en ole uskaltaunut lääkäriin vaikka epäilen itselläni olevan "Aspergerin syndrooman".
suurin vaivani on kun puhun, niin muut närkästyvät tai loukkaanruvat puheistani.
toinen vaiva on että moni ei käsitä mitä tarkoitan puheillani, eli puheideni tarkoitus jää monille hämäriksi. sitten kun joku puhuu minulle käsitän sanotut sanat sanatarkasti.
viihdyn mielelläni yksin, jos käy vieraita kylässä niin minun on pakko tietää milloin he lähtevät pois (tykkään kyllä että minun luona käy ihmisiä kylässä kunhan eivät ole pitempään kuin 3 tuntia, muuten arjen rutiinini menevät pahasti sekaisin.)
sitten vielä se että en oikein tunne empatiaa lähimmäisiä kohtaan, tai miten sen nyt ilmaisesi, ehkä tunteeton sana olisi sopiva.
kyllä osaan nauraa ja iloita mutta tuo tunne puoli on todella vaikea, en osaa oikein selittää.
joskus kun harvoin juon alkoholia, niin jo pieni annos vaikuttaa aivoihin ja tulee semmoinen mukavan turtunut olo.
olisi mukava tietää onko näihin yllä mainitsemiini ongelmiin jotain lääkettä joka helpottaisi elämää.
eipä tässä muuta, en tiedä tuliko tästä tekstistäni ymmärrettävää.
suurin vaivani on kun puhun, niin muut närkästyvät tai loukkaanruvat puheistani.
toinen vaiva on että moni ei käsitä mitä tarkoitan puheillani, eli puheideni tarkoitus jää monille hämäriksi. sitten kun joku puhuu minulle käsitän sanotut sanat sanatarkasti.
viihdyn mielelläni yksin, jos käy vieraita kylässä niin minun on pakko tietää milloin he lähtevät pois (tykkään kyllä että minun luona käy ihmisiä kylässä kunhan eivät ole pitempään kuin 3 tuntia, muuten arjen rutiinini menevät pahasti sekaisin.)
sitten vielä se että en oikein tunne empatiaa lähimmäisiä kohtaan, tai miten sen nyt ilmaisesi, ehkä tunteeton sana olisi sopiva.
kyllä osaan nauraa ja iloita mutta tuo tunne puoli on todella vaikea, en osaa oikein selittää.
joskus kun harvoin juon alkoholia, niin jo pieni annos vaikuttaa aivoihin ja tulee semmoinen mukavan turtunut olo.
olisi mukava tietää onko näihin yllä mainitsemiini ongelmiin jotain lääkettä joka helpottaisi elämää.
eipä tässä muuta, en tiedä tuliko tästä tekstistäni ymmärrettävää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
aspergerin syndrooma ei ole sairaus vaikka se onkin lääketieteellinen diagnoosi.
Siksi sille ei myöskään ole lääkettä. Sitä pitää vaan oppia elämään itsensä kanssa. Mutta lue näitä asperger juttuja tältä palstalta ja netistä niin opit ymmärtämään itseäsi paremmin. Etsi omia vahvuuksiasi, niitä missä olet hyvä ja niitä asioita mistä nautit. Sitä kautta saat elämään positiivista sisältöä.
Kyllä nuorempana oli vaikeampaa, mutta iän myötä kun on oppinut tuntemaan itseään, on helpottanut.
Tosin ei se paljon kakskymppisenä lohduta että kuuskymppisenä helpottaa;) (en kyllä tiedä minkä ikäinen olet, arvailin vain.)
Nimim. Jo 60 vuotta Asperger ja tiennyt siitä viisi vuotta.
tulipa kijrotusvihre otsikkoon.
Haluaisin vielä lisätä, että älä turvaudu alkoholiin lohdukkeena. Se vie vähitellen mennessään. Aspergereilla siihen on todellinen vaara. Siksi tiedosta ongelma jo ennakolta ja pysy rajoissa. Jos on vaikea pitää rajoja, sitten pysy kokonaan erossa. Näin olen itse lopulta joutunut tekemään.
ja jaksamista!
