Karjalan kieli

Otahan selvää asioista! Jatketaan sitten keskustelua.

Karjalankielisiä asui Laatokan Karjalassa. Katso murrekartan keltaiset ja vihreät alueet

http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk129/karjala_kartta.shtml

Asian aika tarkkaan kirjoitti:

Karjalankielisiä asui Laatokan Karjalassa. Katso murrekartan keltaiset ja vihreät alueet

http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk129/karjala_kartta.shtml

Lue lisää

Niin ja Laatokan Karjalassakin vain ns. Raja-Karjalan pitäjissä.

Karjalan kieltä ei oikeastaan ole olemassa, on vain eri murteita.
Lyhyyden vuoksi puhun kielestä.

Meillä Suomessa kävi vaan niin, että karjalaiset murteet ovat hävinneet lähes tyystin.
Sitä ei puhuta enää. Ainoastaan vanhimmat evakkoon lähteneet puhuvat enää karjalaa. Kieli ei säilynyt, sitä ei vaalittu. Sille ei annettu mahdollisuutta säilyä valtaväestön keskellä.

Ressu kirjoitti:

Karjalan kieltä ei oikeastaan ole olemassa, on vain eri murteita.
Lyhyyden vuoksi puhun kielestä.

Meillä Suomessa kävi vaan niin, että karjalaiset murteet ovat hävinneet lähes tyystin.
Sitä ei puhuta enää. Ainoastaan vanhimmat evakkoon lähteneet puhuvat enää karjalaa. Kieli ei säilynyt, sitä ei vaalittu. Sille ei annettu mahdollisuutta säilyä valtaväestön keskellä.

Lue lisää

Karjalan kieli on olemassa. Se on suomen lähin sukukieli ja sitä puhutaan Itä-Karjalassa.

Kannaksen evakkojen puhuma murre on suomen kieltä, samalla tavoin kuin savolaisten, pohjalaisten tai hämäläisten murre.

Yleiskielen ja ympäristön paineessa murre tietenkin muuttuu.

Ressu kirjoitti:

Karjalan kieltä ei oikeastaan ole olemassa, on vain eri murteita.
Lyhyyden vuoksi puhun kielestä.

Meillä Suomessa kävi vaan niin, että karjalaiset murteet ovat hävinneet lähes tyystin.
Sitä ei puhuta enää. Ainoastaan vanhimmat evakkoon lähteneet puhuvat enää karjalaa. Kieli ei säilynyt, sitä ei vaalittu. Sille ei annettu mahdollisuutta säilyä valtaväestön keskellä.

Lue lisää

Tässä vielä yksi linkki aiheesta:

http://www.helsinki.fi/hum/sugl/ims.html

Relander kirjoitti:

Karjalan kieli on olemassa. Se on suomen lähin sukukieli ja sitä puhutaan Itä-Karjalassa.

Kannaksen evakkojen puhuma murre on suomen kieltä, samalla tavoin kuin savolaisten, pohjalaisten tai hämäläisten murre.

Yleiskielen ja ympäristön paineessa murre tietenkin muuttuu.

Lue lisää

Karjalan kieli on puhuttu kieli tai murre.

Karjalan kieltä opetetaan eräissä Karjalan Tasavallan kouluissa, mutta se ei ole oikeasti kirjoitettu kieli, sillä ei ole yhtenäistä kielioppia.
1990-luvulla Karjalan Tasavallassa oli kielikeskustelu hyvinkin pinnalla. Venäjän-, karjalan- ja suomenkielen keskinäistä asemaa pohdittiin. Ongelmaksi tuli juuri karjalan kielen kieliopittomuus.
Jotkut innokkaimmat olivat halukkaita yhtenäistämään murteita karjalan kieleksi. Apuna olisi käytetty suomen kielen kielioppia.

Mitä murretta pitäisi opettaa karjalan kielenä?

Käytännössä kai opetus menee nykyisin sen mukaan, mitä murretta opettaja sattuu osaamaan.

En tiedä, kuinka laajaa karjalan opetus on Karjalan Tasavallassa, mutta on hyvin perusteltua olettaa, ettei sellainen tekohengitys enää tuo kieltä takaisin edes puhekieleksi.

Ressu kirjoitti:

Karjalan kieli on puhuttu kieli tai murre.

Karjalan kieltä opetetaan eräissä Karjalan Tasavallan kouluissa, mutta se ei ole oikeasti kirjoitettu kieli, sillä ei ole yhtenäistä kielioppia.
1990-luvulla Karjalan Tasavallassa oli kielikeskustelu hyvinkin pinnalla. Venäjän-, karjalan- ja suomenkielen keskinäistä asemaa pohdittiin. Ongelmaksi tuli juuri karjalan kielen kieliopittomuus.
Jotkut innokkaimmat olivat halukkaita yhtenäistämään murteita karjalan kieleksi. Apuna olisi käytetty suomen kielen kielioppia.

