Niille, jotka eivät tunne ystäväämme PASSAT -miestä, lyhyt historia hänestä ja hänen lähipiiristään ennen varsinaisia kuulumisia:
1) PASSAT –mies on minun (C5-Lefan) naapuri.
2) Hän on entinen paikallisen VW-kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja.
3) Hän omistaa hopeanharmaan VW PASSATIN vm. 2005. Hän omistaa lisäksi useita tuulipukuja.
4) Hänellä on ollut selkäoireita sen jälkeen, kun hän ajoi n. 200 km sorateitä VW PASSATILLAAN. Lääkäri on toistaiseksi kieltänyt häneltä sellaiset toimet, joissa hän saisi ristiselkään tärskyjä.
5) Hän aikoi jopa luopua lääkärin diagnoosin jälkeen jäykkäjousisesta PASSATISTAAN!
6) Hänellä on kaksi aikamiespoikaa, joista vahvaselkäisempi opiskelee loputtomasti Helsingin yliopistossa jotakin. Tämä poika on ns. ympäristöaktivisti ja hänellä oli aiemmin kettutyttö tyttöystävä. Tämä poika käyttää vain julkisia kulkuneuvoja ja vastustaa yksityisautoilua. Hän on lisäksi vegaani.
7) Paikallisen VW-kerhon uusi puheenjohtaja omistaa hopeanharmaan VW GOLFIN.
8) Viereisessä kunnassa toimii voimakkaasti OPEL -ystävät kerho.
Varsinainen joulu on sitten ohitse mutta onneksi lomani jatkuu yhä. Tänään aamupäivällä ulkoilin n. 10 asteen pakkasessa. Citroen C5 2,2 HDI automaattini veti kovasti minua puoleensa mutta kieltäydyin sen mukavuuksista. Mietiskelin siinä hiukan autoani surkutellen, että miten tuo
eteläeurooppalainen auto kokee maamme pakkaset ja viimat. Jotenkin harhauduin jopa ajattelemaan, että saksalaisautoilla on varmaan helpompaa Suomen oloissa. Kuin välähtäen tajusin sitten, että ajatteluni perustui Tekniikan maailma -lehden toimittajien manipuloimiin mielikuviin.
Naapurin PASSAT –mies tuli vastaani – oli hakenut päivän postin. Tervehtiessämme toisiamme huomasin hänen laihtuneeksi. Hänen siniset tuulipuvun housut näyttivät selvästi liian suurilta.
Myös pitkähihainen tumma t-paita, jossa luki hienostuneesti hopeanharmaalla teksti ”PASSAT VIE PERILLE, GÖSTAN LAATUAUTO”, näytti selvästi ylisuurelta. PASSAT –mies kertoi viettäneensä joulun poikansa luona Helsingissä. Hän pyysi minua kahville.
Päästessämme sisään katsahdin ympärilleni ja huomasin kauniin joulukuusen, jossa oli koristeena eri maiden lippuja mutta lisäksi kuusessa oli viirejä, jotka sisälsivät kuvia VW:n eri automalleista – melkoisen upeaa kerrassaan! PASSAT -mies laittoi kahvinkeittimen porisemaan ja alkoi kertoa joulustaan:
”Olihan se joulu sekin, vaikka kinkkua en jouluna saanutkaan. Söimme aattona jotakin afrikkalaista makeata mönjää, jonka poikani sanoi ostaneensa joulua ja minua varten jostakin Afrikka –shopista.
Juomana oli jotakin hiukan kotikaljan näköistä uusiguinealaista sakeaa nestettä, joka taas oli hankittu jostakin Äiti Maa –kaupasta. Muutkin jouluherkut olivat samaa linjaa ts. hankittu joistakin kehitysmaa -kaupoista. En minä tietenkään pystynyt syömään niitä kuin nimeksi ja niin viisi tai kuusi kiloa painoni tipahti neljässä päivässä.”
Kommentoin siihen: ”No, vielähän voit korjata asian. Mene ja osta kinkkua, kalkkuna ja muuta lihaa kaupasta.”
PASSAT –mies myönsi tekevänsä niin varmasti. Hän kertoi edelleen:
”Pesetin sitten lopulta sen hopeanharmaan PASSATTINI, jotta sillä kehtaa ajella myös VW-kerholaisten nähden. Helsingissähän olin junalla, jottei aikamiespoikani olisi heti suivaantunut luontoa kuormittavasta yksityisautoilustani. Nyt tuntuu, etten luovukaan PASSATISTANI.”
Vastasin siihen: ”Jaa, sellaiseenko ratkaisuun päädyit? Entäpä selkäsi, kestääkö se PASSATIN jousituksen välittämiä tärähdyksiä? Onko lääkärisi lieventänyt rajoitteitasi, jotka koskevat selkääsi?”
