Yli 20% käyttänyt kannabista

Lähde: EMCDDA 24.11.2005
http://annualreport.emcdda.eu.int/fi/home-fi.html

Tuoreen EU:n huumeraportin mukaan yli 20% eli yli 62 miljoonaa EU-kansalaista on ainakin kerran kokeillut kannabista. Huomion kannabikselta raportissa kuitenkin vie kokaiini ja sen lisääntynyt käyttö kautta EU:n. Mutta keskittyminen yksittäisiin aineisiin suomalaisen huumepolitiikan tyyliin ei kerro huumeongelmasta ja sen dynamiikasta paljoakaan.

EMCDDA:n johtaja Wolfgang Götz toteaa seuraavaa: ”Huumeiden käytön kansanterveydellisiä vaikutuksia analysoitaessa on nykyään otettava huomioon psykoaktiivisten aineiden, joihin kuuluvat myös alkoholi ja tupakka, samanaikaisen käytön monimutkainen kuva. Keskittyminen yhtä huumetta koskeviin kehityssuuntauksiin saattaa olla harhaanjohtavaa, jos huomiota ei kiinnitetä eri huumeiden välisiin yhteyksiin.”

Kannabispolitiikka muutoksessa

Vuosina 2003 ja 2004 jotkut maat muuttivat rangaistuksiaan kannabiksen käytöstä (Belgia ja Yhdistynyt kuningaskunta lievensivät rangaistuksia, Tanska kiristi niitä). Vuonna 2003 Kreikka lievensi huumeidenkäytön enimmäisrangaistuksen viidestä vuodesta yhteen vuoteen. Unkari puolestaan poisti huumeidenkäyttörikoksen rikoslaistaan (vaikka hankinta- ja hallussapitorikoksina huumeidenkäyttö on yhä rangaistavaa). Yleensä huumekaupan ja nuoria uhkaavien huumerikosten rangaistukset kovenivat.

Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa huumeiden käyttö tai hallussapito (henkilökohtaiseen käyttöön) kattavat suurimman osan huumausainerikoksista. Näiden rikosten määrä vaihtelee 39 %:sta Puolassa 87 %:iin Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Joissakin maissa kuitenkin huumeiden välitys ja kauppa muodostavat huumausainerikoksista suurimman osan: niiden määrä on 46 % Luxemburgissa ja 91 % Tsekin tasavallassa.

Kannabis on edelleen huumausainelainsäädäntöä vastaan tehdyissä rikoksissa yleisimmin viitattu huume useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, ja tähän aineeseen liittyvien huumausainerikosten osuus on kasvanut vuodesta 1998 Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Maltalla ja Portugalissa. Osuus on pysynyt vakaana Belgiassa, Tsekin tasavallassa, Alankomaissa, Sloveniassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja laskenut Italiassa ja Itävallassa.

EU:n krooninen turvallisuusvaje ja kannabis

Uusi poliittinen ulottuvuus eli EU:ssa koettava krooninen turvallisuusvaje on tullut teemaksi huumeongelman kokonaisvaltaiseen käsittelyyn. EMCDDA:n puheenjohtaja Reimen toteaa seuraavaa: “Kun puhutaan huumeista johtuvista julkisista häiriöistä, ei viitata vain rikollisuuteen, vaan myös yhteiskunnalle vahingollisten käyttäytymismuotojen laajempaan kirjoon, joka häiritsee turvallisuutta, terveyttä ja siisteyttä yhteiskunnassa ja haittaa sen asukkaiden elämänlaatua ja elämään tyytyväisyyttä. Tämän hetkinen poliittinen huoli huumeiden julkisista haitoista on reagointia oman asuinalueen kielteisiin ilmiöihin."

Euroopan komission vuoden 2003 raportti EU:n kansalaismielipiteistä, jotka koskevat yleistä turvallisuutta sekä altistumista huumeista johtuville ongelmille ja rikollisuudelle, paljasti, että kaikissa 15 EU:n vanhassa jäsenvaltiossa olonsa hyvin turvattomaksi kadulla tuntevien osuus nousi 8%:sta vuonna 1996 noin 12%:iin vuonna 2002.

