeutuu karstasta. Syy: Esim. Nokeavat suuttimet.
Turbo sinänsä kestää hyvin nuo tunnit, mutta on arka häiriöille. Turbo on jokaisessa rekka-autossakin ja laivamoottoreissa ym.
Ei ole enää kauhea ero, mutta diesel=100senttia ja bensa 130senttiä.
Ei noita montaa ole tässä maassa. Toivottavasti tulee olemaan hyvä ja kestävä kone, koska
ostajat joutuvat maksamaan todella järkyttävän määrän näiden uusien svensson-koneiden
tuotekehityskustannuksista !
siin on sulla 750 kg. rautaa! Monessa veneessä on ollut suuria vaikeuksia uusien Volvon D-4 ja D-6 koneiden kanssa,koska ne on niin painavia. Mm.Tiiskeriin tehtiin rungon jatkot, jotta se pystyis kantamaan D-4:n Kuljetat siis koko ajan ainakin 200 kg turhaa painoa mukanasi.
Lukekaapa oheinen linkki, kohdassa [ 14) 3. Kestävyys ] määritellään moottoreille niinsanottu "riittävä kestävyys". Kun 2.4 litran moottorista väännetään "pierua" irti 250 hv, niin ollaan juuri tällä rajalla:
http://www.veneily.fi/fi/huvivenedirektiivi/tiedostot/Direktiivi_2003-44-EY.pdf
diesel tekniikka on mennyt viime vuosina eteenpäin sellaista vauhtia, että perinteiset "musta tuntuu" säännöt on paras unohta. Vaikka koneista otetaan huimasti enemmän tehoa kuin enne, niin kestövyydessä ei ole ongelmaa. Syy: Palamistapahtuma hallitaan aivan uudella tavalla. Esim. tuossa mainitsemassani FNM koneessa on ns. "multijet" ruiskutusjärjestelmä, jolla piezosähköisesti ohjatut suuttimet antavat jopa 5 ruiskutusta jokaista työtahtia varten. Polttoaine siis annostellaan aivan uskomattoman pieninä ja hienojakoisina annoksina. Seurauksena on tasainen palaminen ja tasainen paine sylinterissä. Ei jyrkkää paineennousua, eikä terävää nakutusta. Toisaalta turbon paine on n. 2,2 baria, mikä tarkoittaa, että sylinterissä tapahtuu 3 kertaa enemmän kuin vastaavassa vapaasti hengittävässä koneessa. Tuo mainitsemani kone muuten täyttää sekä nykyiset, että 2007 tulevat pakokaasunormit aivan hyvin.
Katselin vähän samaa. D4 painaa yli 600 kiloa, lohko ja kansi valurautaa. Siis häh? Valurautaa vuonna 2005... Ja alumiininen D3 painaa vähän yli 300kg.
En kyllä usko että valuraudalla olisi mitään sellaisia etuja, että tollanen lisäpaino olisi perusteltavissa. Autopuolella ainakin mennään iloisesti alumiinikoneilla ja hyvin on toistaiseksi kestänyt. Sieltähän tuo D3:kin on peräisin Volvon keulalta.
Mitä on mahtanut suunnittelijoiden päässä liikkua?
eri tavalla kuin alumiini!!!
Näin ilmeisesti on sillä omalla Volvo Penta 19 MD:llä on nyt ajeltu tollaset 38 vuotta ja 6000h eikä vielä ole tarvinut kulutusosien lisäksi uusia muuta kuin vesijäähdyteinen pakosarja ( oli tosin sikamaisen kallis ...1100e !!)mutta ehtaa valurautaa ja kestää taas seuraavat 38 vuotta. Muuten olen tyytyväinen koneeseen: aina laakista käyntiin ja öljäkään ei vie n. 110-150h vuosiajoilla kuin mittatikun rajamerkkien välin (n.1 litra). En sano että diiseli olisi paras valinta kun on vasta näin lyhyt seurantajakso takana, mutta katotaan miten kone alkaa kestämään ja raportoidaan vaikkapa v.2015 uudestaan !!!!
Epäilen ettei tuo paino kyseisellä veneellä tuskin muodostu ongelmaksi, koska veneeen suunnitelussa varauduttu kahden moottorin asennukseen. Ja tiedän johonkin laitetun ainakin kaksi D4 konetta jettien kanssa. Veneessä voisi olla konetehoja 600 hv asti, kun "ajo-ominausuuksia löytyy nopeus alueen yläpäästä".
No aikahan tuon sitten näyttää, miten valitsemani yhdistemä kestää.
Kyllähän se valurauta saattaa kestää paremmin kuin alumiini. Mutta ei se paljon lohduta, jos valurautaa on käytetty sellaisissa moottorin osissa joissa tuosta kestävyydestä ei ole mitään iloa. Eihän alumiinirunkoisessa moottorissakaan ole sylinteriputket ja männät alumiinia.
Jos valurautaa on käytetty "väärässä" paikassa, niin se on mun mielestä ihan turhaa painolastia eikä paranna moottorin kestävyyttä mitenkään.
