Tuntuu kurjalta. Mieheni ei tunnu arvostavan minua enää lainkaan. Tuntuu kurjalta kun ei toinen välitä yhtään, vaan haluaa eroa niin kuumeisesti. Kalliiksi tulee hänelle. Ainakin luulisin niin.
Uusi on katsottuna. Halu tuoda hänet tänne kotiinsa on niin suuri. No, eihän sille mitään voi jos toinen tuollaisen päätöksen tekee.
Melkoisen yllättäen. Mutta se on se rakkaus.
Saa nähdä kuinka kauan se kestää. Aika näyttää,
koska se rakkaus alkoikin niin yllättävästi.
Pakko vaan tässä kamoja pikkuhiljaa kasata ja alkaa hommailemaan sitä kämppää jostakin.
Kun tietäisi työttömänä mistä päin. Tietysti mahdollisen työpaikan läheltä.
Jospa sitä jotenkin pärjäisi. Pakkohan sitä on yrittää. Kovaa on, kun toiseen on niin tottunut.
Tunteita kuitenkin on minun puoleltani jäljellä vaikkakin hänellä on tuo uusi rakkaus.
Päivä kerrallaan!
Pakko luovuttaa
33
4947
Vastaukset
- kun arvostat
itseäsi. Luopuminen tuntuu kun luopuu itsestään ja katsoo että on "tottunut" toiseen, eli kokee riippuvuutta.
Saat varmaankin paljon kun saat itsesi takaisin ja et ehkä luovukkaan mistään.
Ajattelin vain,,- kotisi
Miksi sinun pitää lähteä omasta kodistasi
ensimmäisenä, ole siinä ja anna miehesi hakea kämppä muualta ainakin siihen asti, kun harkinta-aika on meneillään.. - poistua
kotisi kirjoitti:
Miksi sinun pitää lähteä omasta kodistasi
ensimmäisenä, ole siinä ja anna miehesi hakea kämppä muualta ainakin siihen asti, kun harkinta-aika on meneillään..Olen täällä ainakin harkinta-ajan loppuun vaikka kiusallani, mutta sitten minun on pakko poistua takavasempaan. Kurjaa on lähteä mutta ei ole muuta vaihtoehtoa.
Epäilen, että mieheni mieli ei muutu harkinta-ajan aikana. Mutta toivottavasti joskus huomaa, että minäkin olin sentään (toivottavasti) jotain ainutlaatuista. Ja oppisi arvostamaan minuakin. - Nimetön
poistua kirjoitti:
Olen täällä ainakin harkinta-ajan loppuun vaikka kiusallani, mutta sitten minun on pakko poistua takavasempaan. Kurjaa on lähteä mutta ei ole muuta vaihtoehtoa.
Epäilen, että mieheni mieli ei muutu harkinta-ajan aikana. Mutta toivottavasti joskus huomaa, että minäkin olin sentään (toivottavasti) jotain ainutlaatuista. Ja oppisi arvostamaan minuakin....on sivusta seurannut tyttären elämää. Avioero puolentoistavuoden jälkeen naimisiinmenosta. Mies jahtasi tytärtäni, että saisi hänet vaimokseen. Rakensivat talon, ostivat koiran, kaikki OK. Yks´kaks mies ilmoitti haluavansa erota. Vaimo sai hienon työpaikan juuri samaan aikaan ( tarkoituksena saada asunto maksettua paremman palkan turvin ). Mies ei selitä syytä, kuitenkin vuoden päästä uusi tyttö ( uhri ) kuvioissa. Ei keskustelua mistään,
- ainoa joka
poistua kirjoitti:
Olen täällä ainakin harkinta-ajan loppuun vaikka kiusallani, mutta sitten minun on pakko poistua takavasempaan. Kurjaa on lähteä mutta ei ole muuta vaihtoehtoa.
Epäilen, että mieheni mieli ei muutu harkinta-ajan aikana. Mutta toivottavasti joskus huomaa, että minäkin olin sentään (toivottavasti) jotain ainutlaatuista. Ja oppisi arvostamaan minuakin.niin toivoo...
- Miisa
Nimetön kirjoitti:
...on sivusta seurannut tyttären elämää. Avioero puolentoistavuoden jälkeen naimisiinmenosta. Mies jahtasi tytärtäni, että saisi hänet vaimokseen. Rakensivat talon, ostivat koiran, kaikki OK. Yks´kaks mies ilmoitti haluavansa erota. Vaimo sai hienon työpaikan juuri samaan aikaan ( tarkoituksena saada asunto maksettua paremman palkan turvin ). Mies ei selitä syytä, kuitenkin vuoden päästä uusi tyttö ( uhri ) kuvioissa. Ei keskustelua mistään,
Hei kanssa sisar!
