Pääministeri Matti Vanhasen uudenvuodentervehdys
Vuosi alkaa kuitenkin presidentinvaaleilla. Kannustan kaikkia kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan tammikuussa, Matti Vanhanen sanoo.Vuosi 2005 päättyy toiveikkaissa tunnelmissa. Työllisyys kääntyi runsas vuosi sitten nousuun, ja tänä vuonna myönteinen kehitys on entisestään vahvistunut. Uusimman tilaston mukaan tammi-marraskuussa työllisiä oli keskimäärin 34 000 henkeä enemmän kuin viime vuonna. Vuoden lopulla työllisyys on kohentunut hallitusohjelman kunnianhimoisten tavoitteiden mukaista vauhtia.
Myös kansalaisten luottamus tulevaisuuteen on vahvistunut. Ensimmäistä kertaa vuoden 2002 kevään jälkeen enemmistö kansalaisista uskoo työttömyyden laskevan seuraavan vuoden aikana. Myös elinkeinoelämän puolella odotukset ensi vuodelle ovat varsin myönteisiä. Suuri osa kasvusta tulee palveluista. Tämä kertoo siitä, että uudistukset palvelusektorin kehittämiseksi tuovat tulosta.
Työllisyyden koheneminen on avain tärkeimpiin yhteiskunnallisiin ongelmiimme ja siksi meidän on jatkettava määrätietoisesti työtä uusien työpaikkojen luomiseksi. Voimme rahoittaa keskeiset hyvinvointipalvelumme tulevaisuudessa vain sitä kautta, että vielä nykyistä suurempi osa työikäisistä osallistuu työelämään.
Kuluneen vuoden myönteisen kehityksen taustalla on useita tekijöitä. Runsas vuosi sitten solmittu ennätyspitkä tulosopimus yhdessä siihen liitetyn tuloverotuksen alennusohjelman kanssa on luonut talouteemme vakautta ja ennustettavuutta aina vuoden 2007 lopulle saakka. Onnistuimme luomaan talouspoliittisen kokonaisuuden, joka turvaa samaan aikaan sekä yritystemme kilpailukyvyn että palkansaajien ostovoiman kasvun.
Alkukesän pitkä työselkkaus metsäteollisuudessa ei onneksi horjuttanut taloutemme myönteisiä näkymiä. Se oli esimerkki niistä paineista, joita joudumme kohtaamaan talouden kansainvälistymisen myötä. Rohkaisen jälleen työmarkkinaosapuolia jatkamaan keskustelua siitä, miten neuvottelujärjestelmiämme pitäisi kehittää, jotta kykenemme jatkossakin vastaamaan joustavasti kansainvälisen kilpailun haasteisiin.
Valtiovalta on pyrkinyt vauhdittamaan myönteistä työllisyyskehitystä myös monilla täsmätoimilla pitkäjänteisen veropolitiikan lisäksi. Kotitalousvähennyksen kehittäminen on luonut jo tuhansia työpaikkoja. Ensi vuonna astuu voimaan uudistus, jossa ikääntyvien työntekijöiden palkkaamiseen osoitetaan erittäin merkittävä tuki, kun palkkataso liikkuu 900 – 2000 euron välillä. Kannustan työnantajia tarttumaan reippaasti tähän mahdollisuuteen.
Työ on myös tehokkain lääke syrjäytymisen uhkaan. Pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi on jo tehty paljon. Viittaan esimerkiksi vuodenvaihteessa voimaan tulevaan työmarkkinatuen uudistukseen passiivisesta tuesta työhön ja koulutukseen kannustavaksi tueksi. Tämä uudistus lievittää osaltaan kuluneen vuoden aikana esiin noussutta asetelmaa, jossa eräillä aloilla kärsitään jo työvoimapulasta vaikka työttömänä on edelleen yli 200 000 ihmistä.
x x x
Myös Euroopan unionista saimme vuoden lopulla vihdoin myönteisiä uutisia. Joulukuun huippukokouksessa saatiin aikaan sopimus unionin tulevien vuosien rahoituksesta. Sopimuksen myötä Suomi kantaa oman osansa unionin itälaajenemisen kustannuksista. Samalla investoimme tulevaisuuteen vauhdittamalla Keski- ja Itä-Euroopan entisten sosialistimaiden talouden kehitystä. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle työlle.
