Ministeri Korkeoja (Kesk.) haluaa enemmän susia myös läntiseen Suomeen. Sudet ovat tähän asti olleet vain itäsuomalaisten ja lappilaisten ilona ja he ovat saaneet kuunnella turismia puoleensa vetävää suden ulvontaa. Nyt Korkeoja toivoo, että samanlaista ulvontaa saataisiin myös hänen kotikonnuilleen Satakuntaan.
Keskustassa on virinnyt yllättävääkin susi-innostusta. Ilmeisesti ministeri Karpelan erittäin susimyönteiset lausunnot ovat saaneet vipinää keskustamiehiin. Kohta ei enää puhutakaan vain Vihreiden Susi-Pulliaisesta. Hän saa rinnalleen Susi-Karpelan ja Susi-Korkeojan. Kohta ehkä joku Seiska-lehti vetäisee esille vielä oikean kepulaisen susiparin.
Sudet myös länteen
17
761
Vastaukset
- arvaan
Esko Aho ja Hannu Takkula? Tiku ja Takkula? Sitra ja pillittäjä?
- Hanskj
En usko, että ministeri ajaa sitä asiaa.
Venäjän puolella on tuhansia susia tiedän kun
olen käynyt kylillä jopa ihmisiä on syöty susi
laumojen toimesta. Ennen EU äänestystä
meille luvattiin, että Suomi säilyttää itsenäisyytensä ja siihen kuuluu oma
riistanvalvonta. Ranskan presidentti on vahva tuskin heidän EU maksunsa moninkertastui eikä
maatalous tukia laskettu lainkaan (Halonen kävi itse myös paikalla neuvottelemassa meillä nelinkertaistui maksut).
Soini presidentiksi niin loppuisi toi turha EU suomettuminen ja turha matkustelu. - ihmisten ...
asuinsijoille! Alas KEPU!
- oivahärkönen
... että susia tuodaan Lohjan maisemiin ja myös Helsingin keskuspuistoon, jotta Karpela pääsisi haistelemaan suden hajua, jota tuntuu kaipaavan. Sauli ei kai sitten ollut riittävä.
Itse kyllä ilomantsilaisena tunnen nuo sudet. Oli karmeata kuultavaa sudenulvonta lähimetsässä.- individi
Montako ihmistä susi on Suomessa tilastoituna aikana tappanut. Muistelisin, että karhu joitakin vuosia sitten tappoi lenkkeilijän?
- environment
individi kirjoitti:
Montako ihmistä susi on Suomessa tilastoituna aikana tappanut. Muistelisin, että karhu joitakin vuosia sitten tappoi lenkkeilijän?
Esimerkiksi näin: Kuuluuko susi tiheästi asutetulle seudulle ?
Aikoinaan, vielä 1800-luvulla, sudet olivat todellinen uhka niin ihmisille kuin kotieläimille. Susi on laumaeläin, joka saalistaa vaistojensa varassa. Ihminen ei ole suden ensisijainen ravinnonlähde, todennäköisesti susi ei edes pidä ihmisen mausta.
Tilanne muuttuu kun ruoka on vähissä; nälkiintynyt susilauma ei kaihda ihmisen syömistä. 1700- ja 1800 -luvuilta löytyy kirjoituksia lukuisista susien tappamista ihmisistä.
Susi ei enää kuulu Suomen luontoon. Itärajan takaa niitä kuitenkin kulkeutuu säännöllisesti myös tänne. Kanta on joka tapauksessa pidettävä niin pienenä kuin suinkin, ettei laumoja pääse muodostumaan.
____________________________________
Aivan toinen asia sitten on, mikä on suden elämisen oikeutus ? Ja onko yleisemminkään oikein, että ihminen on vallannut petoeläinten perinteisen elinpiirin ? Ja olisiko mahdotonta muuttaa laajoja harvaanasuttuja alueitamme luonnonpuistoiksi, esim. 1/3 kokonaispinta-alastamme yhtenäisenä vyöhykkeenä ? Ei se aivan mahdotonta olisi :)
Valaiskoon tuttavani ympäristöfilosofi Leena Vilkan kirjoitus, hieman toisesta perpektiivistä, ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Antoisia lukuhetkiä. Tekstin löydät oheisen linkin vasemmasta palkista:
> TEP Tiedote
> Tiedote 2002-4
> Ympäristöfilosofia etsii kestävää luontosuhdetta
http://www.kaapeli.fi/~tep - Tasapuolisuutta
environment kirjoitti:
Esimerkiksi näin: Kuuluuko susi tiheästi asutetulle seudulle ?
Aikoinaan, vielä 1800-luvulla, sudet olivat todellinen uhka niin ihmisille kuin kotieläimille. Susi on laumaeläin, joka saalistaa vaistojensa varassa. Ihminen ei ole suden ensisijainen ravinnonlähde, todennäköisesti susi ei edes pidä ihmisen mausta.
Tilanne muuttuu kun ruoka on vähissä; nälkiintynyt susilauma ei kaihda ihmisen syömistä. 1700- ja 1800 -luvuilta löytyy kirjoituksia lukuisista susien tappamista ihmisistä.
Susi ei enää kuulu Suomen luontoon. Itärajan takaa niitä kuitenkin kulkeutuu säännöllisesti myös tänne. Kanta on joka tapauksessa pidettävä niin pienenä kuin suinkin, ettei laumoja pääse muodostumaan.
____________________________________
Aivan toinen asia sitten on, mikä on suden elämisen oikeutus ? Ja onko yleisemminkään oikein, että ihminen on vallannut petoeläinten perinteisen elinpiirin ? Ja olisiko mahdotonta muuttaa laajoja harvaanasuttuja alueitamme luonnonpuistoiksi, esim. 1/3 kokonaispinta-alastamme yhtenäisenä vyöhykkeenä ? Ei se aivan mahdotonta olisi :)
Valaiskoon tuttavani ympäristöfilosofi Leena Vilkan kirjoitus, hieman toisesta perpektiivistä, ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Antoisia lukuhetkiä. Tekstin löydät oheisen linkin vasemmasta palkista:
> TEP Tiedote
> Tiedote 2002-4
> Ympäristöfilosofia etsii kestävää luontosuhdetta
http://www.kaapeli.fi/~tepToisaalta, kun/jos susia siirretään täytyisi siirtää kokonainen lauma.. Yksinäinen susi joutuu turvautumaan helppoon saaliiseen, kuten koiriin..
Laumana sudet saavat kaadettua helposti myös hirviä, joten lauman siirtäminen on hyvä asia..
Ainakin tänne Satakuntaan voisi yhden tai ehkäpä kaksikin laumaa tuoda..
- petoihin
Saattaisi sinunkin näkemyksesi petoeläimiin muuttua suopeammaksi, jos näkisit karhuja yhtä usein kuin Tanja Karpela:)
- tukieinari
Eikö kepulaisilla ole muuta tärkeämpää asiaa setviä kuin susien levinneisyys ?.
- Aulis
Olen täysin samaa mieltä luonnonystävä Mielipidepankin kanssa. Susi on luonnostaan laumaeläin. Nyt susia on liian vähän lajille luonnollisten laumojen muodostumiseen. Susi kärsii yksinäisyydestä – lajitoverien harvalukuisuudesta. Erakkous on sudelle epäluonnollinen olotila. Siksipä niiden tuleekin antaa levitä koko Suomen alueelle - ehdoton metsästyskielto vähintään 20 vuodeksi, niin sudet hoitavat asian itse. Saamme luontoomme uuden komean lajin. Silloin sen ominainen reviiriääntely – ulvonta, on tuttu kaikille.
Alla perustietoja uudesta kansalliseläimestämme:
************************************************’
SUSI
Susi on suurin koiraeläin, jonka pituus kuonosta hännänpäähän on 1,5-2 metriä. Hartiakorkeus on yli puoli metriä, jopa 80-90 cm. Urosten keskipaino on yli 40 kg ja naaraiden 32 kg.
