Kiinnostaisi

siitä mitä tällä hetkellä luet. Tottakai vaikea aihe tuntuu älyttömän kamalalta ajatukselta, eli toivotonta yrittää viettää aikaansa muka tehokkaasti sellaisen aiheen parissa.

Itselle kävi niin että luin ensin yhden tutkinnon (DI) jonka jälkeen tajusin että olisin sittenkin halunnut sen jota aikaisemmin olin hakukeväänä lukenut.

Mielipiteet vaihtelevat, mutta muista että vuosi on älyttömän lyhyt aika ja kun jonnekin pääsee sisään, voi seuraavana vuonna vaikka sitten lukea sitä toista.

Välivuosi on myös hyvä tapa seurata omaa kiinnostuksen kohteen heräämistä, sekä avoimen yliopiston kurssit (mikäli niitä haluamallasi alalla järjestetään).

Suosittelen kuitenkin että aloitat nyt täysillä lukemaan siihen mikä on ykköstoive ja sitten ensikerralla siihen seuraavaan, mikäli edellinen ei tunnu ensi keväänä yhtä hyvältä kuin aikaisemmin.

Itse olen hakenut hyvin moneen paikkaan ja ne ovat tuottaneet viisi opinto-oikeutta, joista kahdesta olen luopunut, yhdestä olen valmistunut ja tällä hetkellä suoritan kahta. Toisen valmistuminen alkaa häämöttää ja kolmannesta on vasta perusopinnot tehtynä.

Itse voisin sanoa pääsykoekirjojen mielekkyydestä, että tuossa ekassa tutkinnossa oli pääsykoekirja äärimmäisen tylsä ja oli hirveää taistelua saada se kirja edes luettua. Opinnot olivat myös aikamoista taistelua ja valmistuin hyvin tiedoin (keskivertopaperit). Ja en halua tehdä tuolla alalla lainkaan töitä. Se ei ollut minua varten. Tuo toinen tutkinto joka alkaa häämöttää loppuaan puolestaan omasi erittäin mielenkiintoiset pääsykoekirjat, ne olivat todella mielenkiintoisia. Tykkään niistä opinnoista ja minulla on aineesta nelosen keskiarvo. Tällä alalla luultavasti haluaisin tehdäkin työtä. Kolmannessa tutkinnossa oli myös erittäin mielenkiintoinen pääsykoekirja, josta tykkäsin todella paljon. Ja opinnot ovat olleet myös erittäin mielenkiintoisia.

Niissä kahdessa aineessa joista luovuin toisessa ei ollut pääsykoekirjoja, ja toisessa ne olivat äärimmäisen tylsiä joka piti väkisin lukea läpi, vaikkakin onnistuin lukemaan ne todella monta kertaa läpi. Ja niissä muutamissa paikoissa joihin olen hakenut (minä hain huvikseni aikaisemmin joka kevät johonkin, viime keväänä päätin että nyt saa riittää ja olen päättänyt keksiä uusia harrastuksia :P) enkä ole päässyt, on ollut järjestään pääsykoekirjoja joita en ole oikeasti jaksanut lukea kovin hyvin. Ne pääsykoekirjat ovat olleet tylsiä.

Siksi oman kokemukseni perusteella kannattaa tutkia pääsykoekirjoja vaikuttavatko ne mielenkiintoisilta vai älyttömän tylsiltä. Tottakai kirjassa voi olla muutamia tylsiä alueita, mutta pääsääntöisesti. Esimerkkinä tuon ensimmäisen tutkinnon suhteen oli, että sain kirjan luettua ensimmäisen kerran läpi viikkoa ennen pääsykoetta. Toisen tutkinnon kohdalla sain kirjan luettua ensimmäisen kerran kokonaan puoli vuotta ennen koetta.

Jos pääsykoekirja tökkii niin et välttämättä tule tykkäämään alasta. Tottakai on poikkeuksia, mutta omista kokemuksistani on muodostunut tämä kuva. Yliopisto on kuitenkin hyvin teoreettista ja pääsykoekirja on valittua yleensä alan perusteistä ja jos ne perusteet eivät tunnu kovinkaan mielenkiintoisilta niin voiko silloin se loppukaan tuntua. Jos haaveilee tietystä ammatista niin kannattaa miettiä voiko siihen päästä eri ainetta lukemalla ja sekin, että siihen ammattiin voi päästä vasta kun on tutkintopaperi kädessä. Omasta mielestäni oikeasti kannattaa tehdä rohkeita valintoja eikä lähteä opiskelemaan sitä mitä pidetään yleisesti hienoa (olen keskeyttänyt oikiksen opiskelun, koska minusta ei vain ollut siihen lukurumbaan eikä se ollutkaan sellaista kuin kuvittelin ja varmasti minusta tulee yhtä hyvä ihminen näinkin. Älyllisesti se ei ollut minulle mahdoton paikka, mutta lukemista oli liiaksi kanssa. Stressasin vain jatkuvasti ja lopulta kun koin burnoutin luovuin siitä opiskelupaikasta).

Tuokin on muuten yksi asia mitä kannattaa pohtia on omat valmiudet. Ihminen joka ei ole hyvä kemiassa ja fysiikassa tuskin menestyy lääkiksessä. Ihminen joka ei jaksa lukea joka päivä tuskin menestyy oikiksessa. Tai ihminen jolle matikka on oikeasti vaikeaa tuskin menestyy dippainssikouluissa. Opiskelu ei ole mielekästä jos koko ajan pääsee läpi rimaa himoen. Ja kun ajattelee joku rimaa hipoen valmistunut sitten lähtee työskentelemaan esim. juristina niin ei hänestä tulee huippujuristia vaan ihan jotain muuta. Kannattaa tutkia niitä omia perusvalmiuksiaan ja pohtia missä omaa lahjakkuuttaan voisi hyödyntää.

Voin lohdutuksesi kertoa, ettei ihmisellä ole yhtä ainoaa oikeaa opiskelualaa - taiteilijat ja muut vastaavat poislukien ja he yleensä tietävät jo nuorina, mitä haluavat. Jokaisella on useita, joskus hyvinkin tasaveroisia mahdollisuuksia opiskelualan valinnassa. Lisäksi se, mitä on opiskellut, voi olla hyvinkin kaukana siitä, mitä sitten myöhemmin tekee työkseen.

Näin ollen ei ole niin hirvittävän tärkeää, mitä opiskelee, kunhan vain opiskelee, oppii oppimaan ja suorittaa edes jonkin loppututkinnon. Loppuvalinta tulee sitten työuran ja -paikkojen perusteella ja voi joskus viedä varsin yllättäväänkin suuntaan, ainakin jos vertaa sitä nuoruuden haaveisiin ja aikomuksiin.

Sitä et voi tietää onko juuri se aine sinulle sopiva, mutta kuten yksi aikaisempi kirjoittaja sanoi: jos pääsykoekirja tuntuu mahdottoman tylsältä ja vastenmieliseltä niin vaihda se. Jos sinulla on tiedossa edes joku isompi opiskeluala joka sinua kiinnostaa niin pyri johonkin aineeseen siellä alalle, ja siellä alkaa muotua tarkempi kiinnostuksen kohde. Esimerkiksi jos olet kiinnostunut yhteiskuntatieteistä hae johonkin random-yhteiskuntatieteeseen tai esim. sosiologiaan (se on kaikkein laaja-alaisin), kyllä siellä huomaat mikä olisi sinun painotukseksi opinnoissa ja voin sitten vaihtaa tms. Sama pätee muilla aloilla esim. kauppatieteissä, tekniikassa jne..