PASSAT –mies vastasi iloinen pilkahdus silmissään: ” Ei vaan tapasin 1. joulupäivänä myös toisen poikani, jolla on heikko selkä. Hän suositteli isoa jumppapalloa minulle – hänellä oli siitä pelkästään positiivisia kokemuksia. Oothan nähnyt lauantaiaamuisin ne kaksi jumppaavaa ja voimistelevaa naista televisiossa? Niillähän on joskus sellaiset isot pallot, joilla ne tekee venytteleviä liikkeitä. Poikani osti mulle sellaisen joululahjaksi.”
Näiden yllätyksellisten lauseiden jälkeen en osannut heti sanoa mitään järkevää. Ynähdin vain, että ”jaa-a”. PASSAT –mies jatkoi:
”Olenhan vähän sellaisessa asemassa tällä paikkakunnalla, ettei olisi oikein korrektia vaihtaa Volkkaria esim. nestekaasujousitettuun Citroen XANTIAAN – sellainen aiheuttaisi vain pahaa verta VW-kerholaisissa! Mutta nyt, kun käytän tätä jumppapalloa selkäni kuntouttamiseen ja voimistamiseen, niin PASSATTIKIN sopii melko hyvin liikkumiseen, jos vain vältän sorateitä.
Ja voinhan aina silloin tällöin nauttia sinun C5:n kyydistä.”
1) PASSAT –mies on minun (C5-Lefan) naapuri.
2) Hän on entinen paikallisen VW-kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja.
3) Hän omistaa hopeanharmaan VW PASSATIN vm. 2005. Hän omistaa lisäksi useita tuulipukuja.
4) Hänellä on ollut selkäoireita sen jälkeen, kun hän ajoi n. 200 km sorateitä VW PASSATILLAAN. Lääkäri on toistaiseksi kieltänyt häneltä sellaiset toimet, joissa hän saisi ristiselkään tärskyjä.
5) Hän aikoi jopa luopua lääkärin diagnoosin jälkeen jäykkäjousisesta PASSATISTAAN!
6) Hänellä on kaksi aikamiespoikaa, joista vahvaselkäisempi opiskelee loputtomasti Helsingin yliopistossa jotakin. Tämä poika on ns. ympäristöaktivisti ja hänellä oli aiemmin kettutyttö tyttöystävä. Tämä poika käyttää vain julkisia kulkuneuvoja ja vastustaa yksityisautoilua. Hän on lisäksi vegaani.
7) Paikallisen VW-kerhon uusi puheenjohtaja omistaa hopeanharmaan VW GOLFIN.
8) Viereisessä kunnassa toimii voimakkaasti OPEL -ystävät kerho.
Varsinainen joulu on sitten ohitse mutta onneksi lomani jatkuu yhä. Tänään aamupäivällä ulkoilin n. 10 asteen pakkasessa. Citroen C5 2,2 HDI automaattini veti kovasti minua puoleensa mutta kieltäydyin sen mukavuuksista. Mietiskelin siinä hiukan autoani surkutellen, että miten tuo
eteläeurooppalainen auto kokee maamme pakkaset ja viimat. Jotenkin harhauduin jopa ajattelemaan, että saksalaisautoilla on varmaan helpompaa Suomen oloissa. Kuin välähtäen tajusin sitten, että ajatteluni perustui Tekniikan maailma -lehden toimittajien manipuloimiin mielikuviin.
Naapurin PASSAT –mies tuli vastaani – oli hakenut päivän postin. Tervehtiessämme toisiamme huomasin hänen laihtuneeksi. Hänen siniset tuulipuvun housut näyttivät selvästi liian suurilta.
Myös pitkähihainen tumma t-paita, jossa luki hienostuneesti hopeanharmaalla teksti ”PASSAT VIE PERILLE, GÖSTAN LAATUAUTO”, näytti selvästi ylisuurelta. PASSAT –mies kertoi viettäneensä joulun poikansa luona Helsingissä. Hän pyysi minua kahville.
Päästessämme sisään katsahdin ympärilleni ja huomasin kauniin joulukuusen, jossa oli koristeena eri maiden lippuja mutta lisäksi kuusessa oli viirejä, jotka sisälsivät kuvia VW:n eri automalleista – melkoisen upeaa kerrassaan! PASSAT -mies laittoi kahvinkeittimen porisemaan ja alkoi kertoa joulustaan:
”Olihan se joulu sekin, vaikka kinkkua en jouluna saanutkaan. Söimme aattona jotakin afrikkalaista makeata mönjää, jonka poikani sanoi ostaneensa joulua ja minua varten jostakin Afrikka –shopista.
