ajattelin aloittaa keskustelun, vaikka se ei ihan Koti&rakentaminen alle kuulu, mutta sähköstä kuitenkin on kysymys. Ne ketä kiinnostaa voi osallistua. Itseäni kiinnostaa, kun nämä sähkökatkokset lisääntyy kokoajan. Maaseuduilla ja syrjäkylillä pitempään asuneet ovat varmaankin huomanneet trendin.
Ihmettelen muutamaa asiaa.
Onko sähkölaitoksille edullisempaa maksaa korvaukset niille harvoille asiakkaille, jotka ymmärtää kysellä niitä sähkökatkosten jälkeen sekä maksaa jo palkatuille sähkömiehille ylityökorvaukset jokaisen pienen lumisateen tai tuulisen päivän jälkeen,
kuin esimerkiksi palkata pari metsuria kiertämään linjoja, jotta ne pysyisi auki?
Itse uskon, että näin on.
Sähköverkot on luokan 3. sähkölaitteistoja.
Niille on määrätty tarkat kunnossa pitovelvollisuudet sähkölaissa ja -asetuksissa.
Valvooko kukaan sähkölaitosten teutarointia?
Itse uskon, että ei valvo. Jotain lahjontaa tms. täytyy olla kuvioissa. Kaikkea muuta urakointia valvotaan, mutta sähkölaitokset saa mellastaa mielen mukaan.
Tietääkö miksi kukaan ei valvo sähkölaitosten toimintaa?
Onko joku viranomainen tehnyt raskaan virheen ja laiminlyönyt tarkastusvelvollisuuden? Luulisi olevan helppoa, kun pahimmat ongelma-alueet kerrotaan aina uutisten päälähetyksissä.
Itse olen elänyt tätä elämää jo sen verran kauan, että muistan ajat, jolloin sähkökatkokset olivat todella harvinaisia. Silloin sähkölaitoksilla oli metsureita töissä.
Voiton maksimoinnin takia on valittu mieluummin tämä tilanne, että ei kannata palkata metsureita, koska ihmiset ovat jo tottuneet sähkökatkoksiin. Niiden metsurien palkat voi jakaa kätevästi osinkona ja optioina mieluummin.
Oma mielipide on tähän kohtaan, että näinhän he tekevät, koska kukaan ei valita ja sähkölakia ei valvo tältä osin kukaan. He rikkovat lakia ihan tietoisesti.
Sähkönhinta on sen verran sikamainen, liittymismaksuineen, että sähkölaitokset olisivat mielestäni velvollisia noudattamaan lakeja tässä suhteessa.
Eilen uutisissa molempien isojen sähkönsiirtäjien edustajat rimpuili vastuustaan ja syyllistivät muita. Olin hämmästynyt. Missään en ole nähnyt juttua siihen suuntaan, että ns. tykkylumikaudet olisivat lisääntyneet. Kuulemma linja-aukkojen ulkopuoliset puut ovat ongelma!!??
Lumiset kaudet on enemmänkin lyhentymään päin menossa käsittääkseni. Täällä päin näkee 20kV-linjoja, joissa oksat on melkein kiinni johtimissa. Näin on ihan kautta rantain. Parin boforin tuuli ja jo alkaa valot välkkymään.
Tässä tilanteessa juhlivat kuuluisat optio-kunkut, kynttilä-, taskulamppu-, halko- ja aggregaattikauppiaat. Onko tilanteesta joillekin muille jotain etua?
Mitäpä ajattelee muut asioista?
Ihmettelen muutamaa asiaa.
Onko sähkölaitoksille edullisempaa maksaa korvaukset niille harvoille asiakkaille, jotka ymmärtää kysellä niitä sähkökatkosten jälkeen sekä maksaa jo palkatuille sähkömiehille ylityökorvaukset jokaisen pienen lumisateen tai tuulisen päivän jälkeen,
kuin esimerkiksi palkata pari metsuria kiertämään linjoja, jotta ne pysyisi auki?
Itse uskon, että näin on.
Sähköverkot on luokan 3. sähkölaitteistoja.
Niille on määrätty tarkat kunnossa pitovelvollisuudet sähkölaissa ja -asetuksissa.
Valvooko kukaan sähkölaitosten teutarointia?
Itse uskon, että ei valvo. Jotain lahjontaa tms. täytyy olla kuvioissa. Kaikkea muuta urakointia valvotaan, mutta sähkölaitokset saa mellastaa mielen mukaan.
Tietääkö miksi kukaan ei valvo sähkölaitosten toimintaa?
Onko joku viranomainen tehnyt raskaan virheen ja laiminlyönyt tarkastusvelvollisuuden? Luulisi olevan helppoa, kun pahimmat ongelma-alueet kerrotaan aina uutisten päälähetyksissä.
Itse olen elänyt tätä elämää jo sen verran kauan, että muistan ajat, jolloin sähkökatkokset olivat todella harvinaisia. Silloin sähkölaitoksilla oli metsureita töissä.
Voiton maksimoinnin takia on valittu mieluummin tämä tilanne, että ei kannata palkata metsureita, koska ihmiset ovat jo tottuneet sähkökatkoksiin. Niiden metsurien palkat voi jakaa kätevästi osinkona ja optioina mieluummin.
Oma mielipide on tähän kohtaan, että näinhän he tekevät, koska kukaan ei valita ja sähkölakia ei valvo tältä osin kukaan. He rikkovat lakia ihan tietoisesti.
Sähkönhinta on sen verran sikamainen, liittymismaksuineen, että sähkölaitokset olisivat mielestäni velvollisia noudattamaan lakeja tässä suhteessa.
Eilen uutisissa molempien isojen sähkönsiirtäjien edustajat rimpuili vastuustaan ja syyllistivät muita. Olin hämmästynyt. Missään en ole nähnyt juttua siihen suuntaan, että ns. tykkylumikaudet olisivat lisääntyneet. Kuulemma linja-aukkojen ulkopuoliset puut ovat ongelma!!??
Lumiset kaudet on enemmänkin lyhentymään päin menossa käsittääkseni. Täällä päin näkee 20kV-linjoja, joissa oksat on melkein kiinni johtimissa. Näin on ihan kautta rantain. Parin boforin tuuli ja jo alkaa valot välkkymään.
Tässä tilanteessa juhlivat kuuluisat optio-kunkut, kynttilä-, taskulamppu-, halko- ja aggregaattikauppiaat. Onko tilanteesta joillekin muille jotain etua?
Mitäpä ajattelee muut asioista?
