Tuloerot lisääntyvät entisestään kotipalvelualan yksityistämisellä, sillä julkiset palvelut maksatetaan pienyrittäjillä.
Voi vain ihmetellä miten hiljaa hyvinvointipalvelujen alasajo tapahtuu Hannes Mannisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kautta
Seuraavassa epäkohtia jotka vaikuttavat tuloeroihin lisäävästi:
Vanhushuollon palveluiden saatavuuden ja laadun puolesta puhuu moni poliitikko. Kotipalveluiden yksityistämisen edellytys olisi kuitenkin yrittäjämyönteisempi ilmapiiri, sillä
alaan sisältyy monia riskejä:
1. Yrittäjyyden ja työllistymisen kannalta asiakkaat tulee olla kiinteitä ja tiedossa etukäteen sillä kotisiivous ja hoivatyö sitovat kotiavustajan tunneiksi asiakkaan kotiin.
2. Kahta tuntia lyhyemmät työt eivät kannata sillä se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, varsinkin silloin kun toimeksiannot ovat satunnaisia ja laajalla alueella. Matkatunneille ja kilometri- ja päivärahakorvauksille ei löydy maksajaa.
3. Yksin uurastava yrittäjä ei voi liiketoimintaperiaatteella ottaa itselleen hoidettavaksi sellaista mitä yhteiskunnan varoin on tuettu, kuten kunnallinen kotipalvelu. Yrittäjälle kasautuisi maksettavaksi yhteiskunnalle kuuluvat tehtävät ja hän joutuisi maksajaksi myös palvelu- ja rakenneuudistukselle.
- Kunta hoitaa edelleen asukas- ja väestötiedot, jotka ovat tarpeen kiinteiden palvelusopimusten tekemiseksi
- Markkinointi ja informointi uusista järjestelyistä on jäänyt yrittäjän vastuulle
- Tarjoukset, sopimukset, laskutus, seuranta, kirjanpito siirtyisivät nekin kunnalta yrittäjän maksettavaksi
- Perusturvatoimistoilla on henkilöstöllä mahdollisuus keskinäiseen töiden jakoon, kunnallisten kotiavustajien tukemiseen ja työtaakkaa helpottamaan, kun taas kotipalveluyritykselle asiakkaiden terveydentilan huonontuessa työn jakaminen saattaa olla mahdotonta ja työn käydessä raskaammaksi seurauksena saattaa olla loppuunpalaminen ja yrityksen lopettaminen
- Kunnallisille kotiavustajille maksetaan palkkaa myös toimialansa ulkopuolelle tehdystä työstä ja tätä korvausta ei yrittäjä saa, esimerkki: kotipalveluyrittäjä on vastuussa asiakkaastaan ja silloin esim. sydänkohtauksen saaneen potilaan elvyttäminen, sairaalahoitoon saattaminen ja yhteydenpito omaisiin kuin myös viranomaisiin vievät yrittäjän aikaa, jolle ei löydy maksajaa. Pahimmassa tapauksessa yrittäjä menettää asiakkaansa sairauskohtauksen seurauksena ja myöhästymisen seurauksena myös seuraavan asiakkaan.
4. Kotitalousvähennyksellä ei ole kotipalveluyrittäjän riskiä vähentävää merkitystä. Nykyisellään yli 85 % kotitalousvähennykseen käytetyistä euroista on kohdentunut remontteihin.
5. Riski on myös kiristynyt ja vääristynyt kilpailu palvelualalla, sillä kotipalveluyrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa:
Starttiraha myönnetään kaikille joilla on esittää yrityskeskuksen siunaama liiketoimintasuunnitelma ja työvoimatoimiston myönteinen päätös.
Yrittäjäksi ryhtymisen helppoutta lisää myös se, että alalle ei tarvita mitään erityisvaatimuksia tai erityistä koulutusta.
Yhteiskunnan varoin maksetut pitkäaikaistyöttömien palkat kotitalouksien siivousringeissä (osuuskuntaperiaattella) työskenteleville vääristää myös kilpailua.
6. Arvonlisäveron maksaminen vähäisen tuottavuuden aloilla kuten kotipalvelu on tarpeetonta. Yrittäjän saama taloudellinen etu kotipalvelutyöstä on niin vähäinen että alv voidaan katsoa kohtuuttomaksi. Asia on rinnastettavissa esim. laillistettuihin hierojiin, joiden ei tarvitse maksaa alvia, jos heillä on virallisesti hyväksytty koulutus. Sellaiset sosiaalipalvelut mitkä ovat kunnalla hyväksytetty ja tarpeelliseksi todettuja hoivapalveluja, tulisi olla alvittomia.
Kotipalvelun tulee kehittyä ja uudistua, mutta sellaiseen malliin mikä on tarkoitettu toimimaan hyvinvointivaltion tavoitteiden mukaisesti ja eläköityvän väestönosan hyväksi, niin tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka.
Sosiaalipalvelujen yksityistäminen on mahdollista, kunhan kaikki osapuolet, niin TE-keskukset kuin työvoima-, sosiaali- ja terveys- ja sisäasiainministeriön asiantuntijat alkavat yhdessä työstää asiaa eteenpäin.