Juomana oli jotakin hiukan kotikaljan näköistä uusiguinealaista sakeaa nestettä, joka taas oli hankittu jostakin Äiti Maa –kaupasta. Muutkin jouluherkut olivat samaa linjaa ts. hankittu joistakin kehitysmaa -kaupoista. En minä tietenkään pystynyt syömään niitä kuin nimeksi ja niin viisi tai kuusi kiloa painoni tipahti neljässä päivässä.”
Kommentoin siihen: ”No, vielähän voit korjata asian. Mene ja osta kinkkua, kalkkuna ja muuta lihaa kaupasta.”
PASSAT –mies myönsi tekevänsä niin varmasti. Hän kertoi edelleen:
”Pesetin sitten lopulta sen hopeanharmaan PASSATTINI, jotta sillä kehtaa ajella myös VW-kerholaisten nähden. Helsingissähän olin junalla, jottei aikamiespoikani olisi heti suivaantunut luontoa kuormittavasta yksityisautoilustani. Nyt tuntuu, etten luovukaan PASSATISTANI.”
Vastasin siihen: ”Jaa, sellaiseenko ratkaisuun päädyit? Entäpä selkäsi, kestääkö se PASSATIN jousituksen välittämiä tärähdyksiä? Onko lääkärisi lieventänyt rajoitteitasi, jotka koskevat selkääsi?”
PASSAT –mies vastasi iloinen pilkahdus silmissään: ” Ei vaan tapasin 1. joulupäivänä myös toisen poikani, jolla on heikko selkä. Hän suositteli isoa jumppapalloa minulle – hänellä oli siitä pelkästään positiivisia kokemuksia. Oothan nähnyt lauantaiaamuisin ne kaksi jumppaavaa ja voimistelevaa naista televisiossa? Niillähän on joskus sellaiset isot pallot, joilla ne tekee venytteleviä liikkeitä. Poikani osti mulle sellaisen joululahjaksi.”
Näiden yllätyksellisten lauseiden jälkeen en osannut heti sanoa mitään järkevää. Ynähdin vain, että ”jaa-a”. PASSAT –mies jatkoi:
”Olenhan vähän sellaisessa asemassa tällä paikkakunnalla, ettei olisi oikein korrektia vaihtaa Volkkaria esim. nestekaasujousitettuun Citroen XANTIAAN – sellainen aiheuttaisi vain pahaa verta VW-kerholaisissa! Mutta nyt, kun käytän tätä jumppapalloa selkäni kuntouttamiseen ja voimistamiseen, niin PASSATTIKIN sopii melko hyvin liikkumiseen, jos vain vältän sorateitä.
Ja voinhan aina silloin tällöin nauttia sinun C5:n kyydistä.”
Vastaukset 14
Vanhimmat
aikaa!
kuin mazda-miehet. Oon jotenkin ruvennut tykkäämään tuosta passatmiehestä. Se on symppis.
Siitä puhe mistä puute, esim. köyhillä rahasta ja sulla jostain jonka kirjoitat vieläpä ISOLLA että kaikki tajuaa. Älä luovu toivosta, ehkä joskus sen vielä saat ja pääset traumoistasi. Oletko jutellut eri pankinjohtajien kanssa vai vain psykoterapeuttien? Kallitahan ne volkkarit on, mutta hyvästä kannattaa aina maksaa.
nyt leikistä suuttua! Eikös Lecitroen kirjoittanut aika sovittelevaan sävyyn. sehän paljasti jopa että sakuautot kestäis pakkasta paremmin
mitäs tää heebo taas veistää? eikö kukaan saa sen turpaa tukittuu! kirjottaa muka sivistyneesti mut haukkuu laatu atoja!
laatu atojen haukkuminen tuskin ketään haittaa..
tää palsta pitäs kieltää. joku voi vaikka ostaa tään takii shitikan!
kun ostaa saksan paskoja!!!
nimimerkki "arjalainen" kertoo taas kaiken mielipiteen sisällön arvosta...puhumattakaan peräjokelaisesta kirjoitustyylistä
Käyttääkö Lö Sitikka mies jotain psykoaktiivisia aineita stimuloituakseen kirjoittamaan noin lennokkaita tarinoita kaiken kansan luettavaksi ?
Samoin tuo c5 tuntuu saavan outoja ylisanoja ollakseen vain tavallinen ranskanpulla.
Varoituksen sana: Ne aineet aiheuttavat vakavaa riippuvuutta !
-se joka ei vedä, -jarruttaa...
;○)
keskustelua itsensä kanssa!
Eiköhän totuus liene että aika harva jaksaa lukea herran kirjoituksia ihan kokonaan. Tiivistämällä saisi sanomansa paremmin esille!
Seuraavaksi joku lefan nimimerkeistä moittii minut huumorintajuttomaksi tosikoksi?
Kohtuullisen hyvä tarina :)
Jatkoa odotellessa.
ei ihan huippuu.
Parempiakin kokonaisuuksia on toki ollut, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia tässäkin tarinassa oli :)