Miten voikaan olla niin vaikeeta löytää sitä kaltaistaan ystävää näin aikuisiällä?! Tuntuu, ettei sellaista persoonaa löydy mistään, ja ihan liian kauankin ollut kadoksissa... Muut ystäväni asuvat kaukana muualla, mutta täältä ei vaan tahdo löytää kaltaistani persoonaa. Mitenkä olisi mukavaa tehdä yhdessä niitä hauskoja tyttöjen juttuja, kuten ystävät keskenään tekevät. Samoilla vaikka Lapissa, ja välillä aina "menokenkää" käydä heiluttamassa vaikka siellä baarissa ;). Höh, suru tulee ihan silmään..
Kaltainen ystävä
kummastuttaa
3422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kai sen jotenkin huomaa jos kulkee jossai piireis että ketä vois olla vähän samantyylinen kaveriksi. Mutta itse olen arka mennä tutustumaan lähemmin. Vaikea tehdä aloitetta...
Tietenkin voisin mekaanisesti kysyä toiselta: "Tuletko kahville?". Sen uskaltaisin tehdä eli näyttää kiinnostukseni. Mutta sitten siihen se "osaamiseni" jäisi... Kahvilassa en tietäisi yhtään, mistä nyt puhuisin (olen todella huono keksimään pikaisesti puheenaiheta), enkä myöskään pystyisi rentoutumaan siellä VIERAAN IHMISEN seurassa. Olen luonteeltani aivan kuin mikäkin pikkulapsi: kaipaan niin paljon jotakin läheistä ja tuttua ja turvallista seurakseni...
Etsikää vaikka google -haulla sanoilla sinkutpapillon, niin löytyy yhdistys johon saa kuulua vain sinkut. Ei kun mukaan vaan toimintaan, siellä varmaan löytyy kaikenlaisia ihmisiä ja tietää varmasti että kaikki ovat "syystä tai toisesta" samassa jamasa. Mitä enemmän jäseniä, sitä suurempi todennäköisyys tutustua edes johonkin. Laittakaa sana kiertämään!