Tästä voi olla seurauksena huumevalvonnan muuttuminen yksinomaan käytön rajoittamisesta sen sosiaaliseen ohjailuun. Tämän kaltaista lainsäädäntöä onkin alettu laatimaan joissain maissa, missä kielletään huumeiden, myös kannabiksen, hallussapito ja käyttö tietyissä laitoksissa ja niiden ympäristössä.

Viisi maata – Belgia, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta – on juuri ottanut kansallisen huumepolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi huumeisiin liittyvien julkisten häiriöiden vähentämisen, mitä ne toteuttavat koordinoidusti yhdistämällä ilmiön terveydelliset, sosiaaliset, yleisen turvallisuuden ja ympäristön näkökannat.

Tämä uusi kehityslinja voidaan nähdä esille nousevana vaihtoehtona sille 1900-luvulla vallassa olleelle huumeiden käytön kokonaiskiellolle, jota ei ole pystytty toteuttamaan.

Toisaalta tämä turvallisuusvajeen putkahtaminen huumeongelman käsittelyyn voi kertoa myös EU:n oikeistolaistumisaallosta. Hollanti ja Tanska mainitaan raportissakin maina, joissa liberaali kannabispolitiikka on joutunut uuskonservatiivisten hallitusten silmätikuksi näiden yrittäessä liehitellä USA:n nykyhallintoa.
8659
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Voi voi, EU on menossa pahasti ojaan. Kohta joka paikasta löytyy kannabisneuloja ja nuoria, jotka kuorivat itseään ollessaan kannabispsykoosissa.

Äänestä

EI ole käyttänyt.

Äänestä
  • Ullanlinnassa, Punavuoressa, Arabiassa ja Kalliossa samoin.

    Äänestä

  • Adolf Stalin kirjoitti:

    Ullanlinnassa, Punavuoressa, Arabiassa ja Kalliossa samoin.

    saattaa olla vähemmänkin:D

    Äänestä

yli 20%??

onko se 20-100%:a koko väestöstä?

en millään usko, että EU laittaisi raporteissaan tällaista informaatiota, epäilen, että sinä valehtelet.

Äänestä
  • Kyllä, todellakin yli 20% koko väestöstä.

    Eikös olekin aika iso luku? Ajattelepa jos jokainen noista ihmisistä olisi yhytetty lain kouran toimesta ja tyrmään viskattu - olisipa autio ja iloton tämäkin maanosa!

    Eikö olekin jännä miten syvässä uutispimennossa nykymaailmassa voi elää näinkin modernissa ja vauraassa ja demokraattisessa länsimaisessa yhteiskunnassa kuin Suomi?

    Ja miten se sensuuri saadaankin niin täydelliseksi ja julkinen keskustelu NIIN tukahdutettua....

    Äänestä

Lähdeviite kiitos ja rekisteröidy.

Äänestä
  • minulle kiitos.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tavallinen suomalainen nimi kirjoitti:

Lähde: EMCDDA 24.11.2005
http://annualreport.emcdda.eu.int/fi/home-fi.html

Tuoreen EU:n huumeraportin mukaan yli 20% eli yli 62 miljoonaa EU-kansalaista on ainakin kerran kokeillut kannabista. Huomion kannabikselta raportissa kuitenkin vie kokaiini ja sen lisääntynyt käyttö kautta EU:n. Mutta keskittyminen yksittäisiin aineisiin suomalaisen huumepolitiikan tyyliin ei kerro huumeongelmasta ja sen dynamiikasta paljoakaan.

EMCDDA:n johtaja Wolfgang Götz toteaa seuraavaa: ”Huumeiden käytön kansanterveydellisiä vaikutuksia analysoitaessa on nykyään otettava huomioon psykoaktiivisten aineiden, joihin kuuluvat myös alkoholi ja tupakka, samanaikaisen käytön monimutkainen kuva. Keskittyminen yhtä huumetta koskeviin kehityssuuntauksiin saattaa olla harhaanjohtavaa, jos huomiota ei kiinnitetä eri huumeiden välisiin yhteyksiin.”