Vastaukset 51
Vanhimmat
20 kV ja sitä alhaisempijännitteisten johtojen katu on melko kapea. Kyllähän itse katu pidetään kunnossa, mutta ongelmana ovat puut, jotka lumi taivuttaa tai myrsky kaataa kadun ulkopuolelta linjojen päälle.
Mielestäni Vattenfallin mies sanoi eilen hyvin. Jos jokaiselle johdolle tehdään niin leveä katu, että puut eivät häiritsisi, olisi se luonnonkin kannalta kestämätön ratkaisu.
Metsänomistajana ymmärrän asian hyvin. Metsäni läpi menee 20 kV:n linja, joka toimii varayhteytenä. Jos sille raivattaisiin niin leveä katu, ettei puista ei varmasti olisi haittaa, minulle ei jäisi metsää juuri lainkaan. Näky olisi melko hassu: kolme lankaa pylväissä ja niille yli 50 metriä leveä katu.
Käytännössä tuo johtaisi siihen, että uusia linjoja ei rakennettaisi mihinkään.
Eikö niitä johtoja kannattaisi jo pikkuhiljaa siirrellä maan alle niin ei tarvis joka vuosi rutista kun vähän lunta sataa tai tuuli puhaltaa?
Liian monta mutkaa on matkassa. On kallioita, jokia, teitä jne.. Siirtomaksuissa tuo kuluttajilla maksatettaisiin, ja siitä se meteli nousisi.
Sonera veti kotipuolessani valokaapelin maantien viereen. Kaivuporukka oli rellua ja jälki sen mukaista.
Otin yhteyden Soneraan. Selvisi, että työn teki urakoitsijan urakoitsija. Jokin kännykkänumerokin löytyi, ja siihen aikani soiteltuani tultiin pahimmat paikat korjaamaan.
Eli, maaseudulla kun kaapeleita upotetaan, on jälki aivan muuta kuin tiheään asutuilla seuduilla. Hankala on jonkin mummon siitä reklamoida.
Omakotilähiöömme tulee 20kv:n avolinja. Joka lumituiskulla sähköt pätkii ja on poikki, kun lepät ja ohuet koivun ruippanat taipuu linjalle.
Ei sitä johtokatua tarvitse tehdä juuri nykyistä leveämmäksi jos sen sivulla kasvavat puut harvennetaan ajoissa järkevästi ja leppä, joka on lähinnä joutopuuta, poistetaan kokonaan siltä matkalta, josta ne yltävät linjalle. Kun koivu, mänty ja kuusi kasvaa riittävän harvassa linjan lähellä, tulee niistä niin tukevia, että ne eivät kaadu helpolla linjalle. Näin tehtiin vielä 70- ja 80-luvulla. Nyt ei edes linjan aluspuita kaadeta kuin vasta vikailmoituksen l. sähkökatkon jälkeen. Ja silloinkin näyttävät kaatavan pelkästään lankoihin ulottuvat, katkon aiheuttaneet aluspuut.
Käytännössä oman sähkölaitokseni alueella ei sähkökatkoja torjuta ennakolta lainkaan. Täydellistä piittaamattomuutta.
Nimenomaan, ongelma on juuri se, että maanomistajat ei anna kaataa liian lähellä olevia puita, koska matsä kärsii liikaa. Aina syytetään sähköyhtiöitä, vaikka eihän ne sille mitään voi jos toisen maalla olevat puut kaatuu linjan päälle, ei ne niitä voi mennä etukäteen kaatamaan. Toisaalta sähköyhtiöt käyttää kustannussyistä avojohtoja, jotka on tunnetusti herkkiä puille. Ehkä myös sääilmiöt on nykyisin erilaisia, märkää lunta voi tulla kerralla puolimetriä.
Katselin paikallisen jakeluyhtiön nettisivulta menettelyä linjojen lähellä olevien puiden kaatamiseksi. Joku metsuri tulee tarvittaessa auttamaan, mutta vastuu on minulla. Arvaa, kiinnostaako homma, kun välitöntä tarvetta kaateluun linjan läheisyydessä minulla ei ole.
Onko jollain tietoa noiden 20kV linjojen etäisyysvaatimuksista ja hakkuuaukeaman leveydestä, metsässä. Sehän oli jotain 6m se vaatimus, jos en väärin muista.
Eristepäällysteisillä saa olla hieman pienempi(PAS) muistaakseni.
Vahvavirtailmajohtomääräyksissähän A4-93 ne on kerrottu, mutta se opus on kotona hyllyssä. Katsoisiko joku ne aukkojen mitat siitä kirjasta.
Niitä etäisyyksiä ei ole noudatettu enää kymmeneen vuoteen, koska aukkoja ei kukaan raivaa enää. Oksat on kaikkialla kiinni puissa jo melkein valmiiksi. Vain pieni tuulen vire ja se on siinä. Ei muuta kuin kynttilät esiin.
Johtokatujen hyvä kunnossapito maksaa paljon. Siirtomaksuissahan tuo näkyisi. Jakeluyhtiön on vaikea perustella korkeita siirtomaksuja linjojen hyvällä kunnolla.
Se on huono selitys silloin, kun häiriöitä sähkönjakelussa ei ole ollut.
"Johtokatujen hyvä kunnossapito maksaa paljon. "
Siitähän on kysymys. Mutta sähkölaitoksien toiminta ja tuloksenteko perustuu osittain lainkiertoon.
Ne rahat, mitkä ennen käytettiin kunnossapitoon jaetaan nyt osinkoina omistajille. Asiat on juuri kuten tuspoolikin oli huomannut. Lakia ei kukaan valvo ja osakkeen omistajat on liian ahneita. Tukesin pitäisi kait valvoa, mutta mitään ei ole tehty varmaankaan kymmeneenvuoteen. Laki ei ole sama kaikille tässäkään maassa.
Sähköverkot on todellakin luokan 3c laitteistoja. Kysymys ei ole siitä, mitä kunnossapito maksaa. Suomenlaki määrää ne pidettäväksi kunnossa, kuten muutkin luokan 3 laitteistot. Laki määrää aukot pidettäväksi auki maksoi se mitä maksoi. Ennen lakia noudatettiin, siksi ei ollut sähkökatkoksia, kuin aivan poikkeuksellisen rajujen myrskyjen jälkeen. Sähkölaitoksilla oli miehiä töissä tekemässä kyseistä kunnossapitotyötä. Yllättäen yhtiöittämisien jälkeen sähkölakeja ei tarvitsekkaan noudattaa. Optiot perustuu hyvin lyhyen tähtäimen tuottoihin. Ei kukaan johtaja välitä verkon kunnosta saatuaan palkkionsa parinvuoden työstä.
