Heippa teille! Olen kolmekymppinen nainen ja olen todella yksinäinen, syy tähän on se että läheisin ihminen minulle muutti töiden perässä ulkomaille jokin aikaa sitten. Olimme melkein 10 vuotta kuin paita ja perse. Vietimme kaiken ajan yhdessä, arki-iltoja, viikonloput, lomat...uskomatonta miten tiivis meidän suhde oli. Tämänkö siitä sitten sai, en osaa tehdä mitään itekseni, en osaa enää nauttia mistään, elämästä yleensäkään. Ei ole ketään kenen kanssa suunnitella viikonloppua, nauraa tyhmille elokuville, keskustella, ei ketään lohduttamassa kun tuntuu pahalta.. :( Kasvoin häneen jotenkin kiinni ja nyt olen täysin hukassa. Olen miettinyt hakea apua lääkkeistä tähän ns. masennukseeni. En tiedä onko siitä apua! Olen vaan niin yksin kun ihminen olla voi ja välillä ahdistaa niin että tulee ihan fyysisestikin huono olo. En tiedä miten tästä noustaan ja kuinka monta vuotta se vie... mutta nyt vaan itkettää, enkä jaksaisi enää edes itkeä.
En kestä tätä yksinäisyyttä!
Lonely
51102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
no mitä teitte yhdessä =? kävitte baareissa tai jtn ? sieltä puoli tuttuja tai jtn ? lähde työkavereitten kanssa baariin tai kysy niitä sinne tai jtn ? ja vaikket joisikaan nii voithan aina silti vähän juoda aina se on paska asenne elämään jos ei koskaan muka juo ei tarvitse vetää perseitä ja niin edelleen mutta olet kavereittesi kanssa baarissa janauratte vaikka miehille ja vinkkaatte silmää ;););).
Niin siis ymmärsit ehkä suhteemme väärin, emme olleet mitään puolituttuja vaan paljon enemmän, eikä yleensä käyty baareissa vaan vietettiin muuten kaikki aika yhdessä, arki-illoista lomamatkoihin jne.. kyse ei siis ole normaalista "kaverisuhteesta", siksi tämä onkin niin vaikeaa yhtäkkiä irtautua ja olla itekseen.
Tällaista ystävää mulla ei ole koskaan ennen ollu, eikä varmaan tule olemaankaan. :(
tuo aikaisempi taisi tarkoittaa että jos te kävitte yhdessä baarissa niin kai sieltä tuli jotain puolituttuja. nyt voisit mennä baariin yksinään ja tutustua paremmin näihin puolituttuihin :)
itse en osaa paremmin auttaa kuin "suomentamalla" tuon mitä tuo aikaisempi todennäköisesti tarkoitti :)
Olitte kyllä ihan liikaa yhdessä. Mutta mikäs siinä jos viihtyi. Kaikkeen tietty kyllästyy aikanaan. Kyllä aikuinen nainen nyt löytää uusia ystäviä :)
Heippa sulle! Tiedätkö, että mä koen samaa yksinäisyyden tunnetta, sillä hyvä ystäväni muutti myös, vaikkakin ihan suomen sisällä, mutta kauas kuitenkin. Eikä kyllä hänenlaistaan ystävää tahdo löytää toista täältä, jonka kans jakaa niitä yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Tuntuu kyllä välillä ettei aina tiiä mitenpäin sitä olisi. =( Miksihän se onkin niin vaikeeta?!
terveisin,
-mimma-