Olen ollut aviossa 12 v, meillä on uusperhe ja sekös on riitaa aiheuttanut.Miehen poika saa tehdä ja saa mitä haluaa, mutta mies on pommittanut mun lasta koko ajan.Meillä oli tosi vaikea alku, kun miehen ex-vaimo häiriköi koko ajan ja vieläkin joskun kun on alkoholisti. Muutimme pari vuotta sitten Turkuun, kun olimme kaikki siellä joko töissä tai koulussa. Pari vuotta sitten taas ukko sai hepulin mun pojan pelaamisesta ja silloin haettiin pojalle oma kämppä.No hänen poika jatkaa samanlaista pelaamista, mutta siihen hän ei puuttu vaikka olen siitä urputtanut.No viime vuoden hoidin sairasta, sekopäätä äitiäni ja paloin loppuun.Vedin lärvit pahassaolossani ja pistin ukkon ns"järjestykseen" ja minusta tuli pirttihirmu ja mustasukkainen??Mikä ei kuulu minun normaaliin persoonaan. No mitä teki ukko, halusi että ollaan erillään jonkun aikaa.Nyt sitä on jatkunut elokuusta lähtien.Olen asunut yksin, keväällä asuin jo pari kuukautta pojan luona.Ukko ei sano ei juuta ei jaata.Olen penännyt et hakisi eron tai ytittäis.Ei mitään vastausta.Tämä on meidän toinen irtiotto, viisi vuotta sitten asuin poikani kanssa puoli vuotta, kun mies oli niin häijy pojalleni ja pahoinpiteli mua.Sen jälkeen kävi ja käytiin terapiassa ja muksiminen on jäänyt.Annoin silloin anteeksi ja palasin takaisin, mutta nyt ei ukko anna minulle uutta mahdollisuutta.Haluasin todella, nyt on lapset isoja ja meillä on ollut aikaa toisillemme, mutta meni sukset ristiin. Odotan vielä että saisimme suhteemme elvytettyä?Olenko ihan kaheli? - Miisa
Nimetön kirjoitti:
...on sivusta seurannut tyttären elämää. Avioero puolentoistavuoden jälkeen naimisiinmenosta. Mies jahtasi tytärtäni, että saisi hänet vaimokseen. Rakensivat talon, ostivat koiran, kaikki OK. Yks´kaks mies ilmoitti haluavansa erota. Vaimo sai hienon työpaikan juuri samaan aikaan ( tarkoituksena saada asunto maksettua paremman palkan turvin ). Mies ei selitä syytä, kuitenkin vuoden päästä uusi tyttö ( uhri ) kuvioissa. Ei keskustelua mistään,
Sitä en ymmärrä, enkä koskaan tule ymmärtämään miksi miehet ottavat niin pian uuden?Ne on ehkä tottunut jonkinlaiseen "passaamiseen" uusi emo on hei otettava.Uskon että tälläisilla jossa vaiheessa tulee pahaolla entisestä,mutta silloin on jo myöhäistä.Näitä tuttuja tunnen aika monta, naiset pitää yleensä jonkun aikaa välimatkaa toiseen sukupuoleen ja sillä kannalla olen itsekin. Vaikka meidän avioliitto ei enää toimisi, niin pidän todella pitkän välin ennenkuin voin ottaa tänne ketään, jos en ollenkaan. Voisin nyt tosiaakin tehdä sen että otan rakastelijan joskus, mutta ei muuta.Tämä on aika uusi piirre minussa, en halua sitoutua olenhan jo 50 ja itseni kanssa sinut.
- ettei ole ainoa arvostamaton
ainoa joka kirjoitti:
niin toivoo...
Odotellaan ja katsotaan josko joskus olemme
tärkeitä eikä vain päähänpotkittavia.
Tsemppiä! - Haloo!
Miisa kirjoitti:
Hei kanssa sisar!
Olen ollut aviossa 12 v, meillä on uusperhe ja sekös on riitaa aiheuttanut.Miehen poika saa tehdä ja saa mitä haluaa, mutta mies on pommittanut mun lasta koko ajan.Meillä oli tosi vaikea alku, kun miehen ex-vaimo häiriköi koko ajan ja vieläkin joskun kun on alkoholisti. Muutimme pari vuotta sitten Turkuun, kun olimme kaikki siellä joko töissä tai koulussa. Pari vuotta sitten taas ukko sai hepulin mun pojan pelaamisesta ja silloin haettiin pojalle oma kämppä.No hänen poika jatkaa samanlaista pelaamista, mutta siihen hän ei puuttu vaikka olen siitä urputtanut.No viime vuoden hoidin sairasta, sekopäätä äitiäni ja paloin loppuun.Vedin lärvit pahassaolossani ja pistin ukkon ns"järjestykseen" ja minusta tuli pirttihirmu ja mustasukkainen??Mikä ei kuulu minun normaaliin persoonaan. No mitä teki ukko, halusi että ollaan erillään jonkun aikaa.Nyt sitä on jatkunut elokuusta lähtien.Olen asunut yksin, keväällä asuin jo pari kuukautta pojan luona.Ukko ei sano ei juuta ei jaata.Olen penännyt et hakisi eron tai ytittäis.Ei mitään vastausta.Tämä on meidän toinen irtiotto, viisi vuotta sitten asuin poikani kanssa puoli vuotta, kun mies oli niin häijy pojalleni ja pahoinpiteli mua.Sen jälkeen kävi ja käytiin terapiassa ja muksiminen on jäänyt.Annoin silloin anteeksi ja palasin takaisin, mutta nyt ei ukko anna minulle uutta mahdollisuutta.Haluasin todella, nyt on lapset isoja ja meillä on ollut aikaa toisillemme, mutta meni sukset ristiin. Odotan vielä että saisimme suhteemme elvytettyä?Olenko ihan kaheli?"kun mies oli niin häijy pojalleni ja pahoinpiteli mua. nyt ei ukko anna minulle uutta mahdollisuutta.Haluasin todella"
Siis mitä? Sinä haluaisit nyt uuden mahdollisuuden, kun äijä on ensin pahoinpidellyt sinua? Joo, olet ihan kaheli! - olet ja
Miisa kirjoitti:
Hei kanssa sisar!