Jos itse odottelisin optioita ja olisin jäämässä parinvuoden sisällä eläkkeelle, niin kieltäisin laittamasta rahaa kunnossapitoon. Sehän olisi pois minun optioista. Viis siitä, romuttuuko verkko. Sehän olisi seuraajan murhe. Eihän osakkeenomistajatkaan vaadi missään firmassa pitkäntähtäimen suunnitelmia. Riittää, kun seuraavassa tilinpäätöksessä osingot napsahtaa tilille. Osakkeet voi aina vaihtaa tuottoisampiin.
kovin leveitä ole edes paperilla. VIMin taulukossa 4.1-2 10 kV avojohdon etäisyys puihin on vähintään 1,00 m, 20 kV 1,22 m ja 110 kV 1,9 m. Perusvaatimushan on se, että pystyssä oleva puu ei saa vahingoittaa johtoa. Kaatuvaa/kallistuvaa puuta eivät vaatimukset siis koske!
Kerro sitten mitä sähköyhtiö voi tehdä etukäteen jonkun maanomistajan puille, jotka ovat lähes 10 metrin päässä linjasta? Voivat kaatuessaan pimentää linjan. Pitäsikö yhtiöiden ostaa järjetön määrä maata linjojen ympäriltä ja hakata kaikki puut, vai? Ajattele nyt itsekin.
Optiot taas ei vaikuta mihinkään muuhun kuin suomalaisen peruskateelliseen mieleen!
minusta on paperilla. Aukko on 20kV tapauksessa luokkaa:
1,2m etäisyys laitimmaisesta eristeestä toiseen laitimmaiseen 1,2m.
Eli vähimmäisaukko on luokkaa n. 3,5m, kun orsien mitat vaihtelee 1m eteenpäin. Eristetyissä linjoissa on pienet orret.
Laki määrää linjat kunnostettaviksi muistaakseni vähintään 5v. välein. Huoltosuunnitelma ja määräaikaistarkastus tulee tehdä. En muista tarkkaan, jotain tuohon suuntaan.
Käytännössä aukko pitää karsittaessa olla vähintään 5m..6m, jotta se olisi 5v kuluttua tuo vaadittu 3,5m. Oksat kasvaa 5v aikana aika paljon. Jos määräaikaisraivaukset on suunniteltu tehtäväksi harvemmin, niin aukko pitää olla vastaavasti rankasti suurempi.
Tuollaisia aukkoja ei näe enää kuin paperilla.
Kun itse olin tolppa-apinana 80-luvun alussa, niin uusissa linjoissa aukko oli tapana tehdä muistaakseni 6m leveäksi.
Ps. Kiva homma, että olet kuvioissa.
Kyllä ne on raivausvaiheessa oltava ainakin 5 metriä leveet ne aukot, koska ne kasvaa muuten heti umpeen. Saahan ne raivata karvan verran yli minimin, mutta mikä järki siinä on?
Minimietäisyys johtimesta on tuo 1,2m (20kV). Orsia on n.0,5m aina 1,5m asti. 1m leveällä orrella aukon väli on oltava tosiaan vähintään 3,4m. Mutta se on mitattava sieltä ylhäältä oksien ja johtimien kohdalta. Rungot pitää pätkiä poikki paljon leveämmätä alalta, jos ei kasvata jotain täysin oksatonta lajiketta. Käytännössä puut poikki 6m leveydeltä, jos ei meinaa sitten joka viikko käydä oksasahan kanssa jykertämässä koko linjan matkalta.
Tässäpä alla hieman asiaan liittyvää määräystekstin siteeraamista, jotta ei kenelläkään olisi epäselvyyttä, siitä onko se raivaus sähkölaitoksien itsensä päätettävissä oleva asia vai onko se ihan lakiin präntätty asia.
" Avojohdon virtajohtimen etäisyyden on oltava sää- ja kuormatiloissa puista vähintään 1m jännitelisä.
..
Johtoaukeaa raivattaessa on puiden kasvuvara otettava huomioon. "
Siis huomatkaa "sää- ja kuormatiloissa". Lakiasioissa ei ole mitään erillispoikkeusta siihen, että tuulisilla keleillä ja lumituiskuissa johtimet saisi koskea puihin. Ne ei saa koskaan koskea.
Linjojen raivausvelvollisuus on törkeästi lyöty laimin. Suomenlakia tässä rikotaan aivan törkeästi, voittojen maksimoinnin kustannuksella.
Olen jo aiemmin todennut miten juttu menee.
Kyse on liian pienistä siirtomaksuista. Sähköyhtiöitten ei tarvitse tehdä yhtään mitään asian todistamiseksi. Siirtomaksuja nostetaan luulisin 100% seuraavaksi. Sähköyhtiöt tekevät vasta tuon korotuksen jälkeen pienen kosmeettisen kohennuksen kehä 1 sisäpuolisille välijännitejohdoille. Täällä muualla annetaan vesaikon venyä kunnon mittaan. Luultavasti linjat päästetään aivan paskatilaan ja Fortum myy niitä sitten Vattenfallille, jolle kerätään valtion budjetista linjojen hätäkorjausrahaa, jonka se sijoittaa sitten Gaspromin kaasuputkeen.
Kyllä. Olen sitä mieltä, että linjoilla voisi kuljeksia ennakoivassa raivaustyössä reippaita raivaajia. Vuodessa on 8 erinomaista kuukautta tehdä raivaushommia linjoilla. Myös tulisi sallia noitten katkottujen puitten kerääminen polttopuuksi jokamiehen oikeudella.
Tuo juttu ei nyt vaan toimi, koska yhtiöitten on osoitettava siirtomaksujen riittämättömyys. 2500 euroa kuukaudessa johonkin raivaussahan kanssa kulkevaan heppuun tulee yhtiöille todella kalliiksi. Sellainen hemmo aiheuttaa yhtiöitten siirtomaksujen jälkeenjäämistä joka päivä ja paljon. Mitään syytä siirtomaksujen nostamiseen ei olisi osoitettavissa, jos vaikka 20 heppua kävelisi 500 kilometriä vuodessa. Nythän tehdään uutisoitavaa hätätyötä 5-10 kertaa vuodessa muutamalla sadalla raivaajalla. 20 heppua tekisi ympäri vuoden toimiessaan 20 työvuotta vuodessa. Paljonko kaatuu vesaikkoa 20 vuodessa yhdeltä?
Mutta tuollaisiin ennakoiviin korjauksiin ei tietenkään voi panostaa tässä tilanteessa. Tärkeintä on saada seuraavat optiorahat siirtomaksuilla.
on nyt jo kohtuuttomat. Maksan vuodessa sähkön siirrosta enemmän kuin sähköstä.
