Vaalisuositukseni suomalaisille äänestäjille, jotka ovat myös ilahtuneet; joistakin ajatuksistani.
Olen monesta asiasta eri mieltä ja niihin tyytymätön ajatellen sitä työtä mihin toistaiseksi esim. Suomessa on parlamentaarisella työnteolla päästy. Tämä ei kuitenkaan estä minua äänestämästä niistä ehdokkaista, jotka ovat lupautuneet olemaan
käytettävissämme. Huolimatta myös siitä, että olisi mukava, että asiat kehittyisivät nopeamminkin ja esim. demokratian toteutumista edistettäisiin Suomessa luomalla mahdollisimman alhainen äänestyskynnys, joka tarkoittaisi myös äänestystä
elektronisesti; paikasta ja ajasta riippumatta.
Presidentin tehtävä Suomessa on mikä on ja siltä osin auktoriteettia on ihan hyvä ylläpitää. Itse toivoisin, että Suomessa presidentti voisi periaatteellisesti osallistua niin sisä-, kuin ulkopolitiikkaankin, vaikka varmastikin ulko,- ja turvallisuuspolitiikassa on riittävästi jo yhdelle henkilölle työmaata.
Alla on muutamia ajatuksiani ulko,- ja turvallisuuspolitiikasta äänestäjien luettavaksi.
Presidentinvaalien yhteydessä keskustellaan mm. Tälläkin kertaa liittoutumisesta ja liittoutumattomuudesta tai niiden
sopivasta määrästä Suomelle. Alla on oma ajatukseni uusien tai vanhojen ajatusten pohtimiseksi.
Asian esittämisestä ei kannata loukkaantua.
Maantieteellinen tosiasia on että olemme aina olleet ja tulemme aina olemaan Venäjän kanssa kaverukset.
Tämän vuoksi erilaisiin yhdistyksiin liittymisessä on syytä miettiä mikä on myös parhaan kaverimme
omakohtainen turvallisuusnäkemys heidän omasta perspektiivistään sekä maltilla kuunnella niitä, mikäli ne perustuvat realismille.
Suomella oli epäonnea Venäjän suhteissa viime vuosisadan alkupuoliskolla. On todella miellyttävää, että niin suuren maan presidentti esiintyessään Suomessa on vaivautunut olemaan erityisen kohtelias, korrekti ja kiinnostunut maittemme välisistä asioista yksityiskohtia myöden. Tällainen kohteliaisuus ei jää Suomen kansalta huomaamatta. Myöskään näin iloisen suhteen rauhoittavaa vaikutusta ei pidä vähätellä, tarkastellessa sitä riittävän pitkäjänteisesti ja siten vastuullisesti historian valossa.
On mukavaa että kaikenlaista yhdentymistä tapahtuu ja ihmisillä on rauhaisa ja luottavainen olo. Se onkin elämässä tärkeintä. Ehkä Venäjä on Natossa yhtälailla mukana joskus kuin Suomikin. Kuitenkin, erilaisiin yhdistyksiin ja kuppikuntiin hakeutuessa kannattaa kuitenkin muistaa miksi ja minkä tarpeen vuoksi sellaiseen tulisi liittyä. Vieläpä kovalla kiireellä hätiköidä liittymistä.
Päivän kiireissä, kun jokainen päivä näyttää niin merkitykselliseltä ja erilaiselta kuin eilinen; voi liiaksi korostua
ajatukset ja hokemat, joita erilaisissa yhdistyspalavereissa joutuu kuuntelemaan ja omaksumaan . Uusia termejä ja isoja nippuja muistioita ja tutkimuksia on työpöydällä. Moni kenties hätiköidystikin tehty.
Kun sotilaspoliittisia selontekoja tehdään. On hyvä muistaa, että ne ovat spekulatiivisia mikä on militarismin luonne. Ne eivät voi perustua kokemukseen vaan ovat olettamuksia siitä.
Historiasta on paljon apua mielen rauhoittamiseen ja ajan ymmärtämiseen. Ei se, että pari päivää on vallilla jokin trendi ole maailmaa muuttanut.
Yksikään maa ei ole koskaan lähettänyt eikä tule koskaan lähettämäänkään merkittävässä määrin joukkoja
tai ilmavoimia Suomeen avuksi niin suurta ja merkittävää vihollista kuin Venäjää vastaan. Liittoutumisen
suhteen ei pidä olla naaivi. Olennaisen sotilaskriisin yhteydessä kaikki sopimukset menettävät merkityksensä.
Jos on vaikea ymmärtää niin historia on kertova toteutuneista faktoista.
Voidaan tietysti halveksua historian merkitystä ja sen ”ajankohtaisuutta”, jos ollaan kovin uppoutuneita
omiin sääntöihin tai sellaisiin korttipelitalojen rakenteluihin, jotka ovat trendejä, mutta eivät välttämättä luo kestävää kehitystä.
Mietittäessä Eurooppalaista liittoutumista on hyvä kysyä asioita tuoreimmasta lähteestä olevien faktojen perusteella.
Samalla perspektiivi aikaan ja tapoihin on helpompi suhteuttaa. Mietittäessä turvatakuita Suomen osalta on ihan hyvä kysyä: Minkä verran esim. Britannia ja Ranska lähettivät joukkoja Puolan avuksi liittoutumisen lunastamiseksi?
Entä: Mitä hyötyä oli Puolalle liittoutumisesta asiasta vuonna 1939. Todennäköisesti realismin menetys ja neuvottelu, - ja rauhanhalukkuuden väheneminen.
Suomen täytyy hoitaa pääsääntöisesti itsenäisesti ja omin resurssein puolustuksensa, kaikissa tilanteissa.
Uskoisin, että se tulee olemaan myös Amerikan Yhdysvaltojen kansan ja hallituksen tahto tulevaisuudessa.
Aseistuksen suhteen voimme olla innovatiivisia ja moderneja. Paperilla tehtyihin sopimuksiin on syytä suhtautua
niiden luonnolliset rajallisuudet nähden.
Vaalisuositukseni on ensimmäisellä kierroksella äänestettäessä.
1) Heidi Hautala
2) Bjarne Kallis
3) Tarja Halonen
Tässä järjestyksessä ja siksi, että kaksi ensimmäistä ovat jo asemansa vuoksi voineet tuoda
Demokratiaa eniten edistäviä ajatuksia esiin.
Mitä korkeammalle ensimmäisen kierroksen äänestysprosentit heidän kohdallaan nousevat
On se myös poliittinen kannanotto yhteiskunnallisesti merkittäviin epäkohtiin, joita ei tule kieltää
Presidentinvaalien yhteydessäkään.
Vaalisuositukseni toisella kierroksella äänestettäessä
1) Suomessa tulee tässä ajassa olla naispresidentti ja miespääministeri
2) Mikäli meille tulee miespresidentti on vastaavasti saatava naispääministeri
Makuasioista on vaikea olla yhtä mieltä. Näkökulmasta riippuen voi olla ikävää kuultavaa todetessani, että Suomi ei ole mielestäni erityisen edistyksellinen demokratia. Suomalaisen epätasa-arvon hoitamatta jättämisessä ei ole mahdollista verrata Suomea muihin luontaisesti heikommin kehittyneisiin maihin.
Näin presidentinvaaleihin liittyvän ulkopolitiikan myötä voimme kuitenkin ilolla todeta, että Suomi on kuitenkin maailman edistyksellisimpiä demokratioita tällä hetkellä. Uskon, että edistämme parhaiten maailmassa rauhanomaista ja riittävän hidasta kehitystä
mitä tulee kansakuntien raja,- ja kriisikysymysten ratkaisemisessa muistuttamalla tasa-arvosta näkyvällä ja visuaalisella
tasolla, huomioimalla kumpaakin sukupuolta.
Suomen merkitys voi olla maailmanpolitiikassa parhaimmillaan lehtikuvan luokkaa. En ole koskaan katsonut puoluetta enkä tule katsomaankaan, mikäli vaatimaton maallinen taivallukseni jotakuta juuri sen verran sattuisi kiinnostamaan.
Tarja Halonen on erottuva edustushenkilö, jo hiusten värinsä sekä iloisen ja huumorintajuisen olemuksena johdosta. Ei se mikään salaisuus ole. Kukin olemme myös huomanneet, Tarja Halonen
, Heidi Hautala ja Bjarne Kallis ovat kykeneviä olemaan presidentille sopivalla tavalla itsenäisiä päätöksentekijöitä.
Mikään ei voisi olla tätä tärkeämpää kuin presidentin kyky olla reservi, jolla on merkitystä.
Tässä mielipiteeni oman persoonani ja kommunikointitapani mukaan esitettynä,
29. Joulukuuta 2005
Janne Huttunen
www.jannehuttunen.com
Olen monesta asiasta eri mieltä ja niihin tyytymätön ajatellen sitä työtä mihin toistaiseksi esim. Suomessa on parlamentaarisella työnteolla päästy. Tämä ei kuitenkaan estä minua äänestämästä niistä ehdokkaista, jotka ovat lupautuneet olemaan
käytettävissämme. Huolimatta myös siitä, että olisi mukava, että asiat kehittyisivät nopeamminkin ja esim. demokratian toteutumista edistettäisiin Suomessa luomalla mahdollisimman alhainen äänestyskynnys, joka tarkoittaisi myös äänestystä
elektronisesti; paikasta ja ajasta riippumatta.
Presidentin tehtävä Suomessa on mikä on ja siltä osin auktoriteettia on ihan hyvä ylläpitää. Itse toivoisin, että Suomessa presidentti voisi periaatteellisesti osallistua niin sisä-, kuin ulkopolitiikkaankin, vaikka varmastikin ulko,- ja turvallisuuspolitiikassa on riittävästi jo yhdelle henkilölle työmaata.
Alla on muutamia ajatuksiani ulko,- ja turvallisuuspolitiikasta äänestäjien luettavaksi.
Presidentinvaalien yhteydessä keskustellaan mm. Tälläkin kertaa liittoutumisesta ja liittoutumattomuudesta tai niiden
sopivasta määrästä Suomelle. Alla on oma ajatukseni uusien tai vanhojen ajatusten pohtimiseksi.
Asian esittämisestä ei kannata loukkaantua.
Maantieteellinen tosiasia on että olemme aina olleet ja tulemme aina olemaan Venäjän kanssa kaverukset.
Tämän vuoksi erilaisiin yhdistyksiin liittymisessä on syytä miettiä mikä on myös parhaan kaverimme
omakohtainen turvallisuusnäkemys heidän omasta perspektiivistään sekä maltilla kuunnella niitä, mikäli ne perustuvat realismille.
Suomella oli epäonnea Venäjän suhteissa viime vuosisadan alkupuoliskolla. On todella miellyttävää, että niin suuren maan presidentti esiintyessään Suomessa on vaivautunut olemaan erityisen kohtelias, korrekti ja kiinnostunut maittemme välisistä asioista yksityiskohtia myöden. Tällainen kohteliaisuus ei jää Suomen kansalta huomaamatta. Myöskään näin iloisen suhteen rauhoittavaa vaikutusta ei pidä vähätellä, tarkastellessa sitä riittävän pitkäjänteisesti ja siten vastuullisesti historian valossa.
On mukavaa että kaikenlaista yhdentymistä tapahtuu ja ihmisillä on rauhaisa ja luottavainen olo. Se onkin elämässä tärkeintä. Ehkä Venäjä on Natossa yhtälailla mukana joskus kuin Suomikin. Kuitenkin, erilaisiin yhdistyksiin ja kuppikuntiin hakeutuessa kannattaa kuitenkin muistaa miksi ja minkä tarpeen vuoksi sellaiseen tulisi liittyä. Vieläpä kovalla kiireellä hätiköidä liittymistä.
Päivän kiireissä, kun jokainen päivä näyttää niin merkitykselliseltä ja erilaiselta kuin eilinen; voi liiaksi korostua
ajatukset ja hokemat, joita erilaisissa yhdistyspalavereissa joutuu kuuntelemaan ja omaksumaan . Uusia termejä ja isoja nippuja muistioita ja tutkimuksia on työpöydällä. Moni kenties hätiköidystikin tehty.
Kun sotilaspoliittisia selontekoja tehdään. On hyvä muistaa, että ne ovat spekulatiivisia mikä on militarismin luonne. Ne eivät voi perustua kokemukseen vaan ovat olettamuksia siitä.
Historiasta on paljon apua mielen rauhoittamiseen ja ajan ymmärtämiseen. Ei se, että pari päivää on vallilla jokin trendi ole maailmaa muuttanut.
Yksikään maa ei ole koskaan lähettänyt eikä tule koskaan lähettämäänkään merkittävässä määrin joukkoja
tai ilmavoimia Suomeen avuksi niin suurta ja merkittävää vihollista kuin Venäjää vastaan. Liittoutumisen
suhteen ei pidä olla naaivi. Olennaisen sotilaskriisin yhteydessä kaikki sopimukset menettävät merkityksensä.
Jos on vaikea ymmärtää niin historia on kertova toteutuneista faktoista.
Voidaan tietysti halveksua historian merkitystä ja sen ”ajankohtaisuutta”, jos ollaan kovin uppoutuneita
omiin sääntöihin tai sellaisiin korttipelitalojen rakenteluihin, jotka ovat trendejä, mutta eivät välttämättä luo kestävää kehitystä.
Mietittäessä Eurooppalaista liittoutumista on hyvä kysyä asioita tuoreimmasta lähteestä olevien faktojen perusteella.
Samalla perspektiivi aikaan ja tapoihin on helpompi suhteuttaa. Mietittäessä turvatakuita Suomen osalta on ihan hyvä kysyä: Minkä verran esim. Britannia ja Ranska lähettivät joukkoja Puolan avuksi liittoutumisen lunastamiseksi?
Entä: Mitä hyötyä oli Puolalle liittoutumisesta asiasta vuonna 1939. Todennäköisesti realismin menetys ja neuvottelu, - ja rauhanhalukkuuden väheneminen.
Suomen täytyy hoitaa pääsääntöisesti itsenäisesti ja omin resurssein puolustuksensa, kaikissa tilanteissa.
Uskoisin, että se tulee olemaan myös Amerikan Yhdysvaltojen kansan ja hallituksen tahto tulevaisuudessa.
Aseistuksen suhteen voimme olla innovatiivisia ja moderneja. Paperilla tehtyihin sopimuksiin on syytä suhtautua
niiden luonnolliset rajallisuudet nähden.
Vaalisuositukseni on ensimmäisellä kierroksella äänestettäessä.
1) Heidi Hautala
2) Bjarne Kallis
3) Tarja Halonen
Tässä järjestyksessä ja siksi, että kaksi ensimmäistä ovat jo asemansa vuoksi voineet tuoda
Demokratiaa eniten edistäviä ajatuksia esiin.
Mitä korkeammalle ensimmäisen kierroksen äänestysprosentit heidän kohdallaan nousevat
On se myös poliittinen kannanotto yhteiskunnallisesti merkittäviin epäkohtiin, joita ei tule kieltää
Presidentinvaalien yhteydessäkään.
Vaalisuositukseni toisella kierroksella äänestettäessä
1) Suomessa tulee tässä ajassa olla naispresidentti ja miespääministeri
2) Mikäli meille tulee miespresidentti on vastaavasti saatava naispääministeri
Makuasioista on vaikea olla yhtä mieltä. Näkökulmasta riippuen voi olla ikävää kuultavaa todetessani, että Suomi ei ole mielestäni erityisen edistyksellinen demokratia. Suomalaisen epätasa-arvon hoitamatta jättämisessä ei ole mahdollista verrata Suomea muihin luontaisesti heikommin kehittyneisiin maihin.
Näin presidentinvaaleihin liittyvän ulkopolitiikan myötä voimme kuitenkin ilolla todeta, että Suomi on kuitenkin maailman edistyksellisimpiä demokratioita tällä hetkellä. Uskon, että edistämme parhaiten maailmassa rauhanomaista ja riittävän hidasta kehitystä
mitä tulee kansakuntien raja,- ja kriisikysymysten ratkaisemisessa muistuttamalla tasa-arvosta näkyvällä ja visuaalisella
tasolla, huomioimalla kumpaakin sukupuolta.
Suomen merkitys voi olla maailmanpolitiikassa parhaimmillaan lehtikuvan luokkaa. En ole koskaan katsonut puoluetta enkä tule katsomaankaan, mikäli vaatimaton maallinen taivallukseni jotakuta juuri sen verran sattuisi kiinnostamaan.
Tarja Halonen on erottuva edustushenkilö, jo hiusten värinsä sekä iloisen ja huumorintajuisen olemuksena johdosta. Ei se mikään salaisuus ole. Kukin olemme myös huomanneet, Tarja Halonen
, Heidi Hautala ja Bjarne Kallis ovat kykeneviä olemaan presidentille sopivalla tavalla itsenäisiä päätöksentekijöitä.
Mikään ei voisi olla tätä tärkeämpää kuin presidentin kyky olla reservi, jolla on merkitystä.
Tässä mielipiteeni oman persoonani ja kommunikointitapani mukaan esitettynä,
29. Joulukuuta 2005
Janne Huttunen
www.jannehuttunen.com
Vastaukset 1
Vanhimmat
Millä ilveellä sä noilla teemoillasi päätät Heidi Hautalaa äänestää ekalla kierroksella ? Suosittelen et käyt vastaamassa ylen tai mtv3:n vaalikoneisiin niin eniten HH on sinun kanssa erimieltä ja taitaapi Timo Soinin kanssa ajatuksesi käydä yhteen.