Olen ollut aviossa 12 v, meillä on uusperhe ja sekös on riitaa aiheuttanut.Miehen poika saa tehdä ja saa mitä haluaa, mutta mies on pommittanut mun lasta koko ajan.Meillä oli tosi vaikea alku, kun miehen ex-vaimo häiriköi koko ajan ja vieläkin joskun kun on alkoholisti. Muutimme pari vuotta sitten Turkuun, kun olimme kaikki siellä joko töissä tai koulussa. Pari vuotta sitten taas ukko sai hepulin mun pojan pelaamisesta ja silloin haettiin pojalle oma kämppä.No hänen poika jatkaa samanlaista pelaamista, mutta siihen hän ei puuttu vaikka olen siitä urputtanut.No viime vuoden hoidin sairasta, sekopäätä äitiäni ja paloin loppuun.Vedin lärvit pahassaolossani ja pistin ukkon ns"järjestykseen" ja minusta tuli pirttihirmu ja mustasukkainen??Mikä ei kuulu minun normaaliin persoonaan. No mitä teki ukko, halusi että ollaan erillään jonkun aikaa.Nyt sitä on jatkunut elokuusta lähtien.Olen asunut yksin, keväällä asuin jo pari kuukautta pojan luona.Ukko ei sano ei juuta ei jaata.Olen penännyt et hakisi eron tai ytittäis.Ei mitään vastausta.Tämä on meidän toinen irtiotto, viisi vuotta sitten asuin poikani kanssa puoli vuotta, kun mies oli niin häijy pojalleni ja pahoinpiteli mua.Sen jälkeen kävi ja käytiin terapiassa ja muksiminen on jäänyt.Annoin silloin anteeksi ja palasin takaisin, mutta nyt ei ukko anna minulle uutta mahdollisuutta.Haluasin todella, nyt on lapset isoja ja meillä on ollut aikaa toisillemme, mutta meni sukset ristiin. Odotan vielä että saisimme suhteemme elvytettyä?Olenko ihan kaheli?ns. läheisriippuvainen. Ettäkö palasit vapaaehtoisesti pahoinpitelijän luo? Vaikka mies on häijy SINUN lapsellesi?!?!
Olet täysi hullu, et välitä itsestäsi, saati lapsestasi.
Ei ole rakkautta tuollainen. - saa naiset
ettei ole ainoa arvostamaton kirjoitti:
Odotellaan ja katsotaan josko joskus olemme
tärkeitä eikä vain päähänpotkittavia.
Tsemppiä!olemaan päähän potkittavina ja toivomaan parasta?
Ei se siitä miksikään muutu, jos mies on mennäkseen, niin menköön. Haloo! Hankkikaa ihan oma elämä. - kohti aikuisuutta?
Haloo! kirjoitti:
"kun mies oli niin häijy pojalleni ja pahoinpiteli mua. nyt ei ukko anna minulle uutta mahdollisuutta.Haluasin todella"
Siis mitä? Sinä haluaisit nyt uuden mahdollisuuden, kun äijä on ensin pahoinpidellyt sinua? Joo, olet ihan kaheli!Tuollaiset vanhemmat ovat älytön taakka lapsilleen, kun äiskä muuttaa asumaan "kimppaan" ja samanaikaiseti ei suunnittele muuta tulevaisuuttansa eteenpäin kun kaihoaa typerästi takaisin hakkaavan retkuäijänsä syleilyyn. Mahtaa olla kauheeta tuollaisen pojalla, varmasti ottaa päähän! Skarppaa nyt säkin muija hei vähän ja potkase itseäsi persuuksille ja MIETI. Edes sitä poikaasi kuinka kivaa sen on oikeesti asua sun kanssa! Lähde elämään eteen päin OMAA elämääs, jos suinkin osaat!
- Miisa
kohti aikuisuutta? kirjoitti:
Tuollaiset vanhemmat ovat älytön taakka lapsilleen, kun äiskä muuttaa asumaan "kimppaan" ja samanaikaiseti ei suunnittele muuta tulevaisuuttansa eteenpäin kun kaihoaa typerästi takaisin hakkaavan retkuäijänsä syleilyyn. Mahtaa olla kauheeta tuollaisen pojalla, varmasti ottaa päähän! Skarppaa nyt säkin muija hei vähän ja potkase itseäsi persuuksille ja MIETI. Edes sitä poikaasi kuinka kivaa sen on oikeesti asua sun kanssa! Lähde elämään eteen päin OMAA elämääs, jos suinkin osaat!
Poikani asuu omassa kämpässään ja samoin minä.Nyt Uuden Vuoden jälkeen äijä haluasi jatkaa, mutta en todellakaan meinaa muuttaa hänen kanssaan enää.Olen sanonut, että voimme tavata mutta selvinpäin. Minulla on nyt uusi ihana ystävä, jonka katsellaan ja kuunnellaan jatkoa. Eikä ole pelkoa pahoinpitelystä.Tosin hän on paljon nuorempi ja pitemmän päälle ei voi tulla mitään.Mutta elämme tätä hetkeä täysillä.