Mitä murretta pitäisi opettaa karjalan kielenä?

Käytännössä kai opetus menee nykyisin sen mukaan, mitä murretta opettaja sattuu osaamaan.

En tiedä, kuinka laajaa karjalan opetus on Karjalan Tasavallassa, mutta on hyvin perusteltua olettaa, ettei sellainen tekohengitys enää tuo kieltä takaisin edes puhekieleksi.

Lue lisää

Keskustelun avauksessasi kysyt: "Miten me sivistyskansana olemme voineet hävittää yhden sukulaiskielen?"

Emme me suomalaiset ole karjalan kieltä mihinkään hävittäneet, koska karjalan kielen puhujat (Vienassa ja Aunuksessa) ovat aina olleet Venäjän kansalaisia. Neuvostoaikana heidän kielensä asema heikkeni entisestään.

Jokainen kieli on alkuaan ollut olemassa pelkästään puhuttuna. Suomen kirjakielikin on synteesi eri murteista. Ja eräät näistä murteistamme ovat niitä, joita kannakselta muuttaneet evakot puhuivat. Jokaisella pitäjälläkin kun tuppaa olemaan oma murteensa.

Lähtökohtani tähän keskusteluun oli se, etteivät kannaksen evakot puhuneet karjalan kieltä.

Ressu kirjoitti:

Karjalan kieli on puhuttu kieli tai murre.

Karjalan kieltä opetetaan eräissä Karjalan Tasavallan kouluissa, mutta se ei ole oikeasti kirjoitettu kieli, sillä ei ole yhtenäistä kielioppia.
1990-luvulla Karjalan Tasavallassa oli kielikeskustelu hyvinkin pinnalla. Venäjän-, karjalan- ja suomenkielen keskinäistä asemaa pohdittiin. Ongelmaksi tuli juuri karjalan kielen kieliopittomuus.
Jotkut innokkaimmat olivat halukkaita yhtenäistämään murteita karjalan kieleksi. Apuna olisi käytetty suomen kielen kielioppia.

Mitä murretta pitäisi opettaa karjalan kielenä?

Käytännössä kai opetus menee nykyisin sen mukaan, mitä murretta opettaja sattuu osaamaan.

En tiedä, kuinka laajaa karjalan opetus on Karjalan Tasavallassa, mutta on hyvin perusteltua olettaa, ettei sellainen tekohengitys enää tuo kieltä takaisin edes puhekieleksi.

Lue lisää

Tässä näyte karjalan kielestä, Salmilta Aunuksesta:

Täm on Annan laittu kirikkö, vanhan ńeidizen. Miikkulam pruazńiekkoi pruaznuijah. Miikkulan obrazu on se vańhin, kallehin kirikös. Häi oľi ďengua siästännyh, kirikön laitutannuh. Hänen ńimipäivii pietäh kirikös. Joga vuott on sluužibu, rastavam pyhäs, kolme päiviä ennen jouluu, nygösty jouluu. Hurual puolel on služibu kirikös, naiziem puolel. Oltar on hurual puolel.

Meijäm baba pokońńiekku sidä sanľi: Sil Annal oľi jiännyh ylen suuri arreh ďengua. Buabah oľi jättännyh. Häi oľi pannuh ardeheksi kiven koloh. Sid buabah se ńevvoi sil Ańńil, sil bunukal, sanou:

”Ku roittos kahtenkymmenenvijjen vuvven igähińe, sit sinä käy kattšomas iivanampäivän yöl. Sit sinulles arreh se heittyy.”

Relander kirjoitti:

Tässä näyte karjalan kielestä, Salmilta Aunuksesta:

Täm on Annan laittu kirikkö, vanhan ńeidizen. Miikkulam pruazńiekkoi pruaznuijah. Miikkulan obrazu on se vańhin, kallehin kirikös. Häi oľi ďengua siästännyh, kirikön laitutannuh. Hänen ńimipäivii pietäh kirikös. Joga vuott on sluužibu, rastavam pyhäs, kolme päiviä ennen jouluu, nygösty jouluu. Hurual puolel on služibu kirikös, naiziem puolel. Oltar on hurual puolel.

Meijäm baba pokońńiekku sidä sanľi: Sil Annal oľi jiännyh ylen suuri arreh ďengua. Buabah oľi jättännyh. Häi oľi pannuh ardeheksi kiven koloh. Sid buabah se ńevvoi sil Ańńil, sil bunukal, sanou:

”Ku roittos kahtenkymmenenvijjen vuvven igähińe, sit sinä käy kattšomas iivanampäivän yöl. Sit sinulles arreh se heittyy.”