Sopimukset, kuulemiset, luvat jne. ovat loputon suo normaalioloissa niin tulvien estämisessä, sähkökatkojen ehkäisemisessä jne.. Kuka voi tyynellä sanoa, että tuo puu taipuu lumen painosta linjan päälle. Sitten kun on tilanne päällä, ei tarvita mitään lupia. Voidaan tehdä se, mikä on tarpeen.
Kun linjat annetaan ihan tarkoituksella rapistua, on helpompi nostaa siirtomaksujen hintaa. Aika ovela juoni. Periaatteessa olisi hankalampi enää keksiä parempaa juonta.
Se eilinen sähköfirmojen tiedottajien tv-esitys oli kuvottavuudessaan jo alan huippusuoritus. Uutistoimittajiin se upposi ihan puhtaasti.
Ei kymmenen vuotta sitten ollut näin tiuhaan sähkökatkoksia. Nyt on tekniikka kehittynyt ja paremmat suojalaitteet, silti linjat on pimeenä päiväkausia. Kyllähän sen persesilmällä näkee, että oksat on kiinni linjoissa joka paikassa.
Nyt kun joku sähkölakia valvova viranomainen heräisi päiväuniltaan ja laittaisi vaikkapa uhkasakon uhalla sähkölaitokset korjaamaan linjat siihen kuntoon, kuin laki määrää, niin saattaisi osakekurssit notkahtaa. Optiopottikin saattaisi hieman pienentyä.
Mutta turha toivo. Ministeriöissä ja virastoissa on niin hyvin lahjotut miehet, että vain joku oikeuskansleri voisi asiaan puuttua. Harvemmin näkee noin törkeetä lainkiertoa ja sillä iletään julkisesti vielä rahastaa ja kiristää ihmisiä. Italiassa tämä olisi normaalia, mutta aika uusi käytäntö Suomen oloissa.
Minusta sähkölaki on laki myös. Sitä pitäisi noudattaa myös pörssiyhtiöiden.
Onko kenelläkään tietoa, kuka vastaa kyseisen alan valvonnasta. Minusta ministeriön määräämä valvova elin on tukes, mutta he eivät välitä koko asiasta. Heitä kiinnostaa enemmän onko omakotitalojen lattialämmityksissä siirrytty vikavirtasuojan käyttöön....
Nimellisesti siellä muka ollaan tekevinään työtä, mutta oikeasti ei tehdä mitään.
10..15v on sähkölaitokset saanut elää kuin pellossa, eikä kukaan puutu, vaikka on selkeät lakipykälät.
Vähänväliä ilmoitetetaan radiossa, että Rysänperän Tuppukylässä eivät lankapuhelimet pariin tuntiin toimi. Paloauto päivystää kylässä.
Kotikulmillani olivat pari kesää sitten lankapuhelimet mykkänä ukkosmyrskyn jäljiltä puolitoista viikkoa.
Puhelinmotissa oli viisi kylää neljän kunnan ja kahden maakunnan alueella. Erikoinen paikka siis.
Pelastusviranomaisillekin tilanne oli niin vaikea, ettei mitään varayhteyksiä järjestetty. Kukaan ei päivystänyt missään. Pelattiin tuurilla.
Juttuvinkkejä kyselevälle alueradiolle esitin viranomaisia haastateltavaksi tuosta jutusta, mutta taisi olla liian arkaluonteinen asia. Hys, hys..
Mitkä puut yltää linjaan kallistuessaan. Lehtipuut kasvaa pirun reipasta vauhtia, joten linjaa pitkin kävelyä saisi harrastaa muutkin kuin metsänomistajat. Järjestetään kansalaisliike linjojen kunnossapitoa varten. Luulisi maalla löytyvän porukkaa homman hoitoon. Homma organisoitaisiin vaikka säätiöpohjalle, jos valtakunnan muut rakenteet ei ota vastuuta. Ehdotan nimeksi: Valtakunnan sähkönhuollon turva ry.
Jos katsotaan ajankohtaa jolloin suomen sähköjakeluverkkojen rapautuminen alkoi se voidaan melko tarkasti rajata aikaan, jolloin sähkölaitoskauppa pyörähti käyntiin.
Kuntien nimellisellä osakepääomalla hallussaan pitämät osakkeet myytiin kasvottomille rahankeruu organisaatioille.
Todellisuudessa koko sähkölaitosomaisuus koostui liittymän omistajien maksamista verkoista.
Toimintaperiaatteisiin kuului, ettei laitoksen tavoitteena ollut tuottaa voittoa, vaan jakelualueensa liittyjille mahdollisimman edullinen ja toimitusvarma sähköhuolto.
Tuhon omakustannus periaatteeseen kuului myös, että johtokadut luovutettiin veloituksetta sähkölaitosten käyttöön tai niistä maksettiin nimellinen korvaus.
Nyt kun pääomat alkoivat maksimoida tuottoaan sähköyhtiöillä alkoi kunnossapito henkilöstön määrän rajut supistukset.
Samalla valtaosa maanomistajista tunsi tulleensa petetyksi, koska heidän omistamallaan maalla alettiin tehdä maksimaalista voiton tavoittelua.
Tällöin myös maanomistajien edut alkoivat nostaa päätään ja johtokadun raivausleveys on tarkalleen sama kuin sopimiksessa mainittu.
Tämä puolestaan estää sähköyhtiötä ennalta poistamasta puustoa, joka todennäköisesti aiheuttaa vian muuttuvissa keliolosuhteissa.
Mainittakoon, että esim. 20kV keskijännitejohdon tyypillinen sovittu johtokatuleveys on 10m.
Ja toisaalta mainittakoon, että johtokadun alle jäävä maa-alue on poikkeuksetta kalliimpi kuin siinä oleva keskijännitejohto.
Nyt nykyisessä tilanteessa tuolla johdolla on luopa maksimoida voittoja, mutta se arvokkaampi maapohjan omistaja ei saa käytännössä mitään tuottoa maahan sijoittamalleen pääomalle.
Nyt asia onkin saamassa kuluttajan kannalta todella huonon vaihtoehdon kun noita johtokatusopimuksia umpeutuu, niitä ei enää uusitakkaan entisillä ehdoilla, vaan metsänomistajat etujärjestöineen vaativat johtokaduista käyvän korvauksen.
Käytännössä tämä tietää sähkönsiirtohintoihoin korotuksia, joita ei edes uskalleta arvailla.