- Ihmettelijä
Minulla vähänä samantyyppinen olo. Mies on pitkään ollut levoton. Kesällä alkoi lähetellä minua ja 2-vuotiasta tytärtäni pois. Kotona ollessamme itse viipyi baarikeikoilla pitkään, joskus jopa aamuun. Keväällä saattoi myös jäädä jonnekin reissuun. Elokuussa sain yhtäkkiä eropaperin postista, ilman varoitusta. Vaikka oli hän jo kesällä sanonut, ettei rakasta minua enää. Mutta en ottanut tosissaan. Sitten häipymiset jatkui. Olin ihan paniikissa tästä eropaperista. Hän häipyi reissulle tämän eropaperin tulon aikoihin. Kun palasi sieltä, niin vannoi että kaikki paranee ja hän peruu eron. Muutimme sitten uudempaan asuntoon. Menot kuitenkin jatkui jonkun ajan kuluttua. Kunnes alkoi tulla kaikenlaista valehtelua. Aloin löytää kuitteja menoista ihan outoihin paikkoihin. Oli ostettu Muumi-rakkausmuki ja käyty elokuvissa, ja ostettu lippu kahdelle. Löytyi kondomikuitti jonkun vaatteen taskusta pesun yhteydestä. Mitään hän ei ole myöntänyt edes pariterapiassa. Tilasin puhelinerittelyn ja hän oli soittanut jonkun 600 kertaa ja 30 tuntia samaan numeroon. Hän kielsi, ja sanoi minun kuvittelevan jotakin. Ongin jonakin yönä sen numeron esiin ja soitin siihen koepuhelun tuntemattomasta numerosta. Sieltä vastasi nainen. Paiskasin luurin kiinni. Seuraavana päivänä sieltä tuli puhelu, että minun ei tarvitse ottaa yhteyttä. Mies kielsi kaiken, ei sanonut edes tuntevansa tällaista ihmistä. Vihdoin ja viimein oli pakko, kun soitin toisen kerran ja kysyin mieheni perään. Nainen sanoi, että mitä vaklaan toisten elämää, kun asumme asumuserossa. Toki mieheni asui meidän kanssa. Taas tuli häviämisiä ja lupauksia. Puhelimeen ei vastattu. Hän kertoi, että lähtee ulkomaille ja on hotellissa yötä Helsingissä. Soitin hotelliin ja ei ollut siellä. Hän oli sanonut lennon lähtöajan. Ei mennyt sellaista lentoa. Sitten hän tunnusti olleensa kotimaassa, mutta lääkärin hoidossa. Ei tullut tästä todistetta. Jälleen uusi reissu seuraavana viikonloppuna. Tällä kertaa hän ei edes soittanut meille kotiin. Haukuin hänet hänen palattuaan ja sanoin, etten niele enää mitään valehtelua jne. Sormusta hän ei ollut pitänyt enää koko syksynä. Sitten hän sanoi, että jättää meidät. Yritän saada perheneuvolaan hänet, mutta hän ei vastaa puhelimeen. Todella kamalaa, kun en tiedä, mitä tässä tapahtuu. Onko kyseessä ystävyyssuhde vai missä hän on ja on ollut ja miksei tunnusta? Tai joku mielisairaus, kun tälla tavalla valehdellaan ja hävitään? Olen aivan ihmeissäni. Hyvät koulutukset ja kaunis koti ym. Sen voin sanoa, että pikkulapsivaiheessa kiire ja puhumattomuus on vaivannut, mutta en tiennyt sen olevan näin vakavaa. Sain vaan eilen tekstarin, että hän selvittää päätään, että voiko enää rakentaa mitään meidän varaan? Puhumattomuutta puhumattomuuden perään. En ole saanut häntä sanomaan mitään muuta, kuin on vaan kritisoinut minua. Inhottava uusi vuosi tulossa, minulla ei minkäänlaista sosiaalista verkostoa. Joulu meni ihan murjottaessa, hän ei suostunut edes kaupassa käymään tai laittamaan mitään. Yksin raadoin, ja nyt hän on ihan häipynyt. Menen huomenna perheneuvolaan ja tapaan sosiaalityöntekijän ainakin. Että saan puhua. Ja otan tämän valehtelun ja pakenemisen ja häviämisen puheeksi. Ja myös tämän oudon ystävyyssuhteen, joka paljastui kovasti urkittuani asiasta. Ihan hullun mustasukkainen olo ollut välillä, ja kun en tiedä oikein mistään mitään. Hylätty ja paska olo. Mutta toivon huomiselta keskustelulta paljon, hänen piti tulla myös, mutta en tosiaan tiedä, että onko hän edes paikkakunnalla. Ihan hullua.
- Haloo!
mutta avaa jo hyvä ihminen silmäsi.
Olin samassa tilanteessa parin vuoden ajan (poissaoloja, valehtelua, selittelyä, soittoja vieraalle naiselle, puhelimen mykistymistä)
Homma on ohi. Poistu paikalta leuka pystyssä.
Kaikesta huolimatta: Hyvää uuttavuotta! - käsittelyä
Haloo! kirjoitti:
mutta avaa jo hyvä ihminen silmäsi.
Olin samassa tilanteessa parin vuoden ajan (poissaoloja, valehtelua, selittelyä, soittoja vieraalle naiselle, puhelimen mykistymistä)
Homma on ohi. Poistu paikalta leuka pystyssä.
Kaikesta huolimatta: Hyvää uuttavuotta!lopussahan kerroitkin varmaan asian "ytimen". Olosi on mustasukkainen ja tyhjä.
Kyllä kaiken vuodatuksen jälkeen tuli vastaus lähes kaikkeen mitä kuvaat. Puhumattomuutta, haukkumista, vakoilemista, kyyläämistä, luulemisa,soittelua vieraisiin numeroihin, tutkimista,epäilemistä, mustasukkaisuutta, laittamista "järjestykseen",huutamista, vaahtoamista, ym ymy ym :
Järkyttävää, kyllä en ihmettele yhtään miksi mies tosiaan etsii paikkaa itselleen ja elämälleen kun on tuollaisen alistuksen ja vakoilun alla.
Kysymyshän on yksinkertainen että kumpikaan ei opi arvostamaan itseään kun nainen koettaa saada alistettua miehen "työkalukseen" mustasukkaisuudestaan että hän vangitsee miehen "toisilta naisilta" . (Mies joutuu syylliseksi siihen että toisia naisia on "olemassa") Myös mies ei opi koskaan tuntemaan itseään kun pelosta joutuu etsimään paikkaa missä häntä ei alisteta ja pakoiteta sekä uhata ihmisenä.
Täten joutuu toistensa arvostus "mahdottoman eteen".. - Hunajameloni74
Ja anteeksi: tiedän, että Sinulla on paha olo ja selvästikin vielä rakastat miestäsi.
Mutta, suoraan sanottuna miehesi vaikuttaa surkealle valehtelija-pas***iselle! Oikein harmittaa puolestasi.