Lue lisää

Tänä päivänä asian eteen eli kielen säilyttämiseksi tehtäisiinkin jotain - muttei 50 - 60 v sitten - silloinhan tuon karjalan kielen puhujia pidettiin monin paikoin "ryssinä" kielen ja uskonnon ansiosta.

Relander kirjoitti:

Keskustelun avauksessasi kysyt: "Miten me sivistyskansana olemme voineet hävittää yhden sukulaiskielen?"

Emme me suomalaiset ole karjalan kieltä mihinkään hävittäneet, koska karjalan kielen puhujat (Vienassa ja Aunuksessa) ovat aina olleet Venäjän kansalaisia. Neuvostoaikana heidän kielensä asema heikkeni entisestään.

Jokainen kieli on alkuaan ollut olemassa pelkästään puhuttuna. Suomen kirjakielikin on synteesi eri murteista. Ja eräät näistä murteistamme ovat niitä, joita kannakselta muuttaneet evakot puhuivat. Jokaisella pitäjälläkin kun tuppaa olemaan oma murteensa.

Lähtökohtani tähän keskusteluun oli se, etteivät kannaksen evakot puhuneet karjalan kieltä.

Lue lisää

Meille tuli noin 430 000 karjalaista siirtolaista. He puhuivat paljolti karjalaa.
Mutta nyt se on hävinnyt Suomesta lähes kokonaan.
Kolmessa sukupolvessa.

Meillä ei ole koskaan opetettu kieltä kouluissa.
Miksi?

Samaan aikaan meillä on kuitenkin opetettu pakollisena aineena ruotsia. Pienemmän vähemmistön kieltä.

Kyllä muistan lapsuudestani, että karjalaisten kieltä haukuttiin "rajaryssien kieleksi". Oliko tämä syynä siihen, että kieltä ei vaalittu.
Olivatko karjalaiset kolmannen luokan kansalaisia?

Ressu kirjoitti:

Meille tuli noin 430 000 karjalaista siirtolaista. He puhuivat paljolti karjalaa.
Mutta nyt se on hävinnyt Suomesta lähes kokonaan.
Kolmessa sukupolvessa.

Meillä ei ole koskaan opetettu kieltä kouluissa.
Miksi?

Samaan aikaan meillä on kuitenkin opetettu pakollisena aineena ruotsia. Pienemmän vähemmistön kieltä.

Kyllä muistan lapsuudestani, että karjalaisten kieltä haukuttiin "rajaryssien kieleksi". Oliko tämä syynä siihen, että kieltä ei vaalittu.
Olivatko karjalaiset kolmannen luokan kansalaisia?

Lue lisää

Nuo 430 000 karjalaista siirtolaista puhuivat enimmäkseen suomea, siis oman kielemme kaakkoismurteita (kuten Rokan Antti Tuntemattomassa sotilaassa).

Mitään muutakaan murretta ei "opeteta" koulussa, murteisiin kyllä tutustutaan äidinkielen tunneilla.

salkullamurhaaja kirjoitti:

Tänä päivänä asian eteen eli kielen säilyttämiseksi tehtäisiinkin jotain - muttei 50 - 60 v sitten - silloinhan tuon karjalan kielen puhujia pidettiin monin paikoin "ryssinä" kielen ja uskonnon ansiosta.

Lue lisää

Neuvosto-Karjalassa juuri ennen maailmansotaa karjalan kielestä puuhattiin tasavallan virallista kieltä, ja siis tehtiin hyvin paljon karjalan kielen säilyttämiseksi ja kirjakielen muodostamiseksi, mutta Stalinin Suomen-retki sai aikaan sen, että karjalankielinen kansa pakotettiinkin äidinkielensä asemesta käyttämään suomea. Aivan kohtahan Itä-Karjala olisi liitetty Terijoen hallituksen johtamaan Neuvosto-Suomeen, ja nähtiin hyväksi, että vanha kantaväestö käyttäisi uuden valtion enemmistön kieltä.

"Emme me suomalaiset ole karjalan kieltä mihinkään hävittäneet, koska karjalan kielen puhujat (Vienassa ja Aunuksessa) ovat aina olleet Venäjän kansalaisia."

Mutta karjalan kielen puhujat (Impilahdella, Korpiselässä, Soanlahdella, Salmissa, Suistamolla ja Suojärvellä) olivat juurikin SUOMEN KANSALAISIA.

Oikeassa olet, mutta kyllä ennen sotia Suomenkin karjalankieliset karjalaiset laskettiin kymmenissä tuhansissa.