...luution ansiosta. Kohtalotoverisi. Tramppasin yleislääkäreiltä psykiatreihin.
Vielä 1970 luvulla tietoa neurobiologisista häikändereistä kuten As,
ei ollut vielä paljoa. Psykiatreillakaan.
"Ura" rasvanahkaisena työmiehenä oli niin kivikkoinen taival, ettei
siitä ehjänä selvinnyt.
Nyt kun näitä palstoja lukee moni Assiksi itseään epäilevä, meidän vanhojen Assien
on hyvä painottaa kaikkien
päihteiden välttämistä.
Karikkoja meillä on taviksia enemmän. Erilaiset riippuvuudet ovat osa näitä.
Tuhosin alkoholilla ihmissuhteita ja taloudellisia resursseja tulevilta vuosilta.
Hyvät ihmiset ja ammatti-auttajat saivat umpiluista päätäni käännettyä
niin, että voin elää itsenäistä elämää.
Tosin syrjäytyneen miehen elämää, mutta jonkinlaista elämänhallintaa kuitenkin on.
en ole ajautunut juopottelemaan vaikka alkoholi helottaa oloa kun sitä juo.
juon vuodessa noin viisi pulloa vahvaa kaljaa ja se riittää. muuta viinaa en juo.
lopetin tupakanakan polton 10 vuotta sitten, (poltin tuolloin noin 25 savuketta päivässä)mutta nykyään poltan vuodessa vain 10 savuketta josta ei ole terveydelle vaaraa.
eli en ole aivan täysraitis, mutta omaan terveelliset elämäntavat, teen joka päivä säähän katsomatta tunnin kävelenkin, syön terveellisesti mutta menettä liiallisuuksiin.
tilanteessani on vaikeinta tuo pävittäinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa, melkein joka päivä saattuu aina joku väärinkäsitys keskusteltaessani jonkun kanssa.
eräskin tapaus oli jossa tuntematon tyttö joka aloitti keskutelun kanssani, no minä puhuin tavallani ja käsitin tytön puheen omalla tavallani ja lopulta tyttö lähti pois.
tuttavani oli ollut takanani kun olin jutellut tuon tytön kanssa. tytön lähdettyä pois tuttavani sanoi minulle näin, olet kyllä aika idiootti, tyttöhän oli kiinnostunut sinusta ja tuli tekemään tuttavuutta sinuun ja sinä onneton et näköjään käsittänyt sitä, näkihän tytön ilmeistä ja jutuista että hän oli kiinnostunut sinusta, voi saatana kun olet noin tumpelo tyttöjen seurassa.
en vihastunut tuttavani kommenteista koska hän on hyvä tuttavani ja sanoo asiat niin kuin ne on.
näin on sattunut useamman kerran ja kyllä se vaikeuttaa elämää.
kirjoitin tuossa yllä nimimerkillä assilainen. Samaan viestiketjuun tunkee joku häirikkö samalla nikillä. Epäkohteliasta. Tietoista palstan häiriköintiä.
jos tämä jatkuu, otan yhteyttä ylläpitoon, joka selvittäköön asian.
Aikanaan oli mt-lääkkeitä. Limbitron nimistä psykofarmakoa käytin monia vuosia.
Ei ollut vielä As-dg aikoihin. Em. lääkkeen vaikutus saattoi vaihdella.
Liikenteessä otin hulvattomia riskejä. Joskus puhallutettiin. Tulos 0.
Saattoivat auttaa. Jätin lääkkeiden käytön.
Innostuin romahtaneen yleiskuntoni hoitamisesta.
Menee hiukan "yli", mutta addiktio on tässä yleishyödyllinen.
Tämä kommunikointi on varsinainen Akilliksen kantapää.
Ihmisten vuorovaikutustilanteet tyssäävät lähes ns. vasteen puuttumiseen.
"Autistin kommunikointia" sanon. Toki valistuneimmat tiskin toisella puolella ymmärtävät... kaverille ei ole kauhalla annettu.
Onko todellisuustaju pettänyt jo noin pahasti. Minä kirjoitin nikillä assilainen. Miksi pitää ruveta samassa viestiketjussa käyttämään samaa nikkiä?