Joskus aikoinaan seurustelin erään herra X:n kanssa ja kuinka ollakaan hän alkoi jossain vaiheessa valehtelemaan, häipyilemään sinne sun tänne, kännykkä oli usein äänettömänä tai piilossa yms... Myöhemmin hän jäi pettämisestä kiinni, mutta koskaan ei saanut suoraan sanottua, että hänellä olikin toinen nainen. Varsinainen raukkisäijä! Sitten n. vuoden päästä hän kuitenkin alkoi soittelemaan ja ehdottelemaan "uutta yritystä". Arvatkaa vain, kiinnostiko enää?!
Ihmetyttää miesten touhu: miksi ei voi suoraan sanoa, jos on toinen nainen? Eikö se olisi reilumpaa, kuin valehtelu ja pakoilu? En tajua... Itse kertoisin kyllä rehellisesti, jos alkaisin "pitää peliä" toisen kanssa (en kyllä alkaisikaan!)
Olemmeko me naiset liian kilttejä? Jos mies pettää ja valehtelee, täytyisi vain olla niin paljon itsekunnioitusta, että saa itse potkaistua koko ukon pellolle.
Toivottavasti tilanteenne selviää, koita pärjätä! :-) - ja lähde pois!
En ymmärrä mitä enää toivot joltain keskustelulta. Miehelläsihän on toinen nainen! Kysymyksessä ei ikinä ole mikään ystävyyssuhde, ajattele nyt itsekin: kondemeja ja rakkausmuki? Kerää itsetuntosi rippeet ja jätä se "mies"! Alat vuoden alusta heti hankkimaan itsellesi uutta asuntoa ja aloitat uuden oikean elämän!
- ajattelua sinulta
käsittelyä kirjoitti:
lopussahan kerroitkin varmaan asian "ytimen". Olosi on mustasukkainen ja tyhjä.
Kyllä kaiken vuodatuksen jälkeen tuli vastaus lähes kaikkeen mitä kuvaat. Puhumattomuutta, haukkumista, vakoilemista, kyyläämistä, luulemisa,soittelua vieraisiin numeroihin, tutkimista,epäilemistä, mustasukkaisuutta, laittamista "järjestykseen",huutamista, vaahtoamista, ym ymy ym :
Järkyttävää, kyllä en ihmettele yhtään miksi mies tosiaan etsii paikkaa itselleen ja elämälleen kun on tuollaisen alistuksen ja vakoilun alla.
Kysymyshän on yksinkertainen että kumpikaan ei opi arvostamaan itseään kun nainen koettaa saada alistettua miehen "työkalukseen" mustasukkaisuudestaan että hän vangitsee miehen "toisilta naisilta" . (Mies joutuu syylliseksi siihen että toisia naisia on "olemassa") Myös mies ei opi koskaan tuntemaan itseään kun pelosta joutuu etsimään paikkaa missä häntä ei alisteta ja pakoiteta sekä uhata ihmisenä.
Täten joutuu toistensa arvostus "mahdottoman eteen"..Tekstistä päätellen olet mies tai sitten vakavasti sairas nainen.
Näinhän se menee, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa, siis omaa vaimoaan...
Sitten kun jää kiinni, suomalainen mies valehtelee viimeiseen asti, vaikka jäisi kiinni housut kintuissa toisen haarojen välistä, nainenhan se on se vainoharhainen hullu joka epäilee turhaan ja on niin sokea että näkee kaiken väärin...
Ja sitten, sitten kun miehenkin on pakko tunnustaa jopa itselleen jääneensä kiinni, kaatuu syyt vaimon niskoille, vaimon vika kun piti vieraissa käydä...
Jotkut miehet vielä siinäkin vaiheessa kun ovat jääneet kiinni, ja jopa eronneet vaimoistaan, kieltävät kaiken, kieltävät että heillä koskaan mitään suhdetta toiseen naiseen on ollutkaan.
Tämä on ERITTÄIN yleistä, ja tuntuu siltä että näillä miehillä on todella vikaa aivoissaan, ovat jotain helkutan persoonallisuus häiriöisiä, vakavasti mielisairaita.
Ole sinä alkuperäinen kirjoittaja, nykyinen vaimo, onnellinen että miehesi mielisairaus tuli esille nyt, nimittäin monta kertaa he pystyvät salaamaan sairautensa hyvinkin pitkälle. - se vaimo
ajattelua sinulta kirjoitti:
Tekstistä päätellen olet mies tai sitten vakavasti sairas nainen.
Näinhän se menee, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa, siis omaa vaimoaan...
Sitten kun jää kiinni, suomalainen mies valehtelee viimeiseen asti, vaikka jäisi kiinni housut kintuissa toisen haarojen välistä, nainenhan se on se vainoharhainen hullu joka epäilee turhaan ja on niin sokea että näkee kaiken väärin...
Ja sitten, sitten kun miehenkin on pakko tunnustaa jopa itselleen jääneensä kiinni, kaatuu syyt vaimon niskoille, vaimon vika kun piti vieraissa käydä...
Jotkut miehet vielä siinäkin vaiheessa kun ovat jääneet kiinni, ja jopa eronneet vaimoistaan, kieltävät kaiken, kieltävät että heillä koskaan mitään suhdetta toiseen naiseen on ollutkaan.
Tämä on ERITTÄIN yleistä, ja tuntuu siltä että näillä miehillä on todella vikaa aivoissaan, ovat jotain helkutan persoonallisuus häiriöisiä, vakavasti mielisairaita.