Tässä asiassa onkin kuntapäättäjät joutuneet toteamaan, että myyntitulot jotka kunnat ovat saaneet sähkölaitososakkeistaan tullaan maksamaan kuntalaisten toimesta moninkertaisesti takaisin.
Sähkölaitokset ovat myös alkaneet laskeskella harvaan asuttujen seutujen kustannuksia ja edessä onkin tilanne jossa sähköistettyä suomea joudutaan jatkossa pimentämään tasolle, joka maassaamme oli -60 luvun alussa.
Tämä omien päättäjiemme lyhytnäköisyys tälläisten perustarpeiden saattamisesta markkinoiden armoille, onkin muodostumassa meille tavallisille kuluttajille todella raskaaksi, sillä suomen sähkönhinnan nostaminen tasolle jota sähköstä maksetaan keskieuroopassa tietää ennen näkemätöntä lamaa maassamme.
Hyviä esimerkkejä vastaavan järjestelmän käyttöön otosta löytyy mm Yhdysvalloista jossa sähköntoimitusvarmuudessa on vajottu tasolle joka vastaa aikaa ennen toista maailmansotaa.
En ole kuullutkaan tuollaisesta, vaikka asioita seuraankin. Käytännössä homma on mennyt niin, että jakeluyhtiöt ovat supistaneet väkensä minimiin. Tästä kyllä yhtiöiden väki saa syyttää suurelta osin itseään. Muistan viimeiset ajat, kun miehet kävellen tarkastivat 20 kV:n linjakatuja. Lähinnä auringonottoa se oli. Sitten tuli miesten tilalle helikopteri.
Kyllä linjakatuja raivataan, ja koivujen kannot myrkytetään, koska eivät veso, vaikka sitä omalta kohdaltani toivonkin. Sähköyhtiön miehiä tosin ei enää näy juuri koskaan.
Pylväshaittakorvausten muutoksista en tiedä. Lienevät MTK:n heiniä. En ole tullut selvittäneeksi, onko korvaus määräaikainen vai kertakaikkinen. Minua se ei juurikaan kiinnosta. En myöskään tunne, että maani on dumppauksen kohteena.
Oman seutuni jakeluyhtiön ”alasajo” oli kyllä sen seurausta, että se määrättiin tekemään voittoa. Väkeä karsittiin rajusti. Vielä se ei näy juuri muutoin kuin sähköyhtiön miesten harvinaisina kylillä käynteinä.
Omatoiminen mittarinluku oli kyllä oman jakeluyhtiöni kohdalla hauska episodi. Kun siihen ryhdyin, yhtiö nalkutti siitä hienoin sanakääntein. Tätä jatkui, mutta kun äkkiä touhu muuttuikin yleiseksi, kehuttiin sitä painetussa julkaisussa hienoksi uudistukseksi.
Tuo Yhdysvaltojen juttu meni kyllä toisin päin. Siellä sähkön tuotanto- ja siirtohinnat kilpailutettiin niin alas, ettei kumpikaan touhu kannattanut. Tästä syystä menivät niin voimalaitokset kuin verkkokin retuperälle, tunnetuin seurauksin. Eihän lypsävää lehmää kannata tappaa.
Tuon ennustamasi laman syntymekanismia on vaikea kuvitella. Sähkö kun on siitä erikoinen tuote, että sitä voidaan tehdä itse, jos ostohinta on liian korkea.
Hinnannostovaraakin kyllä on. Täällä Rakennuspalstalla olevien juttujen mukaan sähkön nykyisellä hinnalla ei ole juurikaan merkitystä.
20kV linjat on varmaan melko säntillisesti raivattu, mutta vain normaali tilanteiden varalta. Linjat ei todellakaan ole niin leveitä että kaatuvat tai tykkylumen painamat puut eivät yltäisi lankoihin. Linjat kulkee ihmisten metsissä ja on varmasti halvempaa maksaa poikkeustilanteiden katkokset, kun triplata nykyisten linjojen leveydet.
onhan se selä asia että jos raivataan etukäteen voidaan raivata aivan turhaan joistakin paikoista, ja kuitenkin vierestä sitten kaatuu puu linjan päälle. Taas tehdään turhaa työtä. Nyt kun raivataan vaan ne puut jotka on pakko säästetään rahha ja miehetkään eivät lekottele kun on kokoajan kiire laittaa linjat kuntoon . Kaadetaan vaan ne puut jotkaon välttämätöntä kaataa. Varmaan kohta tulee tilanne että kaikki ne puut jotka ovat kaatuakseen ovat jo kaatuneet linjoille. Sitten tulee aika jolloin pieneyt myrskyt eivät aiheuta paljonkaan katkoksia , ennen seuraavaa suurta myräkkää. Suosittelenkin maatiloille kahat rinnakkaista sähköjärjestelmääjolla saadaan varmistettu tärkeät toimminnot. Nim. Takka palaa pakkasella.
tästä lakiasiasta, kun se kiinnostaa minua erityisesti. Kysyisin vielä kerran, jos joku sattumalta tietää.
Eli käsittääkseni sähköverkot on luokan 3. sähkölaitteistoja.
Niille on määrätty tarkat kunnossa pitovelvollisuudet sähkölaissa ja -asetuksissa.
1. Valvooko kukaan sähkölaitosten toimintaa?
2. Jos em. sähkölaitoksien ei tarvitse noudattaa Suomenlakia, noissa sähköasioissa, niin onko olemassa joku muu lakipykälä, millä verukkeella heitä ei kyseiset asiat kosketa?
3. Mitä muita sähkölaissa mainittuja asioita on olemassa, joita ei tarvitse käytännössä ollenkaan noudattaa? Onko olemassa esim. jokin tiedonanto sähkölakien ja -asetusten kohdista, joiden noudattaminen perustuu vaikkapa vapaaehtoisuuteen?
Anteeksi olen kyselyiässä, mutta tämä alkaa olla ihan mielenkiintoinen asia, koska muilla kuin sähkölaitospuolella noudatetaan mielestäni aika tarkkaan pykäliä. Mutta onko se sittenkin ollut täysin vapaaehtoista?
Voisinko asentaa halvemmat kamat vaikkapa neukkunormien mukaan ja tehdä ehkäpä parempaa tulosta?
ruotia asiaa nyt tämän enempää: Sähkölaitteistoluokitus tulee siis sähköturvallisuuslainsäädännön perusteella ja vaikuttaa vain määräaikaistarkastusvelvoitteeseen jne.
Verkkoyhtiöiden velvollisuudet kirjattiin syksyllä -96 sähkömarkkinalakiin, jolloin sähköliiketoiminnat erotettiin verkkoliiketoiminnoista lainsäädännöllisesti toisistaan.
Oikeampi teksti selailtavaksi on siis sähkömarkkinalaki 386/1995. Tässä linkki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku.php?search[type]=pika&search[pika]=sähkömarkkinalaki
Erityisesti luvut 5 ja 6 vastannevat kysymyksiisi parhaiten. Luku 9 koskee sitten valvontajuttuja ja onhan lopussa sanktiotkin lueteltuna.
pykäliä tuossa selailin. Asiat on viimeisten vuosien aikana mutkistunut aikalailla. Sähkömarkkinalaissa puhutaan ympäripyöreitä jakeluverkonhaltijan velvollisuuksista, mitä tulee sähkönlaatuun. Tuollaiset pykälät vaatii ennakkotapauksen käräjillä. Oma tulkintani kyseisestä lakitekstistä menee niin, että jakeluverkonhaltijan täytyy pystyä toimittamaan myös maaseudulle katkeamatonta sähköä. Lupaehdoissa viitataan selkeästi riittävään henkilökunta määrään. Siis optioista ja osingoista on lain mukaan siinä suhteessa hieman tingittävä.
Käsittääkseni sähkömarkkinalain mukaan oikea valituspaikka sähkökatkos tapauksissa on ennemmin kuluttaja-asiamies, kuten tuossa alla joku jo ehdotti.
Mutta jyrkästi olen nyt sitä mieltä, että jakeluverkot täytyy rakentaa nimenomaan sähköturvallisuuslain mukaisiksi. Tunnetusti kyseinenlaki täyttyy, jos tukesin listan S10 mukaisia ohjeita noudatetaan. Siellähän taitaa olla se julkaisu A4-93, missä on vaatimukset vähimmäismitoista, jne.
Sähköturvallisuuslaissa on viitattu siihen, että turvatekniikankeskuksen kuuluu valvoa kyseistä asennustoimintaa, huoltoa, määräaikaistarkastuksia, jne.
Syyttäisin tästä surkeasta tilanteesta erityisesti turvatekniikankeskusta, joka on laiminlyönyt tehtävänsä aika pahasti.
Yksityiset ihmiset voisi siis valittaa kuluttaja-asiamiehelle ja viranomaisen pitäisi valvoa, että linjat on kunnossa ja määräysten mukaiset.
Mutta miksihän turvatekniikankeskusta ei kyseinen asia kiinnosta? Lueskelin noita kyseisiä lakitekstejä ja asia pitäisi olla ihan päivän selvä.
Olisikohan parempi, jos yksityiset ihmiset tilaisivat vaikkapa ulkopuolisen asennustarkastajan tekemään tarkastuksen linjoihin ja sitä kautta ehkäpä sitten poliisille tutkintapyyntö, epäilystä karkeahkoon sähkölain rikkomukseen.
Tavallisen kansalaisen on hankala ottaa kyseisistä lakiteksteistä selvää ja siitä, mihin valitus noista hakkuuaukoista kuuluu tehdä.
Turvatekniikan toiminnasta valittamisen reittikin on hieman hämärän peitossa ainakin minulle. Voisikohan se olla kauppa- ja teollisuusministeriö?
Mitä sinä oikeastaan vaadit? Ilmeisesti täydellisyyttä. Et muuten tule saamaan. Ainakaan halvalla. Edes sähköverkot eivät koskaan tule olemaan täydellisiä.
Taidat omistaa sähköyhtiöiden osakkeita. Tai sitten et taida oikein ymmärtää mistä on kysymys. Voin valaista, että kysymys on jatkuvista sähkökatkosista maaseuduilla ja kaupunkien syrjäseuduilla.
Niitä ei ennen ollut, kun linjat oli auki kauttaaltaan ja huolto pelasi. Sähkönhinta oli silti suhteessa tähän päivään paljon paljon edullisempi.
Se on teidän osakkeenomistajien murhe, jos se tulee maksamaan.
Tuspooli on oikeassa siinä, että syylliset pitää kaivaa esiin. Jäljet johtaa sylttytehtaalle. Täälläpäin on jo pienehköä kapinahenkeä kehitteillä.
Olisi hyvä, jos oikeat valituskanavat selviäisi. Tuspooli on järkevä, kun hän yrittää löytää pykälistä ratkaisua.
Sinun tapaiset osakkeenomistajat ei edistä tavallisen sähkönkäyttäjän asiaa. Jos et ole osakkeenomistaja, niin mikä on se asia, minkä takia et haluaisi parantaa sähkölinjojen kuntoa entiseen kukoistukseen?
Ei kai ole vaan mennyt sähkönsiirtäjien tiedottajien puheet vaikeuksista... puhtaasti alitajuntaan? Heh.
Ihmisen pitäisi osata hieman suodattaa pahimmat valheet. Joihinkin ne menee aina kybällä läpi. Ei ole sellaisia aikoja, etteikö pörssiyhtiöissä valitettaisi, että kustannustehokkuutta pitäisi kiristää. Joihinkin ne menee aina läpi.
Jos sähkömarkkinalaissa on pykälä, että sähköverkonhaltijalla on oltava riittävästi henkilökunta katkottoman sähkön varmistamiseksi, niin valita eduskuntaan. Jos henkilökuntaa ei ole riittävästi, lupa tulee perua.
Kun sanktiot ovat riittävän suuret, alkaa tapahtumaan!!! Se on noissa suurten laitosten ja instituutioiden jutuissa niin, että sanktiot ovat enemmän symbolisia (vert. esim. sakkotuomiot laittomista lakoista). Veikkaan, että kun sanktioiden arvoa lisätään esim kymmenkertaiseksi, niin homma alkaa pelaamaan ja jätkiä juoksemaan linjojen alla toiseen malliin. Kuka kansanedustaja ilmoittautuu ensimmäisenä pistämään homman pöydälle ja käsittelyyn???
Eduskunnan kyselytunnilla Fortumin optioita käsiteltäessä Pekkarinen puolusti kovasti nykyistä kilpailutilannetta. Hänen mukaan Suomessa kilpailee jopa yli 80 sähköntoimittajaa??!!
Oli kyllä yksi kansanedustaja, joka oli huomannut, että sähkönsiirto on alkon tapaan monopolisoitu.
En muista hänen nimeään. Joka tapauksessa sähkökatkokset johtuu nimenomaan tästä monopoliaseman väärin käytöstä. Verkot annettiin ko. lafkojen haltuun tietyin ehdoin, mutta niitä ei noudateta.
Kannattaisi ottaa yhteys vaikka sähköpostilla omaan kansanedustajaan. Alkaisi jotain tapahtumaan. Tämä aihe olisi ehkä monelle kansanedustajalle mieleinen, koska optiosopalla on suorayhteys myös tähän verkonrappiotilaan ja ihmisten kiusaamiseen.
Viranomaisvalvonta on puuttunut kokonaan. Siihenkin pitäisi puuttua. Koko sähköalan valvonta pitäisi uudistaa samalla kertaa. Tämä on välinpitämättömyyden huippusuoritus myös viranomaiselta. Tukesissa ei juurikaan tehdä tarkastustoimintaa. Heillä on jotain teemoja, vaikkapa vikavirtasuojakytkimien asennuksien tarkastamiseen. Otetaan kohteeksi arvalla jonkin alueen uudistalot. Tämän tapainen juttu tehdään kerran viidessä vuodessa. Laaditaan lista puutteista osastoon "Ajankohtaista sähköurakoitsijoille". Tämän tapaisen jättiurakan jälkeen on taas aika levähtää.
Se pitää laittaa uusiksi koko laitos. Siellä ei tehdä ollenkaan sähkölaissa heille määrättyä tarkastustoimintaa. Onkohan muiden alojen valvonta samaa luokkaa. Silmiä menee puhki ja käsiä silpoutuu, jos räjähdepuoli on yhtä kyvin hoidettu.
Liliuksen jälkeen tulevan kaverin on pakko uudistaa koko verkko. Liliuksella kiiltää se potti silmissä. Kaikenlainen rahan "tuhlaus" verkkoon on kielletty. Tuskimpa tämä seuraaja nauttii yhtä isoista optioista.
Sähkön hinta on valmiiksi hilattu maksimiin. Kurssit tulee alas väkisin.
Kannattaisiko käydä kuluttaja-asiamiehen kimppuun???? Osaisiko joku sanoa.
Milä perusteilla? Laskepas mikä on sähkön keskimääräinen toimitusvarmuus, luulisin että parempi kuin 99%. Millä alalla on täysi 100% toimitusvarmuus tuotteille kaikissa oloissa ja voiko sitä edes vaatia?
Pienikin sähkökatko voi aiheuttaa esimerkiksi maataloudessa ikäviä seurauksia. Kenenkään ei tarvitse eikä pidä ostaa erillisiä aggregaatteja. Sähkö pitää olla katkotonta aina. Sähkölaki sekä sähkömarkkinalaki on sen takia laadittu. Verkonhallinta on annettu sillä edellytyksellä noille firmoille, kun he ovat lupahakemuksessaan lupautuneet pitämään verkot kunnossa, riittävän henkilökunnan voimin.
On ruokien säilytystä. Ihmisillä on koneita, jotka täytyy ajaa alas sähkökatkon jälkeen ( putsaus, nollausajo...)
Sinun voi olla ehkä hankala hahmottaa ongelmia.
Ei ole kyse sinun videolaitteen sähkönsaannista pelkästään.
Kyllä voi vaatia parempaa sähkövarmuutta.
Nämä tällaiset pellet haluaa tehdä Suomesta väkisin jonkin simbabwen, missä sähköä saa, jos kelit on hyvät, mutta laskutus pelaa silti kelistä riippumatta. Näin ei ole ollut aina.
Aina näyttää löytyvän näitä tämänkin palstan ammatti-ja tapamussuttajia joille kaikki on liian kallista ja herrat ne vaan tienaa.Mitä sitten?Jos me oltaisiin Fortumin porhoja,johan vaan raha kelpaisi optioina ja isona liksoina.Sähkö on meillä suorastaan naurettavan halpaa.verrattuna esim Norjaan,tai Englantiin.Sähkökatkojen TODELLISET haitat ovat pieniä ja harvinaisia.Vai monestikko on kohdallesi sattunut esim 1 vrkn katko?.Jos riskeihin halutaan varautua niin parilla saturaisella saa pikku aggrikaattin.
Niin ne johtokadut,ja niiden riittävä leveys.Olisi toki järkevämpää kasvattaa korkeutta,esim 30m korkeudessa kulkevat piuhat eivät paljon katkeilisi myrskytuulilla.
Taidat olla sisäsiisti City-ihminen, joka ei maaseudun ankeudesta tiedä mitään ja tuskin välitätkään tietää. Sinun johtokatusi on kaivettu jalkakäytävän alle ja ainoa sähkökatkon aiheuttaja saattaa olla se, että naapurin supertaloon tehdään sähköliittymätöitä ja talosi sähkö katkeaa 15 minuutiksi!
Ydinvoimalasta on sähköllä pitkä ketju sinun navettaasi. Näin uskallan maalaistalon poikana ja ydinvoimalahenkilönä sanoa. Välillä on monta jännitettä ja monta muuntajaa. Jos jokin näistä pettää, lakkaa sähkö kulkemasta.
Ukonilmalla laukeaa joskus 400 kV:n linjakin pois, ja jos aikajälleenkytkentäkään ei onnistu, piisaa pimeyttä jonkin aikaa.
Eli, ympäri vuoden sähköverkkomme on luonnonvoimien armoilla. Mielestäni kaakkoisessa Suomessa sähköt ovat pelanneet hyvin. Toki täälläkin on ollut epätavallisesta suunnasta puhaltaneita myrskyjä, joita vastaan puut eivät ole varautuneet. Juuret pitävät aivan toisella suunnalla.
sähkölaitostoiminta oli luvanvaraista, olisko ollut 12v.
Luvan saa uusia viimeisen kolmen vuoden aikana.
Luvan myöntää/uusii ministeriön virkamies.
Lupa myönnetään jos mikään ei viittaa siihen etteikö tarttisi.
Jos tarkastelussa ilmenee "jotain", voi virkamies kutsua kokoon asiantuntijalautakunnan.
He voivat estää uuden luvan myöntämisen.
Näin kävi 20 vuotta sitten eräässä kunnallisessa sähkölaitoksessa, joka myöhemmin myytiin korjattuna ruåttalaasille.
Eli lupa oli katkolla jos eivät hoida verkkoansa kuntoon; ehkäpä sen katsottiin aihettavan hengen- ja omaisuudenvaaraa.
Valittaminen niihin kanaviin joita meillä on käytössä kannattaa.
Pahimmassa tapauksessa keskustelua pitää hehkuttaa 9 vuotta samasta asiasta.
Tämän talven katkokset eivät varmaankaan johda vielä toimenpiteisiin verkkoyhtiöissä.
Se onko katkokset lisääntyneet, niin tieto löytyy SENERiltä.
