Päivittäin papuja ja vihanneksia

Kasvisten vaikutus terveyteen
Kopioitu: http://www.kotimaisetkasvikset.fi/

Useiden eri tutkimusten mukaan runsaasti vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vaikuttaa positiivisesti terveyden ylläpitämiseen ja vähentävää riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin.

Kasvisten runsas käyttö:
- alentaa verenpainetta
- helpottaa painonhallintaa
- tasoittaa verensokeria
- helpottaa veren kolesterolitason normaalina pitämistä
- auttaa suoliston toimintaa pysymään hyvänä
- auttaa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa
- vähentää riskiä sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin. mm. paksunsuolen syöpään, mahasyöpään ja keuhkosyöpään. Runsas kasvisten käyttö saattaa suojata myös rintasyövältä
- parantaa elimistön puolustuskykyä

Kasvikset ja maito verenpaineen alentajina
Vaikutusmekanismit

Kasvisten sisältämät kemialliset yhdisteet vaikuttavat terveyteen monen eri mekanismin kautta. Ne saattavat:
- lisätä vastustuskykyä
- osallistua elimistön entsyymitoimintojen säätelyyn
- vaikuttaa solukalvojen tarrautumiseen tai niiden hapettumisherkkyyteen
- vaikuttaa kolesteroliaineenvaihduntaan
- vaikuttaa verenpaineeseen
- omata antibioottien kaltaisia vaikutuksia
- sitoa itseensä ravinnossa esiintyviä haitallisia yhdisteitä ja ehkäistä siten niiden imeytymistä ruoansulatuskanavasta elimistöön

Kaikkien kasvisten sisältämien aineiden vaikutusta ihmisen fysiologiaan ja tiettyjen sairauksien riskin vähentämiseen ei vielä kunnolla tunneta. Suojaavat vaikutukset voivat johtua monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Parhaan hyödyn saavuttamiseksi onkin suositeltavaa syödä päivittäin runsaasti erlaisia vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä osana monipuolista ruokavaliota.

Kasvisten ravintotekijöiden vaikutus sairauksiin

- Sydän ja verisuonisairaudet
Nykykäsityksen mukaan solujen hapettumisvauriot liittyvät mm. sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpätautien syntyyn. Elimistöllä on puolustusjärjestelmä hapettumisen ehkäisemiseksi. Tästä ns. antioksidanttijärjestelmästä vastaavat osaksi kehon entsyymit ja muut kehon omat yhdisteet, osaksi ruoan mukana tulevat antioksidantit. Kasviksista saatavat C-vitamiinit ja beeta-karoteeni voivat toimia itsenäisesti antioksidantteina.

Myös kasviksista saatavilla flavonoideilla, on todettu yhteyttä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähäisempään esiintymiseen. Ilmeisesti flavonoidienkin vaikutus perustuu antioksidanttivaikutukseen. Mm. sipulista saatava kversetiini kuuluu antioksidanttiominaisuuksiltaan voimakkaimpiin flavonoideihin.

Kuiduilla on myös merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien sekä sappikivitaudin ennaltaehkäisyssä. Ravintokuiduilla on edullinen vaikutus elimistön rasva-aineenvaihduntaan. Pektiini ja muut geeliä muodostavat yhdisteet lisäävät sappihappojen erittymistä ulosteeseen ja alentavat seerumin kolesterolipitoisuutta. Ligniini estää sekä ravintoperäisen että sappinesteen sisältämän kolesterolin imeytymistä elimistöön.

- Syöpä
Paksu- ja peräsuolen syöpä näyttävät olevan yhteydessä vähäkuituiseen ruokavalioon. On arveltu, että runsas kuitumäärä vähentää suolistobakteerien mahdollisuutta muodostaa sulamattomasta ravinnosta karsinogeeneja, kun kuitu nopeuttaa massan läpikulkuaikaa ja muuttaa bakteerikasvustoa suolistossa. Kuitu saattaa myös sitoa ja laimentaa syntyneitä, syöpäriskiä lisääviä yhdisteitä.

Tomaatissa esiintyvä karotenoideihin kuuluva lykopeeni, joka toimii elimistössä antioksidanttina, on tutkimuksissa yhdistetty pienentyneeseen eturauhassyöpäriskiin.

- Lihavuus ja aikuisiän diabetes
Runsaasti kasviksia sisältävällä ruoalla on lihavuutta ehkäisevä vaikutus, koska kasvikset sisältävät vain vähän energiaa. Kasviksilla voi myös korvata ruokavaliossa runsaammin energiaa sisältäviä ruoka-aineita, jolloin energiansaanti vähenee. Kasvisten ja täysjyväviljavalmisteiden kuitu hidastaa ruoansulatusta pitäen kylläisyyden tunteen pitkään. Näin nälkä ei pääse yllättämään aterian jälkeen heti uudestaan.

