Sosiaalipalvelut halutaan yksityisten hoidettavaksi. Tätä mallia tukee myös moni poliitikko. Yrittäjäystävällisyys ei kuitenkaan riitä sosiaalipalvelujen hoitamiseksi yksityisesti, sillä yrittämiseen esim kotipalvelun osalta sisältyy seuraavat riskit:
1. Yrittäjyyden ja työllistymisen kannalta asiakkaat tulee olla tiedossa etukäteen sillä kotisiivous ja hoivatyö sitovat kotiavustajan tunneiksi asiakkaan kotiin.
2. Kahta tuntia lyhyemmät työt eivät kannata sillä se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, varsinkin silloin kun toimeksiannot ovat satunnaisia ja laajalla alueella. Matkatunneille ja kilometri- ja päivärahakorvauksille ei löydy maksajaa.
3. Yksin uurastava yrittäjä ei voi liiketoimintaperiaatteella ottaa itselleen hoidettavaksi sellaista mitä yhteiskunnan varoin on tuettu, kuten kunnallinen kotipalvelu. Yrittäjälle kasautuisi maksettavaksi yhteiskunnalle kuuluvat tehtävät ja hän joutuisi maksajaksi myös koko muutosprosessiyritykselle:
- Kunta hoitaa asukas- ja väestötiedot, jotka ovat tarpeen kiinteiden palvelusopimusten tekemiseksi.
- Markkinointi ja informointi uusista järjestelyistä on myös jätetty yrittäjän vastuulle
- Tarjoukset, sopimukset, laskutus, seuranta,
kirjanpito siirtyisivät nekin kunnalta yrittäjän maksettavaksi
- perusturvatoimistojen henkilöstön keskinäinen töiden jako ja tuki kunnallisille kotiavustajille jakaa työtaakkaa niin, että yhdelle kotiavustajlle ei tule liikaa töitä, kotipalveluyritykselle taas asiakkaiden terveydentilan huonontuessa työn jakaminen saattaa olla mahdotonta ja työn käydessä raskaammaksi seurauksena saattaa ehkä olla loppuunpalaminen ja yrityksen loppu
- Kunnallisille kotiavustajille maksetaan palkkaa myös toimialansa ulkopuolelle tehdystä työstä ja tätä korvausta ei yrittäjä saa.
Esimerkki: Kotipalveluyrittäjä on vastuussa asiakkaastaan ja silloin esim. sydänkohtauksen saaneen potilaan elvyttäminen, sairaalahoitoon saattaminen ja yhteydenpito omaisiin kuin myös viranomaisiin vievät yrittäjän aikaa, jolle ei löydy maksajaa. Pahimmassa tapauksessa yrittäjä menettää asiakkaansa sairauskohtauksen seurauksena ja myöhästymisen seurauksena myös seuraavan asiakkaan.
4. Kotitalousvähennys ei vähennä kotipalveluyrittäjien riskiä. Nykyisellään yli 85 % kotitalousvähennykseen käytetyistä euroista on kohdentunut remontteihin.
5. Riski on myös kiristynyt ja vääristynyt kilpailu palvelualalla, sillä kotipalveluyrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa:
Starttiraha myönnetään kaikille joilla on esittää yrityskeskuksen siunaama liiketoimintasuunnitelma ja työvoimatoimiston myönteinen päätös.
Yrittäjäksi ryhtymisen helppoutta lisää myös se, että alalle ei tarvita mitään erityisvaatimuksia tai erityistä koulutusta.
Yhteiskunnan varoin maksetut pitkäaikaistyöttömien palkat kotitalouksien siivousringeissä (osuuskuntaperiaattella) työskenteleville vääristää myös kilpailua.
6. Arvonlisäveron maksaminen vähäisen tuottavuuden aloilla kuten kotipalvelu on tarpeetonta. Yrittäjän saama taloudellinen etu kotipalvelutyöstä on niin vähäinen että alv voidaan katsoa kohtuuttomaksi. Asia on rinnastettavissa esim. laillistettuihin hierojiin, joiden ei tarvitse maksaa alvia, jos heillä on virallisesti hyväksytty koulutus. Sellaiset sosiaalipalvelut mitkä ovat kunnalla hyväksytetty ja tarpeelliseksi todettuja hoivapalveluja, tulisi olla alvittomia.
Kotipalvelun tulee uudistua, mutta sellaiseen malliin mikä on tarkoitettu toimimaan hyvinvointivaltion tavoitteiden mukaisesti ja eläköityvän väestönosan hyväksi, niin tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka.
Ehkä sosiaalipalvelujen yksityistäminen onkin mahdollista, kunhan ensin TE-keskusten, työvoima- ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat yhdessä pääsevät työstämään asiaa eteenpäin.
1. Yrittäjyyden ja työllistymisen kannalta asiakkaat tulee olla tiedossa etukäteen sillä kotisiivous ja hoivatyö sitovat kotiavustajan tunneiksi asiakkaan kotiin.
2. Kahta tuntia lyhyemmät työt eivät kannata sillä se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, varsinkin silloin kun toimeksiannot ovat satunnaisia ja laajalla alueella. Matkatunneille ja kilometri- ja päivärahakorvauksille ei löydy maksajaa.
3. Yksin uurastava yrittäjä ei voi liiketoimintaperiaatteella ottaa itselleen hoidettavaksi sellaista mitä yhteiskunnan varoin on tuettu, kuten kunnallinen kotipalvelu. Yrittäjälle kasautuisi maksettavaksi yhteiskunnalle kuuluvat tehtävät ja hän joutuisi maksajaksi myös koko muutosprosessiyritykselle:
- Kunta hoitaa asukas- ja väestötiedot, jotka ovat tarpeen kiinteiden palvelusopimusten tekemiseksi.
- Markkinointi ja informointi uusista järjestelyistä on myös jätetty yrittäjän vastuulle
- Tarjoukset, sopimukset, laskutus, seuranta,
kirjanpito siirtyisivät nekin kunnalta yrittäjän maksettavaksi
- perusturvatoimistojen henkilöstön keskinäinen töiden jako ja tuki kunnallisille kotiavustajille jakaa työtaakkaa niin, että yhdelle kotiavustajlle ei tule liikaa töitä, kotipalveluyritykselle taas asiakkaiden terveydentilan huonontuessa työn jakaminen saattaa olla mahdotonta ja työn käydessä raskaammaksi seurauksena saattaa ehkä olla loppuunpalaminen ja yrityksen loppu
- Kunnallisille kotiavustajille maksetaan palkkaa myös toimialansa ulkopuolelle tehdystä työstä ja tätä korvausta ei yrittäjä saa.
Esimerkki: Kotipalveluyrittäjä on vastuussa asiakkaastaan ja silloin esim. sydänkohtauksen saaneen potilaan elvyttäminen, sairaalahoitoon saattaminen ja yhteydenpito omaisiin kuin myös viranomaisiin vievät yrittäjän aikaa, jolle ei löydy maksajaa. Pahimmassa tapauksessa yrittäjä menettää asiakkaansa sairauskohtauksen seurauksena ja myöhästymisen seurauksena myös seuraavan asiakkaan.
4. Kotitalousvähennys ei vähennä kotipalveluyrittäjien riskiä. Nykyisellään yli 85 % kotitalousvähennykseen käytetyistä euroista on kohdentunut remontteihin.
5. Riski on myös kiristynyt ja vääristynyt kilpailu palvelualalla, sillä kotipalveluyrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa:
Starttiraha myönnetään kaikille joilla on esittää yrityskeskuksen siunaama liiketoimintasuunnitelma ja työvoimatoimiston myönteinen päätös.
Yrittäjäksi ryhtymisen helppoutta lisää myös se, että alalle ei tarvita mitään erityisvaatimuksia tai erityistä koulutusta.
Yhteiskunnan varoin maksetut pitkäaikaistyöttömien palkat kotitalouksien siivousringeissä (osuuskuntaperiaattella) työskenteleville vääristää myös kilpailua.
6. Arvonlisäveron maksaminen vähäisen tuottavuuden aloilla kuten kotipalvelu on tarpeetonta. Yrittäjän saama taloudellinen etu kotipalvelutyöstä on niin vähäinen että alv voidaan katsoa kohtuuttomaksi. Asia on rinnastettavissa esim. laillistettuihin hierojiin, joiden ei tarvitse maksaa alvia, jos heillä on virallisesti hyväksytty koulutus. Sellaiset sosiaalipalvelut mitkä ovat kunnalla hyväksytetty ja tarpeelliseksi todettuja hoivapalveluja, tulisi olla alvittomia.
Kotipalvelun tulee uudistua, mutta sellaiseen malliin mikä on tarkoitettu toimimaan hyvinvointivaltion tavoitteiden mukaisesti ja eläköityvän väestönosan hyväksi, niin tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka.
Ehkä sosiaalipalvelujen yksityistäminen onkin mahdollista, kunhan ensin TE-keskusten, työvoima- ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat yhdessä pääsevät työstämään asiaa eteenpäin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tämä
http://216.239.59.104/search?q=cache:IJ555lDA67MJ:www.globalisaatio.net/download/hyvinvoi.pdf mikä uhkaa&hl=fi&lr=lang_fi
Miksi on ryhdytty yksityistämään palveluja kunta sektorilla?
Varsinkin sosiaalipalvelujen yksityistäminen on nostanut vastustusta.
Ongelmana on paisuvat sosiaalikustannukset.
Siksi kunnat ovat muuttaneet kunta rakennettaan siten että tällainen sosiaalinen yrittäminen on mahdollista.
Kaikille on tullut selväksi että kysymyksessä on säästöjen saaminen joka sektorilta ja työn ja toiminnan tehostaminen.
Tuomalla alalle sertifiointi järjestelmiä ja erillis ratkaisuja näin voidaan edetä.
Uudenlaisia yhteistoiminta kombinaatioita sekä kosolti luovuutta henkilösuhteissa, tulos on varmasti tyydyttävä ja joissain yksiköissä saavutetaan kehitysedellytyksiä.
Näin voidaan vastata kunnissa valtion asettamiin velvoitteisiin ja samalla taata kuntalaisille monipuolisten kuntapalveluiden saatavuus yhä niukkenevan kuntatalouden piirissä.
On paljon maalailtu visioita joissa kulkisimme johonkin sellaiseen suuntaan jossa ei valoa häämöttäisi. Nämä ovat kuitenkin tarpeetonta mieliala lietsontaa.
Vedoten uusiin tutkimuksiin yritysten kiinnostukseen ja rationalisointi ajatuksiin joita nämä esittävät, olen jokseenkin varma että pääsemme hyvään lopputulokseen jollain aikavälillä.
Totta on että muutoskauden aikana joudutaan tekemään joitain kiusallisia ja kipeitä leikkauksia vanhentuneeseen järjestelmään, mutta kaikenkaikkiaan emme allekirjoita edellisen kaltaisia vääristäviä kuvia tulevaisuudesta, se ei ole kenenkään edun mukaista