Susi on sosiaalinen eläin, joka elää perheryhmässä tai laumassa. Lauman koko vaihtelee 6-10 yksilöön. Lauma koostuu johtajaparista (alfa-uros ja alfa-naaras) ja aiemmista pennuista tai muista sukulaisista, joilla kaikilla on oma paikkansa lauman sisäisessä hierarkiassa. Johtajapari kasvattaa pennut valiten pesäpaikan ja kohtauspaikan, jossa pennut oleskelevat vanhempina, kun muu lauma, lukuun ottamatta pentuvahteja, on metsästämässä ruokaa itselleen ja pennuille. Johtajapari puolustaa myös elinaluettaan, joka saattaa olla satoja neliökilometrejä.
Eri laumojen rajat saattavat kohdata, mutta elinalueet eivät yleensä mene päällekkäin kuin korkeintaan kilometrin verran. Laumat puolustavat elinalueitaan voimakkaasti ja toisen lauman alueelle astunut susi asettaa itsensä hengenvaaraan. Rajat sudet merkitsevät virtsalla, ja ulvomalla. Ulvomalla sudet pitävät yhteyttä myös oman laumansa jäseniin. Se auttaa niitä tunnistamaan toisensa ja kokoontumaan uudelleen suunnattoman reviirinsä alueella.
Lauman hierarkiassa johtajapari on selvästi se, jolla on valta, mutta sekään ei ole pysyvä. Alempiarvoinen susi voi nousta johtajaksi joko perustamalla oman lauman tai taistelemalla itselleen paikkansa johtajana. Kumpikin vaihtoehto on vaarallinen. Eroamalla laumastaan ja etsimällä itselleen omaa reviiriä ja elinkumppaneita, yksilö on suuressa vaarassa, sillä sen on ylitettävä muiden laumojen alueita, jolloin se tulee helposti tapetuksi. Taistelemalla omassa laumassa paikkansa johtajaksi, ei myöskään ole riskitöntä.
Susi on hyvin leikkisä eläin ja usein aikuisien näkee leikkivän pentujen kanssa siinä missä toistensakin kanssa. Kanssakäyminen toisten kanssa on tärkeää ja tervehtimisseremoniat kuuluvat lauman jokapäiväseen elämään. Eleet ja äänet ovat susien keino kommunikoida. Kehon, hännän ja korvien asennot, ilmeet ja erilaiset vingunnat ja ulvonnat ovat niiden kieltä. Myös erimielisyydet selvitetään yleensä vain eleillä ja uhkailuilla. Sudet harvoin vahingoittavat toisiaan. Yleensä pelkkä uhkailu riittää selvittämään kumpi on voimakkaampi.
Suden laulua:
http://www.wolfpark.org/wolfsounds.html- environment
Opetusneuvos Antti Lappalainen on taltioinut teokseensa kattavimmat tiedot susien uhreiksi joutuneista Suomalaisista. Teos on nimeltään Suden jäljet:
"2/3 tiedetyistä susien tekemistä ihmissurmista tapahtui Karjalassa. Kivennavalla sudet surmasivat kymmenen vuoden aikana 22 lasta tai nuorta."
Tiedot susisurmista 1700-luvun alusta lähtien kertovat karua totuuttaan: 193 kuollutta, suurin osa lapsia ja listaan olisi vielä lisättävä Lappalaisen mukaan 18 nimettömäksi jäänyttä Jääsken pitäjän lasta. Lappalainen jatkaa edelleen, että susisurmat ovat tapahtuneet ryppäissä, samoilla paikkakunnilla.
Että silleen. Susi ei sovellu ihmisen asuinkumppaniksi. Ehkä ainoa toteutuskelpoinen idea, mikäli susikantaa halutaan vaalia, on riirrävän suuri yhtenäinen suojelualue, joissa mahdollinen harvalukuinen asujamisto tuntee vaarat ja osaa niitä vältellä. Lisäksi alueen riistakanta on oltava riittävä susille.
Susi on laumaeläin, ja laumassa se on nälkiintyessään ihmiselle vaarallinen. Toisaalta ilman laumaansa susi ei elä luonnontilassa.
Realistisesti ajatellen voidaan todeta, että riittävän suurta riistapitoista rauhoitusaluetta vaeltaville susilaumoille ei voi muodostaa, joten rohkenisin väittää, että susi ei kuulu enää Suomen luontoon. Vieraileva susikanta kun pidetään alle sadan yksilön, niin eiköhän se siitä. Hyvästi ystävämme susi, tänne et kuulu, tänne et jää.
Karhu taasen välttelee aina mahdollisuuksiensa mukaan ihmistä; sillä on oma ekologinen lokeronsa keskuudessamme. Samoin on laita ahman ja ilveksen. - Aulis
environment kirjoitti:
Opetusneuvos Antti Lappalainen on taltioinut teokseensa kattavimmat tiedot susien uhreiksi joutuneista Suomalaisista. Teos on nimeltään Suden jäljet:
"2/3 tiedetyistä susien tekemistä ihmissurmista tapahtui Karjalassa. Kivennavalla sudet surmasivat kymmenen vuoden aikana 22 lasta tai nuorta."
Tiedot susisurmista 1700-luvun alusta lähtien kertovat karua totuuttaan: 193 kuollutta, suurin osa lapsia ja listaan olisi vielä lisättävä Lappalaisen mukaan 18 nimettömäksi jäänyttä Jääsken pitäjän lasta. Lappalainen jatkaa edelleen, että susisurmat ovat tapahtuneet ryppäissä, samoilla paikkakunnilla.
Että silleen. Susi ei sovellu ihmisen asuinkumppaniksi. Ehkä ainoa toteutuskelpoinen idea, mikäli susikantaa halutaan vaalia, on riirrävän suuri yhtenäinen suojelualue, joissa mahdollinen harvalukuinen asujamisto tuntee vaarat ja osaa niitä vältellä. Lisäksi alueen riistakanta on oltava riittävä susille.
Susi on laumaeläin, ja laumassa se on nälkiintyessään ihmiselle vaarallinen. Toisaalta ilman laumaansa susi ei elä luonnontilassa.
Realistisesti ajatellen voidaan todeta, että riittävän suurta riistapitoista rauhoitusaluetta vaeltaville susilaumoille ei voi muodostaa, joten rohkenisin väittää, että susi ei kuulu enää Suomen luontoon. Vieraileva susikanta kun pidetään alle sadan yksilön, niin eiköhän se siitä. Hyvästi ystävämme susi, tänne et kuulu, tänne et jää.
Karhu taasen välttelee aina mahdollisuuksiensa mukaan ihmistä; sillä on oma ekologinen lokeronsa keskuudessamme. Samoin on laita ahman ja ilveksen.Tuo uljas eläin tulee saattaa arvoiselleen paikalle Suomen faunassa.
- environment
Aulis kirjoitti:
Tuo uljas eläin tulee saattaa arvoiselleen paikalle Suomen faunassa.
Aulis kirjottaa:
"Tuo uljas eläin tulee saattaa arvoiselleen paikalle Suomen faunassa."
Kerrohan Aulis, täytettynä vai laumassa ?
Pohjoiskalotilla asuu tosi vähän immeisiä. Siitä kun tehtäis luonnonsuojelualue, pohjoismaiden yhteinen sellanen, ni jo tok ois susiloillakin lysti, ja muilla mehtän- ja tundran elävillä myös.
Lappalaisista ne jotka hirviää voisivat asustaa siellä vapaan luonnon keskellä. Lopuille perustettasiin oma lähiö kehäkolmosen ulkopuolelle, vaikka Vantaan Kuusikkoon. Merijärvelle niitä ei ainakaan sovi lähettää, eikä Matti Lehtosen kiusaksi Loimaalle... - Aulis
environment kirjoitti:
Aulis kirjottaa:
"Tuo uljas eläin tulee saattaa arvoiselleen paikalle Suomen faunassa."
Kerrohan Aulis, täytettynä vai laumassa ?
Pohjoiskalotilla asuu tosi vähän immeisiä. Siitä kun tehtäis luonnonsuojelualue, pohjoismaiden yhteinen sellanen, ni jo tok ois susiloillakin lysti, ja muilla mehtän- ja tundran elävillä myös.
Lappalaisista ne jotka hirviää voisivat asustaa siellä vapaan luonnon keskellä. Lopuille perustettasiin oma lähiö kehäkolmosen ulkopuolelle, vaikka Vantaan Kuusikkoon. Merijärvelle niitä ei ainakaan sovi lähettää, eikä Matti Lehtosen kiusaksi Loimaalle...TV:ssä esitettiin kerran dokumentti Espanjan susista (Siellä on enemmän susia kuin Suomessa). Sudet asustelivat urbaanialueiden liepeillä, isoja erämaita ei Espanjassakaan enää ole. Ne näyttivät sopeutuneen mainiosti.
Luultavasti Helsingin Keskuspuistoon mahtuisi pari susilaumaa. Ruuakseen ne voisivat metsästää hirvien lisäksi rusakoita, joita on kiusaksi asti.
Sekin hyöty Keskuspuiston susista olisi, että koirakuri paranisi - koirien ei uskallettaisi olla irrallaan kuten nyt. Varsinkin pyöräilijälle irti olevat koirat aiheuttavat monesti vaaratilanteita Keskuspuiston lukemattomilla poluilla.
Myös Yliopisto hyötyisi. Sudet voitaisiin varustaa radiolähettimin. Eläintieteen opiskelijoiden ei tarvitsisi enää lähteä tekemään susitutkimusta Kainuun korpiin vaan se voitaisiin suorittaa kätevästi Yliopistolta käsin. Keskuspuistoon pääsee mainiosti yleisillä kulkunneuvoilla tai polkupyörää käyttäen.
Itseäni kiehtoisi kuulla susilauman ulvontaa Keskuspuistosta käsin. Sehän kuulu tyynenä pakkasyönä kilometrien päähän. Luultavasti melko pian kertyisi lukuisa stadilainen susiharrastajien joukko. Kaupunkilaiset ottaisivat sudet omakseen niin kuin New Yorkin asukkaat pilvenpiirtäjien ulkonemilla pesivät urbaani-haukat. - Nebulosa
environment kirjoitti:
Opetusneuvos Antti Lappalainen on taltioinut teokseensa kattavimmat tiedot susien uhreiksi joutuneista Suomalaisista. Teos on nimeltään Suden jäljet:
"2/3 tiedetyistä susien tekemistä ihmissurmista tapahtui Karjalassa. Kivennavalla sudet surmasivat kymmenen vuoden aikana 22 lasta tai nuorta."
Tiedot susisurmista 1700-luvun alusta lähtien kertovat karua totuuttaan: 193 kuollutta, suurin osa lapsia ja listaan olisi vielä lisättävä Lappalaisen mukaan 18 nimettömäksi jäänyttä Jääsken pitäjän lasta. Lappalainen jatkaa edelleen, että susisurmat ovat tapahtuneet ryppäissä, samoilla paikkakunnilla.
Että silleen. Susi ei sovellu ihmisen asuinkumppaniksi. Ehkä ainoa toteutuskelpoinen idea, mikäli susikantaa halutaan vaalia, on riirrävän suuri yhtenäinen suojelualue, joissa mahdollinen harvalukuinen asujamisto tuntee vaarat ja osaa niitä vältellä. Lisäksi alueen riistakanta on oltava riittävä susille.
Susi on laumaeläin, ja laumassa se on nälkiintyessään ihmiselle vaarallinen. Toisaalta ilman laumaansa susi ei elä luonnontilassa.
Realistisesti ajatellen voidaan todeta, että riittävän suurta riistapitoista rauhoitusaluetta vaeltaville susilaumoille ei voi muodostaa, joten rohkenisin väittää, että susi ei kuulu enää Suomen luontoon. Vieraileva susikanta kun pidetään alle sadan yksilön, niin eiköhän se siitä. Hyvästi ystävämme susi, tänne et kuulu, tänne et jää.