Voi vain ihmetellä miten hiljaa hyvinvointipalvelujen alasajo tapahtuu Hannes Mannisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kautta
Seuraavassa epäkohtia jotka vaikuttavat tuloeroihin lisäävästi:
Vanhushuollon palveluiden saatavuuden ja laadun puolesta puhuu moni poliitikko. Kotipalveluiden yksityistämisen edellytys olisi kuitenkin yrittäjämyönteisempi ilmapiiri, sillä
alaan sisältyy monia riskejä:
1. Yrittäjyyden ja työllistymisen kannalta asiakkaat tulee olla kiinteitä ja tiedossa etukäteen sillä kotisiivous ja hoivatyö sitovat kotiavustajan tunneiksi asiakkaan kotiin.
2. Kahta tuntia lyhyemmät työt eivät kannata sillä se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, varsinkin silloin kun toimeksiannot ovat satunnaisia ja laajalla alueella. Matkatunneille ja kilometri- ja päivärahakorvauksille ei löydy maksajaa.
3. Yksin uurastava yrittäjä ei voi liiketoimintaperiaatteella ottaa itselleen hoidettavaksi sellaista mitä yhteiskunnan varoin on tuettu, kuten kunnallinen kotipalvelu. Yrittäjälle kasautuisi maksettavaksi yhteiskunnalle kuuluvat tehtävät ja hän joutuisi maksajaksi myös palvelu- ja rakenneuudistukselle.
- Kunta hoitaa edelleen asukas- ja väestötiedot, jotka ovat tarpeen kiinteiden palvelusopimusten tekemiseksi
- Markkinointi ja informointi uusista järjestelyistä on jäänyt yrittäjän vastuulle
- Tarjoukset, sopimukset, laskutus, seuranta, kirjanpito siirtyisivät nekin kunnalta yrittäjän maksettavaksi
- Perusturvatoimistoilla on henkilöstöllä mahdollisuus keskinäiseen töiden jakoon, kunnallisten kotiavustajien tukemiseen ja työtaakkaa helpottamaan, kun taas kotipalveluyritykselle asiakkaiden terveydentilan huonontuessa työn jakaminen saattaa olla mahdotonta ja työn käydessä raskaammaksi seurauksena saattaa olla loppuunpalaminen ja yrityksen lopettaminen
- Kunnallisille kotiavustajille maksetaan palkkaa myös toimialansa ulkopuolelle tehdystä työstä ja tätä korvausta ei yrittäjä saa, esimerkki: kotipalveluyrittäjä on vastuussa asiakkaastaan ja silloin esim. sydänkohtauksen saaneen potilaan elvyttäminen, sairaalahoitoon saattaminen ja yhteydenpito omaisiin kuin myös viranomaisiin vievät yrittäjän aikaa, jolle ei löydy maksajaa. Pahimmassa tapauksessa yrittäjä menettää asiakkaansa sairauskohtauksen seurauksena ja myöhästymisen seurauksena myös seuraavan asiakkaan.
4. Kotitalousvähennyksellä ei ole kotipalveluyrittäjän riskiä vähentävää merkitystä. Nykyisellään yli 85 % kotitalousvähennykseen käytetyistä euroista on kohdentunut remontteihin.
5. Riski on myös kiristynyt ja vääristynyt kilpailu palvelualalla, sillä kotipalveluyrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa:
Starttiraha myönnetään kaikille joilla on esittää yrityskeskuksen siunaama liiketoimintasuunnitelma ja työvoimatoimiston myönteinen päätös.
Yrittäjäksi ryhtymisen helppoutta lisää myös se, että alalle ei tarvita mitään erityisvaatimuksia tai erityistä koulutusta.
Yhteiskunnan varoin maksetut pitkäaikaistyöttömien palkat kotitalouksien siivousringeissä (osuuskuntaperiaattella) työskenteleville vääristää myös kilpailua.
6. Arvonlisäveron maksaminen vähäisen tuottavuuden aloilla kuten kotipalvelu on tarpeetonta. Yrittäjän saama taloudellinen etu kotipalvelutyöstä on niin vähäinen että alv voidaan katsoa kohtuuttomaksi. Asia on rinnastettavissa esim. laillistettuihin hierojiin, joiden ei tarvitse maksaa alvia, jos heillä on virallisesti hyväksytty koulutus. Sellaiset sosiaalipalvelut mitkä ovat kunnalla hyväksytetty ja tarpeelliseksi todettuja hoivapalveluja, tulisi olla alvittomia.
Kotipalvelun tulee kehittyä ja uudistua, mutta sellaiseen malliin mikä on tarkoitettu toimimaan hyvinvointivaltion tavoitteiden mukaisesti ja eläköityvän väestönosan hyväksi, niin tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka.
Sosiaalipalvelujen yksityistäminen on mahdollista, kunhan kaikki osapuolet, niin TE-keskukset kuin työvoima-, sosiaali- ja terveys- ja sisäasiainministeriön asiantuntijat alkavat yhdessä työstää asiaa eteenpäin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.