Geeliytyvä kuitu parantaa aikuisiän diabeteksessa veren glukoositasapainoa ja glukoosin sietoa. Nuoruustyypin diabeteksessa runsaskuituinen ravinto vähentää veren glukoosipitoisuuden nousua aterian jälkeen.

Kasvisten ravintotekijöiden vaikutus sairauksiin

- Sydän ja verisuonisairaudet
Nykykäsityksen mukaan solujen hapettumisvauriot liittyvät mm. sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpätautien syntyyn. Elimistöllä on puolustusjärjestelmä hapettumisen ehkäisemiseksi. Tästä ns. antioksidanttijärjestelmästä vastaavat osaksi kehon entsyymit ja muut kehon omat yhdisteet, osaksi ruoan mukana tulevat antioksidantit. Kasviksista saatavat C-vitamiinit ja beeta-karoteeni voivat toimia itsenäisesti antioksidantteina.

Myös kasviksista saatavilla flavonoideilla, on todettu yhteyttä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähäisempään esiintymiseen. Ilmeisesti flavonoidienkin vaikutus perustuu antioksidanttivaikutukseen. Mm. sipulista saatava kversetiini kuuluu antioksidanttiominaisuuksiltaan voimakkaimpiin flavonoideihin.

Kuiduilla on myös merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien sekä sappikivitaudin ennaltaehkäisyssä. Ravintokuiduilla on edullinen vaikutus elimistön rasva-aineenvaihduntaan. Pektiini ja muut geeliä muodostavat yhdisteet lisäävät sappihappojen erittymistä ulosteeseen ja alentavat seerumin kolesterolipitoisuutta. Ligniini estää sekä ravintoperäisen että sappinesteen sisältämän kolesterolin imeytymistä elimistöön.

- Syöpä
Paksu- ja peräsuolen syöpä näyttävät olevan yhteydessä vähäkuituiseen ruokavalioon. On arveltu, että runsas kuitumäärä vähentää suolistobakteerien mahdollisuutta muodostaa sulamattomasta ravinnosta karsinogeeneja, kun kuitu nopeuttaa massan läpikulkuaikaa ja muuttaa bakteerikasvustoa suolistossa. Kuitu saattaa myös sitoa ja laimentaa syntyneitä, syöpäriskiä lisääviä yhdisteitä.

Tomaatissa esiintyvä karotenoideihin kuuluva lykopeeni, joka toimii elimistössä antioksidanttina, on tutkimuksissa yhdistetty pienentyneeseen eturauhassyöpäriskiin.


Väreistä voimaa - syö päivittäin viittä väriä

Väreistä voimaa on Kotimaiset Kasvikset ry:n vuoden 2004 teemana. Värit näkyvät niin ruokaohjeissa, kuvissa kuin terveysvalistuksessa.

Kasvikunnan voimakkaat värit

Kasvikunnan runsaat värit ilahduttavat ja houkuttelevat ruokailijaa. Mitä tapahtuisi, jos kaupan hedelmä- ja vihannesosasto olisi harmaa tai ruokalautasemme anti tasaisen ruskea? Värit vaikuttavat sisäisesti elintoiminnoissamme, mutta niillä on suuri merkitys myös silmänruokana. Kuvataiteen koloristit ja sisustajat uskovat värien vaikuttavan myös käyttäytymiseen ja mielen tasapainoon. Monet luonnon väriaineet ovat niin vahvoja, että niitä on käytetty jo vuosituhansia elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa.

Kasveissa värit houkuttelevat pölyttäjiä, varoittavat myrkyllisyydestä ja torjuvat kasvitauteja. Värien biokemialliset yhdisteet toimivat kasvien kannalta välttämättömissä elintoiminnoissa. Monet väriaineet ovat fytokemikaaleja, jotka osallistuvat aktiivisesti yhteyttämiseen ja ovat mukana ohjaamassa kasvin elintoimintoja kuten päiväpituusreaktioita. Syönnin jälkeen kasvisten väriaineen vaikutus muuttuu ja muun muassa ihmisissä kasvien väriaineet muuttavat toimintaansa, mutta ovat edelleen hyvin tarpeellisia. Ilman värejä ei olisi elämää!