Karhu taasen välttelee aina mahdollisuuksiensa mukaan ihmistä; sillä on oma ekologinen lokeronsa keskuudessamme. Samoin on laita ahman ja ilveksen.on taltioinut (kopioinut) kirjaansa tiedot kirkonkirjojen sisällöstä koskien suden piikkiin laitetuja kuolemia.
1700 ja 1800 -luvuilla vallinneesta todellisuudesta Lappalaisen kirja ei kerro juuri mitään.
On muitakin kuolinsyitä, kuin "suden tappama", joita on mystisesti kadonnut tilastoista.
Yksi on "imeväisikäisen kuoliaaksi makaaminen", jota pidettiin vielä muutama vuosisata sitten hyväksyttävänä "onnettomuutena", eli "jälkiehkäisynä" kurjissa oloissa eläville ihmisille.
Kun suden vaarallisuus ihmiselle ja kuoliaaksi makaamisen tahattomuus menettivät uskottavuutensa todellisten kuolinsyiden peittämisessä, ne katosivat tilastoista. - environment
Nebulosa kirjoitti:
on taltioinut (kopioinut) kirjaansa tiedot kirkonkirjojen sisällöstä koskien suden piikkiin laitetuja kuolemia.
1700 ja 1800 -luvuilla vallinneesta todellisuudesta Lappalaisen kirja ei kerro juuri mitään.
On muitakin kuolinsyitä, kuin "suden tappama", joita on mystisesti kadonnut tilastoista.
Yksi on "imeväisikäisen kuoliaaksi makaaminen", jota pidettiin vielä muutama vuosisata sitten hyväksyttävänä "onnettomuutena", eli "jälkiehkäisynä" kurjissa oloissa eläville ihmisille.
Kun suden vaarallisuus ihmiselle ja kuoliaaksi makaamisen tahattomuus menettivät uskottavuutensa todellisten kuolinsyiden peittämisessä, ne katosivat tilastoista.Enpä tullut edes ajatelleeksi kirkonkirjojen paikkansapitävyyttä. Saatat hyvinkin olla oikeassa.
Kiitos.
pohdinpa asia uudelleen - tämän...?
environment kirjoitti:
Enpä tullut edes ajatelleeksi kirkonkirjojen paikkansapitävyyttä. Saatat hyvinkin olla oikeassa.
Kiitos.
pohdinpa asia uudelleenMyöskään tarinat ihmissusista eivät ehkä ole totta. Kuuhullutkaan eivät täydenkuun aikaan muutu susipedoiksi ja lähde kuola suupielistä valuen verenhimoisina jolkottamaan lauman perässä.
Sen sijaan tarinat susilapsista - siis ihmisten metsiin hylkäämistä pikkuvauvoista, joita sudet sitten ovat pentuinaan hoitaneet ja elättäneet - ovat hyvinkin dokumentoituja. Esimerkiksi kasvien luokittelujärjestelmää kehittänyt Karl von Linné tutki tällaisen susilapsen ja määritteli sen ennestään tuntemattomaksi eläinlajiksi.
Susilapsista pitää ottaa opetus. Se on tämä: ihminen on niin läpikotaisin sosiaalinen laji, että jos hän kasvaa susien joukossa, hänestä ei enää tunnista ihmistä. Ihminen voi kasvaa ihmiseksi vain ihmisten joukossa. Siksi paitsi susilaumoista myös ihmisyhteisöistä pitäisi pitää hyvää huolta. Rahaohjasteinen globaalitalous ei tällaista huolta kanna, se kantaa huolta ainoastaan siitä että numeeriset summat kasvavat tilillä. En tiedä, kuka sitten pitäisi yhteisöistä huolta. Kukaan ei tiedä. Mutta sen sijaan tämäkin palsta tuntuu olevan täynnä niitä jotka tietävät että Amerikka on hyvä, yhteisöllinen maa, ja sotilasliitto NATO pitää omistaan huolta.
Epäilen. Epäilen. Epäilen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1431444
- 104911
- 75723
- 51625
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa15563ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40494Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153461Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..36441- 26409
Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;185402