Järjenkäyttö kielletty

Jumalan lakien vastaisena vai miten on!!?

Minun käsitykseni mukaan Jumala loi ihmiselle järjen, jota Hän myös on kehottanut käyttämään. Mihin se järjenkäyttö on sitten unohtunut. Vai meinaatko että se perkeleestä kotoisin. Teet ratkaisuja järjelläsi suurimmaksi osaksi kuitenkin, niin kysyn sinulta nyt sitten tekojesi perään: Onko ne silloin myös perkeleestä kotoisin?
Aiheutat kärsimystä tahallisesti toisille ihmisille niin onko ne sitten Jumalan tahdon mukaisia, kun tahallisesti ylität voimavarasi ajatellen Jumalan hoitavan asiasi. Ei se ole kuin pelkää omaan napaan tuijottelua ja välinpitämättömyyttä toisista ihmisistä (sinulle rakkaimistasi - jos ne sitten niin rakkaita ovatkaan kun et niistä huolehdi)
121049
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

toistavat jatkuvasti, että "usko ei ole järjen asia". Tällä mantralla he pyrkivät siihen, että herätysliikkeen jäsenet uskovat ilman omaa ajattelua kaiken sen lööperin, jota vl-saarnaajat opettavat.

Jumala on antanut meille järjen ja sitä on myös lupa käyttää. Em. mantra on vain yksi vallankäytön ja muiden ihmisten hallitsemisen väline.

Äänestä

Niin pitkälle kuin minä voin muistaa, evankeliumissa ei ole ainuttakaan sanaa joka ylistäisi järjen käyttöä.

- Bertrand Russell

http://www.stabu.net/sitaatti.html

Ja itseasiassa Paavali, kristinuskon luoja kehottaakin uskomaan ilman aivoja ja jopa monesti yltyy pilkkaamaan 'järkeviä' ihmisiä.

motivaatio Paavalin toimintaan löytyy tietenkin 'rahastukseen perustuvasta kusetuksesta' jota kaikki kultit ja lahkot ovat.

Äänestä
  • Siteeraamasi filosofi Bertrand Russellin käsitys on perusteeton. "Niin pitkälle kuin minä voin muistaa, evankeliumissa ei ole ainuttakaan sanaa joka ylistäisi järjen käyttöä." Hän ei ollut lukenut Raamattua tarkasti.

    Raamattu nimenomaisesti korostaa järjellisyyden, kriittisen älyn ja viisauden merkitystä, sillä järki on Jumalan lahja kristitylle, kuten tietenkin kaikille ihmisille. Kyse on aikuisen ihmisen vastuullisuudesta joka perustuu kriittiseen arvostelukykyyn, tietoiseen ajatteluun. "Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta" (Jaak 1:5).

    Jo Vanhassa Testamentin kertomuksissa on viittauksia siihen että järjellisyys ja kriittinen viisaus nähtiin arvokkaaksi. Raamattu kertoo kuinka poliittisen neuvonantajan tehtävään koulutettavat Daniel ja hänen toverinsa olivat nimenomaisesti kyvykkäitä käsittämään kaikkea viisautta. He olivat älykkäitä ja hyväoppisia (Dan 1:4). Muistamme myös, että Jeesus sanoi: "Minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle, olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset" (Matt 10:16).

    Alkuseurakunnassa diakonin tehtäviin piti valita nimenomaan sellaisia uskovaisia, jotka olivat ”viisautta täynnä” (Apt 6:3). Paavali vetoaa uskovaisten itsenäiseen arvostelukykyyn: "Minä puhun niinkuin ymmärtäväisille, arvostelkaa itse, mitä minä sanon" (1 Kor 10:15).

    Sen sijaan Paavali ei nähnyt uskovaisten kritiikittömyydessä ja pinnallisessa tyhmyydessä mitään ihailtavaa. Paavali nuhteli seurakuntia: "Oi te älyttömät galatalaiset, kuka on lumonnut teidät" (Gal 3:1). "Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte, ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat .” (Ef 5:15). Raamattu varoittaa kristittyjä myös tiukasti hengellisestä fanaattisuudesta: "... ettette anna minkään hengen ettekä sanan... heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin... Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavoin" (2 Tess 2:1-3). Mielen maltin menettäminen eli yksisilmäinen fanaattisuus on syntiä.

    Kyky eritellä asioita analyyttisesti ja arvioida niitä on kristityn arvokas hyve Raamatun mukaan. Uskovaisen on tarpeen oppia arvioimaan itseään ja erittelemään asioita (1 Kor 11:31). Tässä yhteydessä kreikankielisessä Raamatussa esiintyy kreikan sana diakrinoo, jonka merkitys on ”koetella, arvioida, tehdä erotus, panna erilleen, eritellä”. Uskovan on koeteltava kaikkea ja pidettävä vain se, mikä on hyvää (1 Tess 5:21). Arvioinnissa ei saa typerästi sotkea yhteen sellaisia asioita, jotka eivät kuulu yhteen, ne on osattava erottaa toistaan (1 Kor 11:29). On kriittisesti arvosteltava varsinkin niitä jotka esiintyvät profeettoina (1 Kor 14:29). "Älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget" (1 Joh 4:1).

    Äänestä

  • Vulgata kirjoitti:

    Siteeraamasi filosofi Bertrand Russellin käsitys on perusteeton. "Niin pitkälle kuin minä voin muistaa, evankeliumissa ei ole ainuttakaan sanaa joka ylistäisi järjen käyttöä." Hän ei ollut lukenut Raamattua tarkasti.

    Raamattu nimenomaisesti korostaa järjellisyyden, kriittisen älyn ja viisauden merkitystä, sillä järki on Jumalan lahja kristitylle, kuten tietenkin kaikille ihmisille. Kyse on aikuisen ihmisen vastuullisuudesta joka perustuu kriittiseen arvostelukykyyn, tietoiseen ajatteluun. "Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta" (Jaak 1:5).

    Jo Vanhassa Testamentin kertomuksissa on viittauksia siihen että järjellisyys ja kriittinen viisaus nähtiin arvokkaaksi. Raamattu kertoo kuinka poliittisen neuvonantajan tehtävään koulutettavat Daniel ja hänen toverinsa olivat nimenomaisesti kyvykkäitä käsittämään kaikkea viisautta. He olivat älykkäitä ja hyväoppisia (Dan 1:4). Muistamme myös, että Jeesus sanoi: "Minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle, olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset" (Matt 10:16).

    Alkuseurakunnassa diakonin tehtäviin piti valita nimenomaan sellaisia uskovaisia, jotka olivat ”viisautta täynnä” (Apt 6:3). Paavali vetoaa uskovaisten itsenäiseen arvostelukykyyn: "Minä puhun niinkuin ymmärtäväisille, arvostelkaa itse, mitä minä sanon" (1 Kor 10:15).

    Sen sijaan Paavali ei nähnyt uskovaisten kritiikittömyydessä ja pinnallisessa tyhmyydessä mitään ihailtavaa. Paavali nuhteli seurakuntia: "Oi te älyttömät galatalaiset, kuka on lumonnut teidät" (Gal 3:1). "Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte, ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat .” (Ef 5:15). Raamattu varoittaa kristittyjä myös tiukasti hengellisestä fanaattisuudesta: "... ettette anna minkään hengen ettekä sanan... heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin... Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavoin" (2 Tess 2:1-3). Mielen maltin menettäminen eli yksisilmäinen fanaattisuus on syntiä.

    Kyky eritellä asioita analyyttisesti ja arvioida niitä on kristityn arvokas hyve Raamatun mukaan. Uskovaisen on tarpeen oppia arvioimaan itseään ja erittelemään asioita (1 Kor 11:31). Tässä yhteydessä kreikankielisessä Raamatussa esiintyy kreikan sana diakrinoo, jonka merkitys on ”koetella, arvioida, tehdä erotus, panna erilleen, eritellä”. Uskovan on koeteltava kaikkea ja pidettävä vain se, mikä on hyvää (1 Tess 5:21). Arvioinnissa ei saa typerästi sotkea yhteen sellaisia asioita, jotka eivät kuulu yhteen, ne on osattava erottaa toistaan (1 Kor 11:29). On kriittisesti arvosteltava varsinkin niitä jotka esiintyvät profeettoina (1 Kor 14:29). "Älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget" (1 Joh 4:1).

    Aika näppärästi osasit erottaa tekstistä yksittäisiä lauseita ja antaa niille ihan omat merkitykset.

    Mutta heti ensimmäisen kohdan (Jaak 1:5) eteenpäin lukeminen osoittaakin ristiriidan:

    6 Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.

    Ei ainakaan minun silmääni vaikuta kehoitukselta *aikuisen ihmisen vastuullisuudesta joka perustuu kriittiseen arvostelukykyyn, tietoiseen ajatteluun* niinkuin kirjoitit.

    Ja jatkuu normaaliin kiristystyyliin:

    7 Älköön sellainen luulko saavansa Herralta mitään, 8 kahtaalle horjuva ihminen, epävakaa kaikessa mitä tekee.

    Eli käytännössä ne jotka nielevät Jaakobin suoltaman sonnan kakistelematta ovat 'viisaita' ja
    epäilijöiden on turha kuvitella saavansa porkkanaa.

    Ja sama asetelma jatkuu muissakin antamissasi kohdissa.

    Eli vielä kerran rautalangasta: raamatussa sokea uskominen tarkoittaa viisautta, todellisessa maailmassa se tarkoittaa typeryyttä.

    Äänestä

  • M@k3 kirjoitti:

    Aika näppärästi osasit erottaa tekstistä yksittäisiä lauseita ja antaa niille ihan omat merkitykset.

    Mutta heti ensimmäisen kohdan (Jaak 1:5) eteenpäin lukeminen osoittaakin ristiriidan:

    6 Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.

    Ei ainakaan minun silmääni vaikuta kehoitukselta *aikuisen ihmisen vastuullisuudesta joka perustuu kriittiseen arvostelukykyyn, tietoiseen ajatteluun* niinkuin kirjoitit.