Ole sinä alkuperäinen kirjoittaja, nykyinen vaimo, onnellinen että miehesi mielisairaus tuli esille nyt, nimittäin monta kertaa he pystyvät salaamaan sairautensa hyvinkin pitkälle.Niin, tämä viesti nyt auttaa eteenpäin. Että jaksan mennä sinne terapiaan, vaikka mieheni ei olekaan vastannut että tuleeko. On varmaan jossakin reissussa, kun on pyhäkin tulossa. Hoitamassa "uutta" jossakin... 2-vuotias tuossa pyörii, ja minä en jaksa edes nousta sängystä. Pitäisi lähteä ulkoilemaan. Tiskit laittamatta ja pyykit koneessa ja sänky petaamatta. Ylös, ulos ja lenkille.
- -nainen-
Ketään ei voi väkisin rakasta tai pitää avioliitossa. Ja se, että soittelet ja kaivelet taskut ja hankit laskuerittelyt puheluista. Ei tuo häntä takaisin. Pikemminkin karkoittaa ne viimeisetkin yhteiset asiat.
Mielestäni olet läheisriippuvainen ihminen. Et päästä irti väkisinkään. Miten luulet parisuhteen toimivan tuolla pohjalla. Toista ihmistä ei voi, eikä saa omistaa. Anna miehesi mennä ja aloita oma elämäsi lapsesi kanssa uudelleen puhtaalta pöydältä. - käsittämättömyys
ajattelua sinulta kirjoitti:
Tekstistä päätellen olet mies tai sitten vakavasti sairas nainen.
Näinhän se menee, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa, siis omaa vaimoaan...
Sitten kun jää kiinni, suomalainen mies valehtelee viimeiseen asti, vaikka jäisi kiinni housut kintuissa toisen haarojen välistä, nainenhan se on se vainoharhainen hullu joka epäilee turhaan ja on niin sokea että näkee kaiken väärin...
Ja sitten, sitten kun miehenkin on pakko tunnustaa jopa itselleen jääneensä kiinni, kaatuu syyt vaimon niskoille, vaimon vika kun piti vieraissa käydä...
Jotkut miehet vielä siinäkin vaiheessa kun ovat jääneet kiinni, ja jopa eronneet vaimoistaan, kieltävät kaiken, kieltävät että heillä koskaan mitään suhdetta toiseen naiseen on ollutkaan.
Tämä on ERITTÄIN yleistä, ja tuntuu siltä että näillä miehillä on todella vikaa aivoissaan, ovat jotain helkutan persoonallisuus häiriöisiä, vakavasti mielisairaita.
Ole sinä alkuperäinen kirjoittaja, nykyinen vaimo, onnellinen että miehesi mielisairaus tuli esille nyt, nimittäin monta kertaa he pystyvät salaamaan sairautensa hyvinkin pitkälle.Tuomaroiminen ei kai auta sinua olimpa kuka tahansa, Yleistyksesi voit jättää itsellesi mahdollisesti kumppaneillesi sillä kyllä puhuu ja kyllä pussaa.
Mistä ihmeestä miehet jää aina "kiinni"? Mikä ihmeen ajattelu se on että nainen omistaa miehen ja se on hänen tehtävänsä saada hänet kiinni. Mihin tarkoitukseen nainen tarvitsee miestä tässä mielessä. ? Omaan tarpeeseensa mutta miksi.
Suhteita tulee olla muihin ihmisiin jos on tosiaan normaali sosiaalinen ihminen niin miehellä kuin vaimollakin ettei käy kuin tässä ilmenee että on elämä siinä kun vahtii miestään.
Sairas riippuvuus ja roikkuminen siten että vaimon omatunto koostuu täysin miehen kyyläämisestä on tosiaan sairasta ja ei parane itsestään tai erolla tai mitenkään muutenkaan. - miten oli?
käsittämättömyys kirjoitti:
Tuomaroiminen ei kai auta sinua olimpa kuka tahansa, Yleistyksesi voit jättää itsellesi mahdollisesti kumppaneillesi sillä kyllä puhuu ja kyllä pussaa.
Mistä ihmeestä miehet jää aina "kiinni"? Mikä ihmeen ajattelu se on että nainen omistaa miehen ja se on hänen tehtävänsä saada hänet kiinni. Mihin tarkoitukseen nainen tarvitsee miestä tässä mielessä. ? Omaan tarpeeseensa mutta miksi.
Suhteita tulee olla muihin ihmisiin jos on tosiaan normaali sosiaalinen ihminen niin miehellä kuin vaimollakin ettei käy kuin tässä ilmenee että on elämä siinä kun vahtii miestään.
Sairas riippuvuus ja roikkuminen siten että vaimon omatunto koostuu täysin miehen kyyläämisestä on tosiaan sairasta ja ei parane itsestään tai erolla tai mitenkään muutenkaan.Sittenhän pitäisi olla vapaata menemistä koko suhde niin miehellä kuin naisella. Jos ollaan naimisissa, niin eiköhän silloin olla sitouduttu olemaan yksissä eikä juoksemaan vieraissa.
- ei omista
miten oli? kirjoitti:
Sittenhän pitäisi olla vapaata menemistä koko suhde niin miehellä kuin naisella. Jos ollaan naimisissa, niin eiköhän silloin olla sitouduttu olemaan yksissä eikä juoksemaan vieraissa.
just niin , suhteessa tulee olla vapaa, sekä valintojen kautta vastuullinen. Koskaan ei kukaan opi kunnioittamaan itseään sekä kumppaniaan ennen kuin itse sen valinnoillaan tekee eli käy missä käy mutta valvoo itse arvomaailmansa ja moraalinsa /uskollisuutensa. Naimisiin mennään kovin erilaisin "odotuksin" ja vaatmiuksin ym: Naimisiin menon perusasiahan lienee arvojen vahvistaminen toisilleen ja kunnioituksen kautta hankittu ja ansaittu luottamus. Siihen on turha kyyläämällä ja valtaa uhoamalla ottavan osapuolen luulla että suhde vakiintuu koskaan yhteisille arvoille.
Naiset niin usein hankkiutuukin suhteeseen tarkoituksenaan hankkia itselleen kohde jolla pitää omaa itsetuntoaan yllä ja teemana on kin hajoita ja hallitse sekä uhkaus ja kiristys on paras puolustus ym ym: - pystyvät
ajattelua sinulta kirjoitti:
Tekstistä päätellen olet mies tai sitten vakavasti sairas nainen.
Näinhän se menee, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa, siis omaa vaimoaan...
Sitten kun jää kiinni, suomalainen mies valehtelee viimeiseen asti, vaikka jäisi kiinni housut kintuissa toisen haarojen välistä, nainenhan se on se vainoharhainen hullu joka epäilee turhaan ja on niin sokea että näkee kaiken väärin...
Ja sitten, sitten kun miehenkin on pakko tunnustaa jopa itselleen jääneensä kiinni, kaatuu syyt vaimon niskoille, vaimon vika kun piti vieraissa käydä...
Jotkut miehet vielä siinäkin vaiheessa kun ovat jääneet kiinni, ja jopa eronneet vaimoistaan, kieltävät kaiken, kieltävät että heillä koskaan mitään suhdetta toiseen naiseen on ollutkaan.
Tämä on ERITTÄIN yleistä, ja tuntuu siltä että näillä miehillä on todella vikaa aivoissaan, ovat jotain helkutan persoonallisuus häiriöisiä, vakavasti mielisairaita.
Ole sinä alkuperäinen kirjoittaja, nykyinen vaimo, onnellinen että miehesi mielisairaus tuli esille nyt, nimittäin monta kertaa he pystyvät salaamaan sairautensa hyvinkin pitkälle.salaamaan mielisairautensa hyvin pitkälle.Osaavat ainakin peitellä hyvin eritäin vaikean ja vakavan tilansa,vaikka toinen jotain aavistelisikin.
Meillä on tehty jos jonkinlaista ratkaisua tällaisen sairaan miehen kanssa.Luulin että tilanne on hallinnassa.
Tänä aamuna tuli isku vasten kasvoja.Mies riiteli alaikäisen tyttäreni kanssa muutama päivä sitten.Aamulla kertoi että on järjestäny asiansa niin,että tyttäreni tulee kärsimään.Joukkio on jo valmiudessa lähteä pahoinpitelyretkelle.
Ukko lähti välittömästi pihalle,mutta minä pelkään todella.
Älkää hyvät naiset jääkö roikkumaan miehiin,joiden käytös on ala-arvoista.Satutatte itseänne ja varsinkin lapsianne. Hunajameloni74 kirjoitti:
Ja anteeksi: tiedän, että Sinulla on paha olo ja selvästikin vielä rakastat miestäsi.
Mutta, suoraan sanottuna miehesi vaikuttaa surkealle valehtelija-pas***iselle! Oikein harmittaa puolestasi.
Joskus aikoinaan seurustelin erään herra X:n kanssa ja kuinka ollakaan hän alkoi jossain vaiheessa valehtelemaan, häipyilemään sinne sun tänne, kännykkä oli usein äänettömänä tai piilossa yms... Myöhemmin hän jäi pettämisestä kiinni, mutta koskaan ei saanut suoraan sanottua, että hänellä olikin toinen nainen. Varsinainen raukkisäijä! Sitten n. vuoden päästä hän kuitenkin alkoi soittelemaan ja ehdottelemaan "uutta yritystä". Arvatkaa vain, kiinnostiko enää?!
Ihmetyttää miesten touhu: miksi ei voi suoraan sanoa, jos on toinen nainen? Eikö se olisi reilumpaa, kuin valehtelu ja pakoilu? En tajua... Itse kertoisin kyllä rehellisesti, jos alkaisin "pitää peliä" toisen kanssa (en kyllä alkaisikaan!)
Olemmeko me naiset liian kilttejä? Jos mies pettää ja valehtelee, täytyisi vain olla niin paljon itsekunnioitusta, että saa itse potkaistua koko ukon pellolle.
Toivottavasti tilanteenne selviää, koita pärjätä! :-)Tosin asia on myös niin että niitä valehtelijoita taitaa olla yhtä paljon myös naisissa.. siinä vaiheessa kun pitäisi tehdä töitä parisuhteen eteen niin huomataan että "oma kasvu" onkin tärkeätä..pois alta risut ja männynkävyt..
- Jätti
Uusi mies heti kuviossa. Oli jo varmaan katsottu senssistä. Ruikutin häntä takaisn, mutta vastaus en anna sulle mitään toivoakaan. Minkäs sille mä voin. Jätti lopulisesti. Sanoi kuitenkin lähtiessä että mulle käy pahasti, viinaa ,naisia.
Mutta toisin ei viinaa, ei naista, paastoa niin että kaikki tunteet ovat mennet ja kelaan kaikki läpi mielessä. Kaameata oli alussa, mutta helpottaa ja parempi kuin ei naisia näkiskään.
Työt menee hyvin ja nikkaroin kaikenlaista kotona.
Voisi sanoa että hän pelasti mut pahasta kierteestä. Olen kuin uusi ihminen, laihduin 20kg ja voin paremmin kuin 10 vuoteen (ihmeelistä)- et sortunut viinaan
Todella upeata että osasit ottaa asian noin fiksusti. Moni mies ei olisi muuta osannut kuin alkaa juomaan viinaa ja kaljaa.
Nehän eivät tunnetusti auta mitään kuin ehkä hetkellisesti, jos silloinkaan. - -nainen-
Miksi se yksineläminen on niin vaikeaa, että vaikka väkisin, roikutaan huonossa parisuhteessa.
Leskeksi jäätyään on ihmisen pakko oppia elämään yksin. Yksinelämisessä on se hyvä puoli, että näkee ympäristönsä ja asiansa vähän eri vinkkelistä ja joutuu jopa miettimään sitä.
Tietty yksinäisellä on myös joskus yksinäistä, mutta siihenkin tottuu, kun vaivautuu hyvin harjoittelemaan.
- jellona
Sun täytyy olla nyt tosi onnellinen!Parempi yksin, kun huonossa seurassa...Saat tehä mitä ikinä haluat. Itse oon ollu väkivallan helvetissä 10 vuotta ja karkuun en pääse tai täytyy mennä tosiaan vuosiksi maanalle, sillä mieheni on ollu 20v. vankilassa ja meillä on yhteyshuoltajuus. Se tappaa mut!Mee sossuun. Ne antaa muutorahat ja niitten kautta johki asuntolaa niin saat kämpän äkkiä. Tee se heti. Älä enää emmi. Miehes on kyrpä, ku voi loukata sua noin ja pompotella. Niin ei kuulu olla! On muutakin. Mie mielummin kuolen, ku annan enää loukata!
- Luovuttaa
Olen asunut täällä yli 20 vuotta.
Kurjalta tuntuu luovuttaa juuri nyt.
Helpompaa olisi jos olisin päätöksen tehnyt osapuoli ja minulla olisi joku toinen jo valmiina jossakin. Voi kun se olisi helppoa.
Hänen kanssaan tapailla ja mennä milloin missäkin.
Toivossa on hyvä elää sanoi lapamatokin.
Jospa jonkun ihanan ihmisen löytäisin minäkin.- nyt, sinähän
taidat olla kade sille miehellesi, jolla jo on toinen katsottuna?
Ei elämän tarkoitus ole olla aina jonkun kanssa kimpassa. Sulle vois nyt tehdä ihan hyvää olla yksikses ja totutella päättämään omista asioistasi.
Mikä kilpailu tämä tilanne oikein on? jos miehellä on toinen, niin sinullakin pitäisi olla, että tuntisit itsesi ihmiseksi?
Tuntuu aika pahalta lukea, että sulla pitäs olla jo toinen vartoomassa, muuten et saa lähdettyä liitostasi arvokkaasti.
Päättyneen liiton jälkeen kantsis kyllä ensin elää loppuun asti kaikki ne tilanteet ja tunteet, jotka tästä seuraa, ei rynnätä äkkipäätä toisen kanssa huitelemaan. Tulet vielä katumaan, ellet osaa ottaa irtiottoa ilman apuria. - ennemminkin
nyt, sinähän kirjoitti:
taidat olla kade sille miehellesi, jolla jo on toinen katsottuna?
Ei elämän tarkoitus ole olla aina jonkun kanssa kimpassa. Sulle vois nyt tehdä ihan hyvää olla yksikses ja totutella päättämään omista asioistasi.
Mikä kilpailu tämä tilanne oikein on? jos miehellä on toinen, niin sinullakin pitäisi olla, että tuntisit itsesi ihmiseksi?
Tuntuu aika pahalta lukea, että sulla pitäs olla jo toinen vartoomassa, muuten et saa lähdettyä liitostasi arvokkaasti.
Päättyneen liiton jälkeen kantsis kyllä ensin elää loppuun asti kaikki ne tilanteet ja tunteet, jotka tästä seuraa, ei rynnätä äkkipäätä toisen kanssa huitelemaan. Tulet vielä katumaan, ellet osaa ottaa irtiottoa ilman apuria.Ei kai se kateutta ole. Surullisuutta ennemminkin.
Kyllä tässä yksinolon aika kohtapuoliin tulee.
Se olisikin minulle paljon helpompaa kun voisi jäädä tänne "kotiin" asustelemaan eikä lähteä pois kuin pahantekijä.
Mies löytää uuden "rakkauden" tuosta noin vaan ja vanha akka saa sitten mennä. Lähteä kotoaan 20 vuoden jälkeen. Ja kiva kun uusi tulee tilalle heti kun vanha on poistunut "kotoaan".
On se alentavaa käytöstä mieheltäni. Jotain kunnioitusta odottaisin häneltäkin.
Kai se siitä sitten, kun lähden niin se on lopullista.
Tuntuu vain siltä, että täältä joutuu lähtemään myös nuo nuoret lapsemme pois. Eivät ehkä sulata uutta vaimoketta tai vaimoke heitä.
Ei se ole kilpailutilanne vaan minulla nyt vaan on sellainen hellyyden varasto itsestäni ulos ajamatta, että olisi kiva kun olisi joku jota hellitellä. Teinit eivät oikein halimisesta välitä, paitsi kun vaan väkisin menee ja halii.
Että onko tuo sitten kateutta vai mitä? En tiedä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku504154Katu täyttyy...
Hei, oli pakko laittaa vielä tää. Huomaan että olet suuttunut. Minähän sanoin että poistun, olit paikalla. Olin pettynyt351959Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1531346- 1541232
Povipommi, ex-Playboy-malli Susanna Penttilä avoimena - Paljastaa suhteestaan miehiin: "Olen..."
No nyt! Susanna Penttilä on OnlyFans-vaikuttaja ja yrittäjä sekä yksi uuden Petolliset-kauden kisaajista. Onpa 53-vuoti421024- 192992
Sari Multala teki "riikkapurrat"
Sekoili humalassa Ruisrokissa kuten Purra Lohjan torilla. Kovia dokaamaan nuo nykyiset ministerit.229976- 80947
- 55820
Ympäristötuhoministeri Multala: "Olin humalassa"
Ruisrockin rokkimimmi myöntää: https://www.is.fi/politiikka/art-2000011407835.html Nämä ministerikuvatukset saavat ilm122815