Mutta aika näyttää miten käy. Eiköhän autopuolella ala jo olla pian kokemuksia siitä miten kevyemmät alumiinirunkoiset dieselit kestää.
Hei, onhan viisasta juttua...
Nyt kun olette "funtsineet" Volvon sekä FNM:n niin käykääpä Steyr-motorsin sivuilla, katsokaa miten toimii tän päivän moottori, mitä painaa, minkä kokoinen on ihan fyysisesti, miten ruiskuttaa, millä paineella ruiskuttaa, sylinterin kansia ei tarvita, päästöt ovat vähäisempiä, polttoaineen kukutus on maailman pienin.
SEKÄ SE KAIKKEIN TÄRKEIN VENEKÄYTÖSSÄ vääntömomenttikäyrä
Palamistapahtuma hoidataan nykyaikaisissa nopeakierroksisissa dieselmoottoreissa juuri mainitsemallasi tavalla, eikä perinteinen ruiskutuslaitteisto ole enää moottorin tehoa rajoittava tekijä. Teho ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan sekä tehollisen keskipaineen että pyörimisnopeuden nosto lisäävät moottorin mekaanista kuormitusta ekspotentialisesti. Tällä on merkittävä vaikutus mekaanisten osien käyttöikään. Ovat tosin materiaalit ja voiteluaineetkin ajan myötä parantuneet, mutta eivät todellalaan niin paljon, että kuormitus voitaisiin perinteiseen dieselmoottoriin nähden kolminkertaistaa ilman, että käyttöikä lyhenee kuudesosaan...
Näinollen, jos perinteisellä 2.4 litran 83 hv:n dieselkoneella ajetaan ihanneolosuhteissa ja 85% kuormalla 10 000 h, niin esimerkkimoottori kestää vastaavissa olosuhteissa 1666 tuntia. Kun otetaan huomioon merikäytön tuomat lisärasitukset (suolainen ilma, raskas ja vaihteleva kuormitus ja epäedulliset säilytysolosuhteet), niin päästään ajotunneissa noin 40%:iin ihanneolosuhteista. Tämä tarkoittaa perinteisellä dieselillä noin 4000 h ja vastaavasti esimerkkimoottorilla 666 h.
tuon painon kanssa oo niin väliä. Ainakaan mun mielestä
ja siinä on kyllä alumiinikansi. Ja hyvin on kestänyt. Se on varmaan omana aikanaan ollut ihan hyvä kone. Tosin 38 vuoden aikan on kehitystä tapahtunut jonkin verran.
jokaisen turhan kilon kuljettaminen vaatii tehoa ja polttoainetta.
Kyllähän niitä tunteja pitää tulla rutkasti jotta kannattaa ajella dieselillä mutta jos satut joskus myymään veneesi niin todennäköisesti dieselveneellä on tulevaisuudessa parempi jälleenmyyntiarvo.
Itse vaihdoin juuri bensakoneen dieseliin, en niinkään dieselin hinnan takia vaan koska pystyn saamaan dieselin maaralouden verotukseen. Tälläisessä tilanteessa valinta oli helppo. Ei jää litralle paljon hintaa eikä tarvitse laskeskella kulutuslukemia.
Jos ajelet noin 7 m pitkällä liukuvalla retkiveneellä 30 tuntia kesässä, kuluu bensiiniä mainitsemasi 1000 litraa. Vastavasti dieselillä ajettuna kuluu noin 750 litraa. Jos bensiinin hinta on 1.5 EUR ja dieselin 1.25 EUR syntyy eroa 1000 x 1.5 - 750 x 1.25 = 562.50 EUR/v. Jos molempien (makeavesijäähdytteisten) koneiden oletettu käyttöikä on on 20 vuotta ja hintaero uutena 11 250 EUR, niin polttoaineen hintaerolla savutettu säästö tavoittaa moottorien hintaeron niiden molempien ollessa loppuun ajettuja. Jos vielä sijoitetun pääoman korko huomioidaan, niin bensakone tulee tällä ajomäärällä halvemmaksi. Jos ajat merkittävästi enemmän, niin sinun kannattanee hankkia diesel...
dieselillä on varaa ajaa enemmän. Saat enemmän irti veneilystä,pääset käymään pitemmällä kuin vain Kaivarin rantsussa. Se on ihan sanomattakin selvää, että diesel on vallannut sisäperäkoneiden markkinat. Bensakoneiden kehitykseen ei ole enää pitkään aikaan panostettu mitään. Samat vanhat patarauta autonkoneet siellä pyörii ja useimmat vielää suolavesijäähdytyksellä. Talodellisuus, luotetavuus ja turvallisuus on tosi surkeat.
Esittämäni laskelma perustuu ylimmällä tasolla mainittuun 1000 litran polttoaineenkulutukseen, ja on siinäkin mielessä vertailukelpoinen, että vastannee keskivertoveneilijän vuotuista ajomäärää.
Kyllä 1000l:lla litralla ajaa yli 30h. Teoriassa esim. 1000l / 1.4 l/nlm / 24 solmua = 30 h, mutta käytännössä ajetaan aika paljom hitaasti, joten ehkä n. 50 h on tarkempi.