Rahoitussopimuksen lopulliset vaikutukset Suomelle selviävät vasta ensi vuoden alussa. Sen jälkeen meidän on omilla päätöksillämme huolehdittava siitä, että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti eri alueiden ja väestöryhmien kesken.
Suomi on ensi vuoden lopulla Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Olemme tehneet yhdessä Itävallan kanssa puheenjohtajuusohjelman koko vuodelle. Meiltä odotetaan erityistä panosta Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomesta on tullut esimerkki siitä, kuinka talouden kansainvälistymisen haasteeseen pitää vastata. Varaudumme myös keskusteluun siitä, miten unionin sääntöuudistusta pitäisi jatkaa viime kesänä Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen sovitun tuumaustauon jälkeen.
x x x
Kotimaassa ensi vuoden suurin haasteemme liittyy kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Hallitus päättää ensi kesään mennessä keskeiset linjaukset siitä, miten kuntapalveluja ja -rakennetta pitää uudistaa, jotta kykenemme tuottamaan keskeiset hyvinvointipalvelumme myös tulevaisuudessa kaikille kansalaisille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Uudistus on välttämätön pelkästään väestön ikääntymisen vuoksi.
Vuosi alkaa kuitenkin presidentinvaaleilla. Kannustan kaikkia kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan tammikuussa!
Matti Vanhanen
Vuosi alkaa kuitenkin presidentinvaaleilla. Kannustan kaikkia kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan tammikuussa, Matti Vanhanen sanoo.Vuosi 2005 päättyy toiveikkaissa tunnelmissa. Työllisyys kääntyi runsas vuosi sitten nousuun, ja tänä vuonna myönteinen kehitys on entisestään vahvistunut. Uusimman tilaston mukaan tammi-marraskuussa työllisiä oli keskimäärin 34 000 henkeä enemmän kuin viime vuonna. Vuoden lopulla työllisyys on kohentunut hallitusohjelman kunnianhimoisten tavoitteiden mukaista vauhtia.
Myös kansalaisten luottamus tulevaisuuteen on vahvistunut. Ensimmäistä kertaa vuoden 2002 kevään jälkeen enemmistö kansalaisista uskoo työttömyyden laskevan seuraavan vuoden aikana. Myös elinkeinoelämän puolella odotukset ensi vuodelle ovat varsin myönteisiä. Suuri osa kasvusta tulee palveluista. Tämä kertoo siitä, että uudistukset palvelusektorin kehittämiseksi tuovat tulosta.
Työllisyyden koheneminen on avain tärkeimpiin yhteiskunnallisiin ongelmiimme ja siksi meidän on jatkettava määrätietoisesti työtä uusien työpaikkojen luomiseksi. Voimme rahoittaa keskeiset hyvinvointipalvelumme tulevaisuudessa vain sitä kautta, että vielä nykyistä suurempi osa työikäisistä osallistuu työelämään.
Kuluneen vuoden myönteisen kehityksen taustalla on useita tekijöitä. Runsas vuosi sitten solmittu ennätyspitkä tulosopimus yhdessä siihen liitetyn tuloverotuksen alennusohjelman kanssa on luonut talouteemme vakautta ja ennustettavuutta aina vuoden 2007 lopulle saakka. Onnistuimme luomaan talouspoliittisen kokonaisuuden, joka turvaa samaan aikaan sekä yritystemme kilpailukyvyn että palkansaajien ostovoiman kasvun.
Alkukesän pitkä työselkkaus metsäteollisuudessa ei onneksi horjuttanut taloutemme myönteisiä näkymiä. Se oli esimerkki niistä paineista, joita joudumme kohtaamaan talouden kansainvälistymisen myötä. Rohkaisen jälleen työmarkkinaosapuolia jatkamaan keskustelua siitä, miten neuvottelujärjestelmiämme pitäisi kehittää, jotta kykenemme jatkossakin vastaamaan joustavasti kansainvälisen kilpailun haasteisiin.
Valtiovalta on pyrkinyt vauhdittamaan myönteistä työllisyyskehitystä myös monilla täsmätoimilla pitkäjänteisen veropolitiikan lisäksi. Kotitalousvähennyksen kehittäminen on luonut jo tuhansia työpaikkoja. Ensi vuonna astuu voimaan uudistus, jossa ikääntyvien työntekijöiden palkkaamiseen osoitetaan erittäin merkittävä tuki, kun palkkataso liikkuu 900 – 2000 euron välillä. Kannustan työnantajia tarttumaan reippaasti tähän mahdollisuuteen.
Työ on myös tehokkain lääke syrjäytymisen uhkaan. Pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi on jo tehty paljon. Viittaan esimerkiksi vuodenvaihteessa voimaan tulevaan työmarkkinatuen uudistukseen passiivisesta tuesta työhön ja koulutukseen kannustavaksi tueksi. Tämä uudistus lievittää osaltaan kuluneen vuoden aikana esiin noussutta asetelmaa, jossa eräillä aloilla kärsitään jo työvoimapulasta vaikka työttömänä on edelleen yli 200 000 ihmistä.
x x x
Myös Euroopan unionista saimme vuoden lopulla vihdoin myönteisiä uutisia. Joulukuun huippukokouksessa saatiin aikaan sopimus unionin tulevien vuosien rahoituksesta. Sopimuksen myötä Suomi kantaa oman osansa unionin itälaajenemisen kustannuksista. Samalla investoimme tulevaisuuteen vauhdittamalla Keski- ja Itä-Euroopan entisten sosialistimaiden talouden kehitystä. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle työlle.
Rahoitussopimuksen lopulliset vaikutukset Suomelle selviävät vasta ensi vuoden alussa. Sen jälkeen meidän on omilla päätöksillämme huolehdittava siitä, että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti eri alueiden ja väestöryhmien kesken.
Suomi on ensi vuoden lopulla Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Olemme tehneet yhdessä Itävallan kanssa puheenjohtajuusohjelman koko vuodelle. Meiltä odotetaan erityistä panosta Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomesta on tullut esimerkki siitä, kuinka talouden kansainvälistymisen haasteeseen pitää vastata. Varaudumme myös keskusteluun siitä, miten unionin sääntöuudistusta pitäisi jatkaa viime kesänä Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen sovitun tuumaustauon jälkeen.
x x x
Kotimaassa ensi vuoden suurin haasteemme liittyy kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Hallitus päättää ensi kesään mennessä keskeiset linjaukset siitä, miten kuntapalveluja ja -rakennetta pitää uudistaa, jotta kykenemme tuottamaan keskeiset hyvinvointipalvelumme myös tulevaisuudessa kaikille kansalaisille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Uudistus on välttämätön pelkästään väestön ikääntymisen vuoksi.
Vuosi alkaa kuitenkin presidentinvaaleilla. Kannustan kaikkia kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan tammikuussa!
Matti Vanhanen
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ällistyttävän nopeasti Vanhasen toimittajataidot palautuivat. Nyt hän hakkaa mennen-tullen jopa bloggarien bloggarin Alexander Stubbin. Stubbin blogi taitaa lisäksi olla usein "aputoimittajan" tekemä.
to to toistoa ei ollut olollenkaan. En en kä mi mi nä no noin sassanonut.
hallitus on työpaikkojen tehtailemisen sijaan tainnut keskittyä tehtailemaan rikollisia säätämällä lakeja joita yhä harvempi tulee noudattamaan