Kannabispolitiikka muutoksessa

Vuosina 2003 ja 2004 jotkut maat muuttivat rangaistuksiaan kannabiksen käytöstä (Belgia ja Yhdistynyt kuningaskunta lievensivät rangaistuksia, Tanska kiristi niitä). Vuonna 2003 Kreikka lievensi huumeidenkäytön enimmäisrangaistuksen viidestä vuodesta yhteen vuoteen. Unkari puolestaan poisti huumeidenkäyttörikoksen rikoslaistaan (vaikka hankinta- ja hallussapitorikoksina huumeidenkäyttö on yhä rangaistavaa). Yleensä huumekaupan ja nuoria uhkaavien huumerikosten rangaistukset kovenivat.

Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa huumeiden käyttö tai hallussapito (henkilökohtaiseen käyttöön) kattavat suurimman osan huumausainerikoksista. Näiden rikosten määrä vaihtelee 39 %:sta Puolassa 87 %:iin Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Joissakin maissa kuitenkin huumeiden välitys ja kauppa muodostavat huumausainerikoksista suurimman osan: niiden määrä on 46 % Luxemburgissa ja 91 % Tsekin tasavallassa.

Kannabis on edelleen huumausainelainsäädäntöä vastaan tehdyissä rikoksissa yleisimmin viitattu huume useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, ja tähän aineeseen liittyvien huumausainerikosten osuus on kasvanut vuodesta 1998 Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Maltalla ja Portugalissa. Osuus on pysynyt vakaana Belgiassa, Tsekin tasavallassa, Alankomaissa, Sloveniassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja laskenut Italiassa ja Itävallassa.

EU:n krooninen turvallisuusvaje ja kannabis

Uusi poliittinen ulottuvuus eli EU:ssa koettava krooninen turvallisuusvaje on tullut teemaksi huumeongelman kokonaisvaltaiseen käsittelyyn. EMCDDA:n puheenjohtaja Reimen toteaa seuraavaa: “Kun puhutaan huumeista johtuvista julkisista häiriöistä, ei viitata vain rikollisuuteen, vaan myös yhteiskunnalle vahingollisten käyttäytymismuotojen laajempaan kirjoon, joka häiritsee turvallisuutta, terveyttä ja siisteyttä yhteiskunnassa ja haittaa sen asukkaiden elämänlaatua ja elämään tyytyväisyyttä. Tämän hetkinen poliittinen huoli huumeiden julkisista haitoista on reagointia oman asuinalueen kielteisiin ilmiöihin."

Euroopan komission vuoden 2003 raportti EU:n kansalaismielipiteistä, jotka koskevat yleistä turvallisuutta sekä altistumista huumeista johtuville ongelmille ja rikollisuudelle, paljasti, että kaikissa 15 EU:n vanhassa jäsenvaltiossa olonsa hyvin turvattomaksi kadulla tuntevien osuus nousi 8%:sta vuonna 1996 noin 12%:iin vuonna 2002.

Tästä voi olla seurauksena huumevalvonnan muuttuminen yksinomaan käytön rajoittamisesta sen sosiaaliseen ohjailuun. Tämän kaltaista lainsäädäntöä onkin alettu laatimaan joissain maissa, missä kielletään huumeiden, myös kannabiksen, hallussapito ja käyttö tietyissä laitoksissa ja niiden ympäristössä.

Viisi maata – Belgia, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta – on juuri ottanut kansallisen huumepolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi huumeisiin liittyvien julkisten häiriöiden vähentämisen, mitä ne toteuttavat koordinoidusti yhdistämällä ilmiön terveydelliset, sosiaaliset, yleisen turvallisuuden ja ympäristön näkökannat.

Tämä uusi kehityslinja voidaan nähdä esille nousevana vaihtoehtona sille 1900-luvulla vallassa olleelle huumeiden käytön kokonaiskiellolle, jota ei ole pystytty toteuttamaan.

Toisaalta tämä turvallisuusvajeen putkahtaminen huumeongelman käsittelyyn voi kertoa myös EU:n oikeistolaistumisaallosta. Hollanti ja Tanska mainitaan raportissakin maina, joissa liberaali kannabispolitiikka on joutunut uuskonservatiivisten hallitusten silmätikuksi näiden yrittäessä liehitellä USA:n nykyhallintoa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu