Luonnekuvauksia

Otteita osoitteesta: http://www.angelfire.com/journal2/filosofiaa

Luku 2.

Vaikka Herramme Jeesuksen aikaiset juutalaiset, etenkin fariseukset ja kirjanoppineet olivat helvetillisiä, niin judaismiin eli Talmudismiin (700-luvulta alkaen) kääntynyt kasaarikansa on vieläkin pirullisempaa kuin Jeesuksen aikana eläneet juutalaiset (kasaareista kerrottiin esim. ensimmäisessä luvussa näillä nettisivuilla). Muistettakoon kuitenkin, että kautta aikojen on ollut myös hyviä ja oikeuden mukaisia juutalaisia. Myös nykyisissä kasaareista löytyy kunnon ihmisiä, mutta sen eliitti ts. mafia on sama kuin perkele.

Seuraavaksi kuvaus siitä mitä Jumalan Sana kertoo kyseisien aikojen juutalaisten luonteesta. Tämä luonne kuvaus käy niin muodoin myöskin heidän henkisten jälkeläistensä eli nykyisten kasaarien sisäisen tahdon kuvaukseen. Huomattakoon, että tänä päivänä kasaareja polveutuu koko maailman juutalaisväestöstä >90%:a.

Herra Jeesus Kristus sanoi juutalaisista: "Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä." (Joh. 8:44).

Jeesus Kristus oli ja on edelleen kaikkien Totuuksien ja Hyvyyksien Summa. Tästä syystä vanhinten perinnäissääntöjen mukaan elävät juutalaiset, ennen muuta rabbiinit eivät voineet sietää tätä Jumalan inkarnaatiota, joka edusti kaikkea henkisesti sisäistä ja puhdasta, siksipä he täysin aistillisluonnollisina ihmisinä halusivat tuhota Jeesuksen. Nimittäin juutalaisen kansan luonne on sellainen, että he eivät siedä lainkaan sisäisiä henkisiä totuuksia ja hyvyyksiä. Murhatessaan Jeesuksen, juutalaiset menettivät uudestisyntymisen mahdollisuudensa, sillä tällöin he tekivät liiton perkeleen kanssa. Tälläisesta tilasta pääsee tietenkin myös juutalainen irti, kun hän vain luopuu Talmudismista ja tunnustaa Jeesuksen Kristuksen maailmankaikkeuden yhdeksi Jumalaksi ja elää Jumalan Kymmenen Käskyjen mukaisesti. Heidän nousemisensa itse uudestisynnyttäjää vastaan merkitsi sitä, että he saivat perityksi pahuudekseen kaikkien aitojen totuuksien myrkyttämisen halun.

Jumala ilmoitti Sanansa sisäisen merkityksen Emanuel Swedenborgin kautta Uuden Kirkon Oppina, joka on samalla se kristittyjen kauan odottama Herran Jeesuksen Kristuksen toinen tuleminen eli järjestyksessään viides ja viimeinen sekä samalla ikuinen Kirkko (luku, Raamatun Kirjoja voidaan tulkita myös symbolisesti, tällä nettisivustoilla). Juutalaisten kansanluonteesta saa hyvän kuvan, näistä E. Swedenborgin kautta tulleista Raamattua valaisevista kirjoituksista, sillä ne paljastavat tämän kansan luonteen Jumalallisessa Totuuden ja Hyvyyden Valossa, jolta ei voi kukaan kätkeytyä; ei edes juutalaisten eikä myöskään kasaarijuutalaisten salaiset suunitelmat.

Arcana Coelestia on Swedenborgin tärkeimpiä teoksia, se on 12 osainen kirjasarja, missä paljastetaan Ensimmäisen Mooseksen Kirjan sisäinen merkitys eli kunkin yksityisen Sanan henkinen vastaavaisuus. Arcana coelestiassa on myös paljon viittauksia muihin Raamatun kohtiin. Lainaan seuraavaan kirjoitukseen otteita Arcana Coelestiasta, nämä kohdat viittaavat juutalaisen kansan luonteeseen. Numerot viittaavat Arcana Coelestian vastaaviin kohtiin, jotka puolestaan siteeraavat Moos. 1 Kirjan (Genesis) vastaaviin jakeisiin. Tässä on myös mukana Arcanan viittauksista Evankeliumeihin. Viittaukset alkavat:

Juutalaisille kirkon totuudet olivat edustuksia eikä heidän annettu tietää sisäisiä uskon totuuksia. ""Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämmensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämmellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi". (Joh. 12: 40). [Tarkoittaa siis, että juutalaisille ei paljastettu sisäisisä asioita, sillä mikäli ne olisi heille paljastettu, olisivat he tuhonneet ja hävittäneet ne, eli olisivat syyllistyneet synneistä suurimpaan eli häväistykseen (nettisivun kirjoittajan huomautus)]. (Genesis 3: 22), 301 ... 303.