Yhtiöt raportoivat vuosittain keskeytysten (suunnitellut ja viat) lukumäärät,ajat ja syyt eri jänniteportaissa.
Raportit kylläkin julkaistaan kokomaata kattavana keskiarvona
Ja raportoidaan edustajillemme! Veikkaan, että Lilius lähtee kolmen vuoden sisällä, kun rahastus on suoritettu!
Luvanvaraista taitaa verkkotouhu olla edelleenkin. Verkolle tehdään kyllä määräaikais- ja varmennustarkastuksia verkon toimintakunnon ja turvallisuustason määrittämiseksi. Koko verkkoaluetta tällä tavoin ei tietenkään saada käytyä läpi.
Linjojen kunnossapidosta jaksetaan nyt kovasti napista, mutta määräajoin (5 tai 6 vuotta) ne käydään raivaamassa. Mutta kuten todettua, ei johtokadun ulkopuolisia puita sähköyhtiö voi kaataa. Paitsi vasta sitten kun ovat kaatuneet linjalle.
edes. Se on se 1,2m vähintään oltava etäisyys johdosta, heiluvaan oksaan, kun puhutaan 20kV johdoista. Lisäksi se etäisyys täytyy olla kaikissa kelioloissa. Siis puun heiluminen täytyy ottaa huomioon. Laki määrää nämä asiat selkeesti. Siinä ei tarvitse kysellä isänniltä lupaa, kun laki pakottaa näin tekemään. On tainnut upota puhtaasti vattenvallin tietottajan kusetus.
Keksippä nyt jotain parempaa puppua selitykseksi.
Verkkotouhu on nimenomaan luvanvaraista ja siinä on selkeät velvoitteet linjan kunnossapidon suhteen.
Lue ensin sähkömarkkinalaki sitten sähkölaki.
Ota mitat ja muut vaatimukset vahvavirtailmajohtomääräyksistä. Palataan sitten johtokatuasiaan.
Kuka on pyytänyt jossain johtokaudun ulkopuolisia puita kaatamaan. Häh? Johtokatu on 20kV-linjassa määrätty tuon vähintään 1,2m ihan kaikissa kelioloissa mukaan ja se ei ole ohjeellinen vaan selkeä määräys. Jos aukko ei täytä missään päin maata tätä sääntöä enää, johtokadut ovat armotta liian pieniä kauttaaltaan ja siten lainvastaisia ja siten toimiluvat voi peruuttaa vattenvalleilta ja kumppaneilta saman tien. Ei asiassa ole mitään puolusteltavaa.
Jospa ilmasto onkin muuttunut jääkauden suuntaan, kuten sai käsityksen em. tiedottajan lausunnosta ja on vaara, että vaikkapa tykkylumen takia 50m päästä oksat voi osua linjaan. Se on niin, että ne puut on kaadettava. Ja sitä ei kysellä isänniltä.
Lukekaa pojat joskus lakikirjoja älkääkä jauhako noita tiedottajapellehermannien latteuksia.
Pistäkääpä jotain faktaa noista lausunnoista kuten tämä:
"Mutta kuten todettua, ei johtokadun ulkopuolisia puita sähköyhtiö voi kaataa. "
Etkö ymmärrä, mikä se johtokatu on?
Että joskus naurattaa.
No nyt ne yhtiöt "uhrautuu" ja antaa kaikkensa kun helikopteri raivausta näytetään telkussa. Varmaan edukkaampaa kuin työllistää ne muutama ihminen ympäri vuoden raivaamaan linjoja määräysten mukaiseksi.
Pelletouhua..?
Tuo helikopteri huolehtiikin tarkasti kadun leveydestä. Ei jalkamies pysty samaan kesällä.
se tv-uutisten esitys
Ei sen helikopterin ole tarkoitus mittaillakaan johtokatujen leveyksiä vaan havainnoida missä paikoissa on puita kaatuneita linjoille, jotta osataan sanoa missä viat ovat. Ja on siinä hommassa huomattavasti nopeampi kuin x määrä miehiä tarpomassa hangessa.
Helikopteriraivaus on sitten aivan toinen asia, tarkoitettu suoritettavaksi kesäaikaan "normaalin" raivauksen sijaan.
Sähkölaitoksia valvotaan pistokoeluontoisesti 1 tarkastuskäynti vuodessa. Asiat hoidetaan tarkastajille paperilla (ns.määräaikaistarkastukset) eli joku katselee autosta linjoja ja tekee pöytäkirjoja, joihin viranomainen luottaa.
Johtokatujen leveydet:
20kV avojohtimilla 10m
20kV päälystetty (PAS) 6m
0,4 kV avo 2,5m
0,4 kV kierrejohdin n. 1m
Toimin huoltoraivaajana sähköyhtiöille, ja takaan että kyllä tuolla metsissä raivataan ihan ympäri vuoden. Johtoaukot pyritään parhaan mukaan raivaamaan oikeisiin mittoihinsa. Raivauksien aikaväli on 20kV:lla n.6-10 vuotta, joten pitäähän siinä jo puuston kasvun takia sitä aukkoa olla. Tätähän on sitten turha koittaa selittää maanomistajille, jotka itkevät kun vaarivainaan istuttama raita lähtee pellonkulmasta. Ihan mielellään poistetaan vaikka vähän reilumminkin, mikäli johtoaukean ulkopuolelta tulee langan suuntaan roikkuvia puita, mutta kun... Ensin raivotaan että puita ei saa kaataa, ja sähkökatkon sattuessa ulistaan koska ne sähköt tulee takaisin. Pienemmillä sähköyhtiöillä ja Vattenfallilla ei tuo raivaus oikein tunnu toimivan. Fortum sentään panostaa tarkastuksiin ja raivauttaa alueitaan tehokkaammin. Maakaapelointikin on vuosittain kymmenien miljoonien luokkaa.
Enpä kehuisi Fortumin puuhia ja Vattenfallilla ei ole mitään tekemistä sähkölinjojen kanssa suomessa...
Kyllähä nyt maakaapeloidaan 20kv.n verkkoa paljonkin kun huudetaan noista katkoksista.Seuratkaa vaikka siirtomaksujen kehitystä ei sähköyhtiöillä ole suurta rahakasaa vaan kaikki kerätään asiakkaila .Mitä enemmän huutoa ja valitusta sen enemmän maksut nousee.
Ohanse ny perkele että 8vuotta vanhat keskustelut pitää ottaa taas esille
Milloinkahan tänne saadaan sellainen uudistus, että vanhoja keskusteluja voisi kyllä lukea, mutta ei kommentoida!