Viimeaikaiset tutkimukset paljastavat myös, että ihmisten terveyden ylläpitäjänä kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä. Monet väriaineet toimivat elimistössämme antioksidantteina ehkäisten muun muassa sydän- ja verisuonitautien syntyä. Kasvien väriaineet estävät veren rasvahappojen hapettumista eli härskiintymistä kehossamme. Väriaineiden oletetaan toimivan yhteistyössä vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa. Tutkijat uskovat myös, että kasvien väriaineet voivat estää myös monia muitakin sairauksia, kuten syöpiä. Silloin nämä kemialliset yhdisteet estävät soluissa tapahtuvia haitallisia muutoksia.

Väriaineita on usein kuorikerroksissa, missä ne ovat mukana torjumassa mikrobien hyökkäyksiä. Hyödylliset tehoaineet eivät aina ole värikkäitä, mutta näyttää siltä, että monet erityisen värikkäät kasvikset sisältävät näitä puolustuskykyä parantavia aineita tavallista enemmän. Esimerkiksi sinällään väritöntä askorbiinihappoa eli C-vitamiinia on paljon värikkäissä hedelmissä ja marjoissa.

- Päivittäin viittä väriä
Päivittäin olisi suotavaa syödä viittä eri väriä: vihreää, sinistä/purppuraa, punaista, keltaista/oranssia ja valkoista. Voimakas vihreä väri kertoo, että kasviksessa on paljon yhteyttäviä viherhiukkasia, joissa on rautaa. Vihreissä kasviksissa on myös paljon luteiinia ja indolihappoja, joiden molempien tiedetään edistävän terveyttä. Vihreiden kasvisten tiedetään ehkäisevän syöpää ja parantavan luuston kuntoa. Tyypillisiä vihreitä kasviksia ovat salaatti- ja kaalikasvit sekä pavut ja herneet.

-Sininen/purppura
Kasvien sinisen ja purppuran sävyt ovat antosyaanien ja fenoliyhdisteiden synnyttämiä värejä. Vahvimmillaan ne ovat monissa marjoissa ja hedelmissä. Näiden lisäksi tutut vihannekset kuten sipuli, kukka- ja parsakaali sekä peruna ovat jalostuksen myötä muuttuneet värikkäämmiksi ja näiden lilan väristen lajikkeiden terveysvaikutukset ovat moninkertaisia vaaleisiin perustyyppeihin verrattuna. Sinertävien flavonoidien uskotaan parantavan muistia ja hidastavan vanhenemista.

-Punainen
Punaiset väriaineet kuuluvat antosyaaneihin. Punaisista väriaineista tunnetuin on tomaatin lykopeeni, jota esiintyy myös vesimelonissa ja verigreipissä. Lykopeenin vaikutuksista tiedetään jo paljon ja sen puutteella näyttää olevan selvä yhteys sekä sydän- ja verisuonitautien esiintymiseen että miesten eturauhassyöpään. Maissa, joissa syödään paljon tomaattiruokia, ei näitä sairauksia esiinny yhtä yleisesti kuin meillä. Muun muassa salaattien terveysvaikutukset lisääntyvät punaisen värin myötä.

- Keltainen
Keltaiset ja oranssit värit ovat usein merkki siitä, että kasvis sisältää paljon vitamiineja ja nämä kasvikset virkistävät oloa. Väriaineista tunnetuin on oranssi beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Tiedetään, että ilman beetakaroteenia ihon ja limakalvojen kunto sekä näkökyky heikkenisivät. Mielenkiintoista on se, että tutkimuksissa ei ole saatu samaa hyötyä, jos beetakaroteenia on syötetty pillereinä. Näyttää siltä, että tehokkain tapa varmistaa päivittäinen beetakaroteenin saanti, on syödä porkkanaa, lehtivihanneksia, bataattia tai meloneja.

- Valkoinen/ruskea
Valkoisia ja ruskeita värejä kannattaa sisällyttää myös päivittäiseen ruokaan. Tehokkaimpia valkoisten kasvisten flavonoideja ovat sipulikasvien kversetiini ja allisiini, joiden tiedetään torjuvan virusten ja bakteerien hyökkäyksiä. Myös kaalikasvien värittömät sulfidiyhdisteet ovat terveyttä edistäviä. Ruokalusikallinen sipulisilppua ruoan mukana riittää kattamaan päivittäisen kversetiinin saannin. Jos ei pidä sipulista, löytyy kversetiiniä mm. omenista. Siitakesienissä esiintyvä lentinaani on tunnettu terveysvaikutuksistaan. Kiinalaisen lääketieteen mukaan tämä suojaravintoaine ehkäisee hyvin monia sairauksia.

19.11.2003 Timo Taulavuori
Kotimaiset Kasvikset ry.


Kopioitu Kotimaiset kasvikset nettisivuilta.
(En ole alkuperäinen kirjoittaja)