Juutalaisten Jumalanpalvelus oli täysin ulkoista, siis heille ei paljastettu Sanan sisäisiä asioita - miksi niitä ei pajastettu juutalaisille? (Genesis 20: 4), 2520. Sisäisiä asioita ei paljastettu, koska juutalaiset olisivat häväisseet niitä, (Genesis 26: 8 ... 11), 3398, 3479.

Sana oli täysin suljettu juutalaisilta, (Genesis 29: 2, 3). Sana oli suljettu juutalaisilta, heidän sisäisen pahuudensa takia. Tämä tulee myös ilmi Jeesuksen sanoista, "Ja heistä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: ´Kuulemalla kuulkaa, älkää ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkää käsittäkö. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.´" (Matt. 13: 14, 15), 3769.

Heidän Jumalan palveluksessaan ei ollut mitään sisäistä, koska he eivät voineet vastaan ottaa sisäisiä totuuksia (Genesis 34: 1 ... 4), 4433.

Jaakobin jälkeläiset olivat ulkoisia ihmisiä, siksipä he eivät voineet vastaanottaa sisäistä kirkkoa (Genesis 37: 4), 4680. Juutalaisille ei ollut mahdollista antaa sisäistä kirkkoa, (Genesis 38: 11), 4844., koska he eivät sietäneet sisäisiä totuuksia ja hyvyyksiä. Heidän Jumalan palveluksensa oli täysin ulkoista, siihen kuuluvat erilaiset rituaalit olivat edustuksia; he eivät tienneet niiden vastaavaisuuksia. Juutalaiset pystyvät olemaan samanaikaisesti sisäisessä pahuudessa ja ulkoisessa hyvyydessä: tähän pystyvät vain pahimmat ihmiset.

Koska juutalaiset ovat ulkoisia ihmisiä, eivät he siksi usko sisäisiin totuuksiin. (Genesis 38: 15), 4865.

Sisäiset totuudet peitettiin juutalaisilta, kun he olivat edustuksissa (Jumalanpalveluksessa) 8788. Juutalaisilla ei ollut mitään halua tietää mitään sisäisestä Jumalanpalveluksesta, 3479.

Juutalaiset pystyivät olemaan eräänlaisessa ulkoisessa pyhyydessä ja saman aikaisesti sisäisessä pahuudessa. Tämän ulkoisen "pyhyyden" tähden on juutalaiset säästetty meidän päiviimme saakka, 3479. Tämä ulkoisen "pyhyyden" takia säästäminen tarkoittaa sitä, että heille annettiin Jumalan Sana siksi, että he sen takia pitivät itseään "valittuna kansana" Herra salli heille tällaisen luulon, koska he tästä syystä säästivät Jumalan Sanan muille kansoille. Mikäli Jumalan Sana olisi annettu jollekin toiselle kansalle, juutalaiset olisivat tuhonneet tämän kansan sekä heidän hallussaan olevan Jumalan Sanan, sillä juutalaisilla ei olisi ollut motivaatiota säilyttää Jumalan Sanaa (tämän nettisivun kirjoittajan huomautus).

Juutalaiset olivat pahojen henkien ympäröiminä myöskin ollessaan ulkoisessa pyhyydessä, 4311. Suuren ahneutensa vuoksi - juutalaiset olivat pelkästään ulkoisia. (Genesis 34: 13), 4459.

Koska heidän sisäinen mielensä oli eroitettu ulkoisesta mielestä, pystyivät he kohtelemaan vihollisiaan julmasti. Juutalaisilla oli ja aikamme kasaareilla on kyky pitää sisäinen mieli erillään ulkoisesta mielestä. Tästä johtui että he kohtelivat vihollisiaan julmasti, (Genesis 38: 24), 4903.

He olivat kaikista kansoista pahin, silti heillä oli kirkon edustus, mutta ei vastaavaa kirkkoa, 9320.

Sanan ulkoinen merkitys täytyi muuttaa juutalaisten takia, 10453. Tämän takia he eivät voineet tuhota Sanaa, vaan säästivät sen jälkipolville ("eivät voineet tuhota Sanaa", sillä Sanan henkinen ja taivaallinen merkitys kätkeytyy kirjaimelliseen merkitykseen; koska henkistä ja taivaallista Sanan merkitystä ei paljastettu juutalaisille kirjaimellisesta merkityksestä, eivät he tuhota tätä sisäistä merkitystä [tämän nettisivun kirjoittajan huomautus]). Jaakobin jäkeläisillä oli kirkon edustus, mutta ei itse kirkkoa (Genesis 32: 25), 4281. Juutalaisilla ei ollut lainkaan aviorakkautta, (Genesis 38: 9), 4837. Juutalaisten uskonto perustui henkiseen huoruuteen, he sekoittivat hyvyyttä ja pahuutta sekä totuutta ja vääryyttä keskenään. (Genesis 38: 16), 4868.

Juutalaiset olivat taipuvaisia palvelemaan useita jumalia 8301. He palvelivat Jehovaa vain siksi, että voisivat kohota muita kansoja korkeammalle, 10566, 10570. Juutalaiset palvoivat vain Jehovan nimeä, 10559 ... 10561, 10566.

Juutalaiset eivät olleet valittuja, kuitenkin he itsepäisesti vaativat olevansa kirkko, heille ei kuitenkaan voitu antaa sisäistä kirkkoa, sillä he olivat pyhässä ulkoisessa ilman sisäistä pyhyyttä (sisäinen pahuus) (Genesis 32: 26 ... 28), 4290, 4293. On erehdys luulla, että Juutalaiset vielä kääntyisivät kristinuskoon, sillä he ovat täysin ulkoisia. Siksi he pystyvät pitämään yllä vain kirkon edustuksia (Israelilainen kirkko) (Genesis 38: 11), 4847.

Juutalaiset olivat ruumiillisissa ja maallisissa rakkauksissa, täysin vailla henkistä rakkautta. (Genesis 32: 29), 4307. Juutalaisen kansan luonne paljastuu Jeesuksen vertauksista, 4314. (Matt. 18: 23 ... 35). Tässä Hänen vertauksessa palvelija, jonka velat hänen herransa suo anteeksi, kun palvelija anoi armoa, tämä sama palvelija ei kuitenkaan suo armoa kanssapalvelijalleen hänen veloistaan, vaan heittää kanssapalvelijan vankeuteen. Armoton palvelija, tarkoittaa tässä juutalaista luonnetta siten, että heillä ei ole lainkaan henkistä rakkautta, vaan he ovat julmia, ahneita ja kostonhimoisia.

Juutalaista luonnetta kuvataan myös seuraavissa Jeesuksen vertauksissa. Matt. 21: 28 ... 45; Matt. 25: 14 ... 30; Mark. 12: 1 ... 9; Luuk. 10: 30 ... 37; Luuk. 14: 16 ... 24; Luuk. 16: 19 ...31; Luuk. 18: 10 ... 14; Luuk. 19: 12 ... 27; Luuk. 20: 9.

Juutalaisten peritty pahuus oli sellainen, että he eivät hyväksyneet, aitoja henkisiä hyvyyksiä ja totuuksia, tästä syystä he eivät uskaltaneet lähteä uudestisyntymisen tielle (Genesis 32: 32) 4317, joka olisi paljastanut heidän perityn pahuutensa.

Juutalaiset eivät voittaneet edes lieviä kiusauksia, 4317. Herra ilmestyi israelilaisille Siinain vuorella pilvessä, savussa ja pimeydessä, mikä vastasi juutalaisten vastaanottokykyä, (Genesis 19: 16 ... 25) 1861, 6832. Savu ja pimeys symboloivat juutalaisten valheen pahuutta.

Juutalaisille annettiin lupa tuhota muita kansoja, sillä he itse olivat kaikista pahin kansa 9320.

Sanan sisäisenmerkityksen mukaan todellisia juutalaisia ovat hyvyydessä ja totuudessa elävät ihmiset. Näitä tarkoitetaan Abrahamin, Isakin ja Jaakobin siemenellä eikä juutalaista kansanheimoa (Genesis 26: 3) 3373.

Juutalaista kansaa symbolisoi Sanassa Juudas Iskariot, Joh. 8: 44. "Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele."" (Joh. 6: 70) 4751.