    Ja jatkuu normaaliin kiristystyyliin:

    7 Älköön sellainen luulko saavansa Herralta mitään, 8 kahtaalle horjuva ihminen, epävakaa kaikessa mitä tekee.

    Eli käytännössä ne jotka nielevät Jaakobin suoltaman sonnan kakistelematta ovat 'viisaita' ja
    epäilijöiden on turha kuvitella saavansa porkkanaa.

    Ja sama asetelma jatkuu muissakin antamissasi kohdissa.

    Eli vielä kerran rautalangasta: raamatussa sokea uskominen tarkoittaa viisautta, todellisessa maailmassa se tarkoittaa typeryyttä.

    Taidat olla oikein yksisilmäisyyden huippu en minä muuta voi sinulle kirjoittaa.
    Olet niin syvälle vajonnut ajatuseesi siitä että usko ei ole järjen asia. Voidaanko tästä suoraan johtaa? Mielestäsi uskossa olevat ovat järjettömiä!!

    Kyllä uskoa voi käsitellä järjenkin avulla!
    Koeta mutta ole vahva uskossasi, kun sitä teet!!

    Usko Jeesuksen Kristuksen rakkauden armosanomaan myös järjelläsi ja sydämelläsi!!

    Äänestä

  • tietoisesti kirjoitti:

    Taidat olla oikein yksisilmäisyyden huippu en minä muuta voi sinulle kirjoittaa.
    Olet niin syvälle vajonnut ajatuseesi siitä että usko ei ole järjen asia. Voidaanko tästä suoraan johtaa? Mielestäsi uskossa olevat ovat järjettömiä!!

    Kyllä uskoa voi käsitellä järjenkin avulla!
    Koeta mutta ole vahva uskossasi, kun sitä teet!!

    Usko Jeesuksen Kristuksen rakkauden armosanomaan myös järjelläsi ja sydämelläsi!!

    ...huutaa! T.korvaton(ja kyrvätön)

    Äänestä

...järkeä tarvii, kun kaiken määrää joku SRK tms. puolesta.

Äänestä

Joskus vaan on parempi, ettei ajattele asioita eri tavoin, koska se saattaa herättää toisissa kateutta ja närkästystä, koska he eivät uskalla tehdä samoin. Hyvissä väleissä kannattaa pysyä. Tietysti monet kyseenalaistavat asioita, mutta se ei tarkoita sitä, että he olisivat aikeissa lähteä väärälle tielle.

Äänestä
  • käytä sitä järkeäsi sitten

    tuollainen nössöily ei ole kateuden vaan närkästyksen aihe

    kyllä väärällä tiellä olemiseen pitää pystyä itse vaikuttamaan ja palata oikealle vanhurskauden tielle

    ravistele itsesi harhauskosta

    siinä olet oikeassa että hyvissä väleissä kannattaa olla
    mutta vaikuttaisi siltä että olet painostuksen alla vaikka näet virheet et halua korjata niitä kun pelkäät !!!??? niinkö

    Äänestä

eikö teillä, jotka kiellätte järjenkäytön uskossa ole mitään mielipidettä nyt asiaan

kieltämättä kirjoitukseni on kärjekäs - ihan tarkoituksella kylläkin

vaikeaan asiaan tietysti on vaikea lähteä kommentoimaan kun järjenkäyttö on kielletty niin mitenkäs sitä sitten otat yks kaks käyttöön

herjat herjoina ja päät käyttöön nyt eikä mennä toistensa selkien taakse piiloon - ei tämä asia sillä parane

vai eikö omatunto yhtään soimaa vaikka pitäisi

Äänestä
  • Usko ei ole järjen vaan sydämmen asia.

    "Sydämmen uskolla ja suun tunnustuksella te autuaiksi tulette."

    Äänestä

  • mutta kirjoitti:

    Usko ei ole järjen vaan sydämmen asia.

    "Sydämmen uskolla ja suun tunnustuksella te autuaiksi tulette."

    Kyllä järkeä tosiaankin pitää käyttää.

    Usko ei mitenkään happane järjenkäytöstä

    Uskokin on järjenkin asia vai pelkäätkö jotenkin järjenkäytön vievän sinulta uskosi.

    Vahvista uskoasi !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tietoisesti kirjoitti:

Jumalan lakien vastaisena vai miten on!!?

Minun käsitykseni mukaan Jumala loi ihmiselle järjen, jota Hän myös on kehottanut käyttämään. Mihin se järjenkäyttö on sitten unohtunut. Vai meinaatko että se perkeleestä kotoisin. Teet ratkaisuja järjelläsi suurimmaksi osaksi kuitenkin, niin kysyn sinulta nyt sitten tekojesi perään: Onko ne silloin myös perkeleestä kotoisin?
Aiheutat kärsimystä tahallisesti toisille ihmisille niin onko ne sitten Jumalan tahdon mukaisia, kun tahallisesti ylität voimavarasi ajatellen Jumalan hoitavan asiasi. Ei se ole kuin pelkää omaan napaan tuijottelua ja välinpitämättömyyttä toisista ihmisistä (sinulle rakkaimistasi - jos ne sitten niin rakkaita ovatkaan kun et niistä huolehdi)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu