Sain pienen aivoinfarktin 11/05. Ambulanssilla Poriin keskussairaalaan. Tutkittiin ja jäin osastolle muutamaksi päiväksi. Sen jälkeen joka vko joku tutkimus. Sydän, veri ja aivot kunnossa. Eli syytä ei tainnut löytyä. Kukaan ei kysynyt mitään elämäntilanteesta tms. Lopuksi sain kirjeen, että tupakanpoltto lopetettava, ei muuta. Soitin työterveyslääkärille, joka samantien määräsi verenpainelääkkeet. Puolen vuoden verenpaineen ka oli 139/102. Mitä mieltä olette, olisiko verenpaine aiheuttanut infarktin? Tai miten muilla, onko syytä selvinnyt?
Aivoinfarktista
Infarkti
22
4916
Vastaukset
- Inka
Lainaus Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sivuilta (www.stroke.fi):
"Aivoverenkiertohäiriöiden tärkein riskitekijä on kohonnut verenpaine, koska se kiihdyttää verisuonten kalkkeutumista. Muista riskitekijöitä ovat tupakointi, liikalihavuus, sydänsairaudet, sokeritauti ja veren korkeat rasva-ainepitoisuudet. Riski sairastua aivohalvaukseen on iäkkäissä ryhmissä suurempi kuin nuoremmissa ikäryhmissä.
Aivohalvaukseen ei voida osoittaa mitään yhtä ainoaa syytä, vaan se on seurausta monen tekijän vuosikymmeniä kestäneestä yhteisvaikutuksesta. Joskus voi kuitenkin löytyä hetkellisiä laukaisevia seikkoja, kuten esimerkiksi jokin tulehdussairaus, runsas alkoholin käyttö tai poikkeuksellisen kova henkinen tai ruumiillinen rasitus.
Miehillä on suurempi riski sairastua aivoverenkiertohäiriöön kuin naisilla. Tämä ero säilyy vanhemmissakin ikäryhmissä."
Erään ystäväni äidillä on ollut useita pieniä ns tia-kohtauksia, jotka menevät muutamassa päivässä ohi. Olen jonkinverran mukana em liiton paikallistoiminnassa, eikä selvää syytä yleensä ole pystytty osoittamaan. Tupakoitsijoita kyllä useimmat, joten siitä neuvosta kannattaa ottaa vaarin. Ynmmärtääkseni infarkti uusiutuu melko usein. Minulla aivohalvauksen aiheutti selvä riskitekijöistä riippumaton syy, mutta silti tunnen, että elämäntavoissa olisi korjaamisen varaa. Onneksi en tupakoi, sillä lopettaminen on kai tosi vaikeata.
Paranemista ja voimia tupakkalakkoon! - ----------
Viestistäsi ei ilmennyt oliko tuo verenpaine arvo ennen vai jälkeen lääkityksen.
Mutta kuitenkin alapaine koholla yläpaine noin viitearvojen rajoissa.
Kerro lääkärillesi kohonneesta alapaineesta se saattaa viitata oikeanpuoleisen eteiskammion häiriöön.
Aivoinfarktin syynä on voinut olla huomaamaton flimmeri tai eteislepatus joka hoitamatta johtaa veren paksuuntumiseen ja kehittää verenkiertoon hyytymiä.
Flimmerissä sydämen eteiskammio vatkaa verta niinkuin verilettuja tehtäessä vatkataan verta jotta se saostuisi.
Kai ovat tutkineet sydän läppien kunnon kaikututkimuksella, veren HDL,triglyseridi arvot.
Tupakointi nostaa sydämen sykettä joka flimmerin tai flutterin kanssa saattaa olla joskus kohtalokasta etenkin jos on ollut infarkti siten sen uusiutumis riski on suurempi. - avh05
Itselleni tuli infarkti vuosi sitten tammikuussa.
Epikriisiin on kirjattu verenpainetauti ja se, että söin e-pillereitä. Sydän on tutkittu. Perinnöllisyys tutkittu, mutta yksiselitteistä syytä ei ole löytynyt. verenpaine oli kyllä aika korkea n. 2 kk ennen infaktia, joilloin sain myös lääkityksen. lääkitys jatkuu ja verenpaine on hyvin aisoissa, infarkti 01/05.Kai tää munkin juttu oli vain monien sattumien summa. Tupakanpolton oon lopettanu ihan suosiolla, vaikken vakituisesti polttanutkaan.- jpt
Mä sain kans aivoinfarktin suunnilleen samoihin aikoihin kuin sinä avh05. Mulle kans ehkäisypillerit käytössä ja mulle ne sano sairaalassa et aivoinfarktin syynä oli ne pillerit. Olen jopa saanut korvausta liittyen niihin pillereihin.Mulla kans tutkittiin sydän ym. Mitä ehkäisypillereitä käytit? Joo ja kyllä jäi tupakanpoltto minultakin... Mitä lääkkeitä sinulle jäi "päälle" tuon aivoinfarktin jälkeen?
- avh05
jpt kirjoitti:
Mä sain kans aivoinfarktin suunnilleen samoihin aikoihin kuin sinä avh05. Mulle kans ehkäisypillerit käytössä ja mulle ne sano sairaalassa et aivoinfarktin syynä oli ne pillerit. Olen jopa saanut korvausta liittyen niihin pillereihin.Mulla kans tutkittiin sydän ym. Mitä ehkäisypillereitä käytit? Joo ja kyllä jäi tupakanpoltto minultakin... Mitä lääkkeitä sinulle jäi "päälle" tuon aivoinfarktin jälkeen?
Hei!
söin microgynon-pillereitä.Mulla ei niitäkään kyllä syyksi yksin todettu ja mistään korvauksista ei ole ollut puhettakaan. Oon tällä palstalla nähnyt aikaisemminkin juttua siitä, että pillerit on ollu syynä infarkteihin ja vielä tietyn merkkiset, mut en tiedä mitkä.Syön vielä verenpainelääkkeitä, verenkiertolääkettä ja mielialalääkettä. - jpt
avh05 kirjoitti:
Hei!
söin microgynon-pillereitä.Mulla ei niitäkään kyllä syyksi yksin todettu ja mistään korvauksista ei ole ollut puhettakaan. Oon tällä palstalla nähnyt aikaisemminkin juttua siitä, että pillerit on ollu syynä infarkteihin ja vielä tietyn merkkiset, mut en tiedä mitkä.Syön vielä verenpainelääkkeitä, verenkiertolääkettä ja mielialalääkettä.Mullakin jäi ikuisiksi ajoiksi Primaspan lääkitys päälle. Samoin verenpainen lääkitys vaikka ei mulla verenpainetta ollutkaan ja kolesteroli lääkitys myös jäi loppuelämäksi vaikka sitäkään mulla ei ollut mutta nämä kaksi viimeistä jää siksi että suojaavat kuulemma suonia. Miten vanha muuten olet? En tiedä uskallanko täällä sanoa sitä pilleri merkkiä.... Infarktin jälkeen ilmeisesti mieli on ollut alamaissa?! Minä olen ollut tosi itkuinen, ei tarvitse edes tapahtua mitään erikoista kun mua jo itkuttaa... Mutta kai tämä tästä kuitenkin suttaantuu =) Mistäpäin olet kotoisin? Tuli vaan mieleen että oltiinkohan samassa sairaalassa hoidossa... =)
- jpt
jpt kirjoitti:
Mullakin jäi ikuisiksi ajoiksi Primaspan lääkitys päälle. Samoin verenpainen lääkitys vaikka ei mulla verenpainetta ollutkaan ja kolesteroli lääkitys myös jäi loppuelämäksi vaikka sitäkään mulla ei ollut mutta nämä kaksi viimeistä jää siksi että suojaavat kuulemma suonia. Miten vanha muuten olet? En tiedä uskallanko täällä sanoa sitä pilleri merkkiä.... Infarktin jälkeen ilmeisesti mieli on ollut alamaissa?! Minä olen ollut tosi itkuinen, ei tarvitse edes tapahtua mitään erikoista kun mua jo itkuttaa... Mutta kai tämä tästä kuitenkin suttaantuu =) Mistäpäin olet kotoisin? Tuli vaan mieleen että oltiinkohan samassa sairaalassa hoidossa... =)
En muistanut että kirjoititkin jo tuolla alussa että Porin sairaalaan jouduit.
- jpt
jpt kirjoitti:
Mullakin jäi ikuisiksi ajoiksi Primaspan lääkitys päälle. Samoin verenpainen lääkitys vaikka ei mulla verenpainetta ollutkaan ja kolesteroli lääkitys myös jäi loppuelämäksi vaikka sitäkään mulla ei ollut mutta nämä kaksi viimeistä jää siksi että suojaavat kuulemma suonia. Miten vanha muuten olet? En tiedä uskallanko täällä sanoa sitä pilleri merkkiä.... Infarktin jälkeen ilmeisesti mieli on ollut alamaissa?! Minä olen ollut tosi itkuinen, ei tarvitse edes tapahtua mitään erikoista kun mua jo itkuttaa... Mutta kai tämä tästä kuitenkin suttaantuu =) Mistäpäin olet kotoisin? Tuli vaan mieleen että oltiinkohan samassa sairaalassa hoidossa... =)
Mähän oon ihan sekasin.... onkohan aivoinfarktilla osuutta asiaan... =) Mä katoin ihan väärin, ethän se ollut sinä avh05 ku oli Porista.
- avh05
jpt kirjoitti:
Mähän oon ihan sekasin.... onkohan aivoinfarktilla osuutta asiaan... =) Mä katoin ihan väärin, ethän se ollut sinä avh05 ku oli Porista.
Joo , en ole Porista. Olen hoidossa Seinäjoen saitaalassa(35v).En ole oikeastaan kovinkaan masentunut.Tällä hetkellä olen oikeastaan hyvinkin positiivisela mielellä olen innoissa-
ni, kun pääsen työkokeiluun omalle työpaikalle maaliskuun alusta. Tähän alkaa olla jo niin sopeutunut, että elämä sujuu ihan mukavasti, silti lähden vielä sopeutumisvalmennuskurssille ensi viikolla Kankaanpäähän.
- "mummo"
Minä olin 32 vuotias,just synnyttänyt ihanan poika vauvan kun yhtäkkiä halvaanuin.Muutamaa päivää en muista yhtään...sumua vain oli ympärillä.Oyksissa tehtiin tietokonekuvaus,ei mitään löydetty.Viikon jälkeen toisen kerran tehtiin ja sitten löydettiin aivoista tukos.En koskaan ole polttanut,en koskaan ole käyttänyt e-pillereitä ja ei verenpainetta ole ikinä ollut.Sitten tutkittiin kolestroli ja se oli 11,7.Sairaalassa jätettiin kaikki rasva pois ja sen turvin sain tippumaan noin 8:aan.Itse pyysin kolestroli lääkkeen ja nyt arvot ovat noin 5.Minulta halvaantui koko oikea puoli ja puhe meni kokonaan.Nyt juttu luistaa,kävelen aika hyvin,vain oika käsi jäi toimintakyvyttömäksi.Alussa minäkin itkin herkästi pienestäkin asiasta.Nyt olen jo sopeutunut sairauteeni.Lapset kaikki muut ovat maailmalla vain tämä nuorin asuu kotona ja opiskelee.
- Inka
Miten pärjäät yhdellä kädellä siivouksista, ruuanlaitosta, vaatehuollosta yms. Minä olen ollut täysin yksikätinen vasta vuodesta 1999, ja vieläkin kiukuttaa kaikki tuollaiset hommat. Vielä kun ikää tulee lisää... Olen sinua n 7-8 vuotta vanhempi, jos laskin oikein. Kerro jotakin vinkkejä. Minulla kuitenkin oikea käsi toimii, joten ei tarvinnut sentään opetella uuden käden käyttöä.
- "mummo"
Inka kirjoitti:
Miten pärjäät yhdellä kädellä siivouksista, ruuanlaitosta, vaatehuollosta yms. Minä olen ollut täysin yksikätinen vasta vuodesta 1999, ja vieläkin kiukuttaa kaikki tuollaiset hommat. Vielä kun ikää tulee lisää... Olen sinua n 7-8 vuotta vanhempi, jos laskin oikein. Kerro jotakin vinkkejä. Minulla kuitenkin oikea käsi toimii, joten ei tarvinnut sentään opetella uuden käden käyttöä.
Täytän tämänkuun lopussa 51 vuotta.Kyllä alussa tympi kaikkien töitten teko kun ei ollut onnistuakseen.Mieheni ollessa töissä,hän kuori perunat töihin lähtiessä niin helppo minun oli sitten tehdä ruuat.Nyt kun mieheni on työkyvyttömyyseläkkeellä,hän tekee useimmiten ruuan.Siivotaan porukalla.Pyyhin pölyjä kaverina ja mies luutuaa lattiat,tomuuttaa matot ja laitetaan yhdessä paikoileen.Minä pesen pyykit ja silitän.Ikkunat pesee mies ja laittaa verhot paikoileen.Terveyskeskuksen kuntoutuspuolella mulle tehtiin ykskätisen kaulin joten leipominen sujuu ihan hyvin,paistamisessa auttaa mies.Halvauksen jälkeen miehen oltua työelämässä,meillä kävi 2 vuotta päivisin hoitaja hoitamassa lapsia ja kerran viikossa kodinhoitaja tekemässä viikkosiivouksen.Meillä oli neljä pientä lasta.Nuorimman ollessa kaks vuotias,sanoin että pärjään ilman hoitajaa.Kodinhoitaja kävi vaan lattiat luutuamassa.Itse imuroin ja pienet siivoukset tein.Kyllä kaikkeen tottuu vaikka alku oli vaikeata.Luulen että sinäkin opit vielä.
- Inka
"mummo" kirjoitti:
Täytän tämänkuun lopussa 51 vuotta.Kyllä alussa tympi kaikkien töitten teko kun ei ollut onnistuakseen.Mieheni ollessa töissä,hän kuori perunat töihin lähtiessä niin helppo minun oli sitten tehdä ruuat.Nyt kun mieheni on työkyvyttömyyseläkkeellä,hän tekee useimmiten ruuan.Siivotaan porukalla.Pyyhin pölyjä kaverina ja mies luutuaa lattiat,tomuuttaa matot ja laitetaan yhdessä paikoileen.Minä pesen pyykit ja silitän.Ikkunat pesee mies ja laittaa verhot paikoileen.Terveyskeskuksen kuntoutuspuolella mulle tehtiin ykskätisen kaulin joten leipominen sujuu ihan hyvin,paistamisessa auttaa mies.Halvauksen jälkeen miehen oltua työelämässä,meillä kävi 2 vuotta päivisin hoitaja hoitamassa lapsia ja kerran viikossa kodinhoitaja tekemässä viikkosiivouksen.Meillä oli neljä pientä lasta.Nuorimman ollessa kaks vuotias,sanoin että pärjään ilman hoitajaa.Kodinhoitaja kävi vaan lattiat luutuamassa.Itse imuroin ja pienet siivoukset tein.Kyllä kaikkeen tottuu vaikka alku oli vaikeata.Luulen että sinäkin opit vielä.
Siinäpä reipas mummu, vaikka lapsenlapseni minuakin joskus reippaana pitävät. Minä en vaan ole koskaan oikein pitänyt kotitöistä, paitsi lepomisesta, haluaisin tehdä kaikkea muuta. Nyt kotityöt vievät niin tolkuttomasti aikaa, kuitenkaan ei oikein uskalla tehdä sitä mistä eniten piti, kun olen kerran polttanut itseni uunipellin kanssa.
Asun yksin, ja kaikki kiipeämiset myös vaarallisia, koska tasapaino huono.
Ehkä nyt kuitenkin vihdoin saan puhtia hankkia apua hankalimpiin töihin, kun kerrot ettet sinäkään ihan kaikkea tee yksin. Ja olenhan vanhus sinuun verrattuna, loppuvuodesta kuusikymmentä. - "mummo"
Inka kirjoitti:
Siinäpä reipas mummu, vaikka lapsenlapseni minuakin joskus reippaana pitävät. Minä en vaan ole koskaan oikein pitänyt kotitöistä, paitsi lepomisesta, haluaisin tehdä kaikkea muuta. Nyt kotityöt vievät niin tolkuttomasti aikaa, kuitenkaan ei oikein uskalla tehdä sitä mistä eniten piti, kun olen kerran polttanut itseni uunipellin kanssa.
Asun yksin, ja kaikki kiipeämiset myös vaarallisia, koska tasapaino huono.
Ehkä nyt kuitenkin vihdoin saan puhtia hankkia apua hankalimpiin töihin, kun kerrot ettet sinäkään ihan kaikkea tee yksin. Ja olenhan vanhus sinuun verrattuna, loppuvuodesta kuusikymmentä.Kyllä sullakin paranee ajan myötä tasapaino.Minulla ei enää ole tasapaino ongelmia.Kurkottelen korkealta ottaan jotakin,kotona ovat vihaisia että pyytää apua.Minä olen sen verran sinnikko että koetan tehdä itse jonka jotenkuten pystyn.Olen reumayhdistyksen naistenkerhon vetäjänä jo toista vuotta.Halvauksen jälkeen olin jonkun vuoden kansalaisopiston ompelupiirin opettajana,esittelin tubberia ja naisten alusasuja.Nyt mieheni ohella olen alkanut harrastamaan karaokea.Tykkään että mulla on jonkin verran virikkeitä.Muuten tylsistyn kokonaan.Lisäksi minulla on kolme lastenlasta,kaikki poikia,iältään kolme-ja kaksi on toisella vuodella.Kiva vaihtaa sun kans ajatuksia.Kiitos sinulle ja voidaan jos haluat vaihtaa sähköpostiosoitteita.
- avh05
"mummo" kirjoitti:
Kyllä sullakin paranee ajan myötä tasapaino.Minulla ei enää ole tasapaino ongelmia.Kurkottelen korkealta ottaan jotakin,kotona ovat vihaisia että pyytää apua.Minä olen sen verran sinnikko että koetan tehdä itse jonka jotenkuten pystyn.Olen reumayhdistyksen naistenkerhon vetäjänä jo toista vuotta.Halvauksen jälkeen olin jonkun vuoden kansalaisopiston ompelupiirin opettajana,esittelin tubberia ja naisten alusasuja.Nyt mieheni ohella olen alkanut harrastamaan karaokea.Tykkään että mulla on jonkin verran virikkeitä.Muuten tylsistyn kokonaan.Lisäksi minulla on kolme lastenlasta,kaikki poikia,iältään kolme-ja kaksi on toisella vuodella.Kiva vaihtaa sun kans ajatuksia.Kiitos sinulle ja voidaan jos haluat vaihtaa sähköpostiosoitteita.
käyttöön! Hei mummo ja Inka, olen vain 35 ja silti olen yksinkertaisesti ottanut siivoojan, joka tekee siivouksen kerran kuussa, pidän välillä sellaisen perussiivon yllä itsekseni.En kyllä tiedä mitä tekisin, jos oikea eli tekevä käsi olis halvaantunut, apukäsen puuttuminenkin vie joskus hermot. Pyykit pystyn ripustelemaan kuivumaan itsekin, mutta aina kun joku käy, pyydän tekemään jotain, mitä itse en pysty. Tänäänkin teatterilla ihan ventovieras auttoi takin vetoketjun kiinni. Voin pyytää taksikuskia pukemaan takin päälle jne. Kyllä vaatteet ja varusteet on pitänyt hankkia sitä mukaa, että niiden kanssa pärjää. Laitan kyllä ruokaakin ja oon leiponutkin. Hatjoiteltiin jo sairaalassa toimintaterapeutin kanssa apuvälineiden käyttöä.
- "mummo"
avh05 kirjoitti:
käyttöön! Hei mummo ja Inka, olen vain 35 ja silti olen yksinkertaisesti ottanut siivoojan, joka tekee siivouksen kerran kuussa, pidän välillä sellaisen perussiivon yllä itsekseni.En kyllä tiedä mitä tekisin, jos oikea eli tekevä käsi olis halvaantunut, apukäsen puuttuminenkin vie joskus hermot. Pyykit pystyn ripustelemaan kuivumaan itsekin, mutta aina kun joku käy, pyydän tekemään jotain, mitä itse en pysty. Tänäänkin teatterilla ihan ventovieras auttoi takin vetoketjun kiinni. Voin pyytää taksikuskia pukemaan takin päälle jne. Kyllä vaatteet ja varusteet on pitänyt hankkia sitä mukaa, että niiden kanssa pärjää. Laitan kyllä ruokaakin ja oon leiponutkin. Hatjoiteltiin jo sairaalassa toimintaterapeutin kanssa apuvälineiden käyttöä.
Kyllä minunkin täytyy katsoa minkälaisia vaatteita ostelen.En voi pelkästään nauhallisia kenkiä ostaa,täytyy olla vetoketjulla varustettuja(talvikengät).Ennen käytin juhlakengiä joissa oli korot,nyt vaan voi olla hieman kiilakantaa.Aika hyvin saan vaatteissa vetoketjut kiinni.Nykyään olen pitänyt sellaista tukkaa että aika hyvin pärjään yksin sen kans.Tarvittaessa mies kihartaa kykyensä mukaan.Kuntoutuksessa ollessa avustajat laittaa tarvittaessa tukkani.Kynsien leikkuussa tarvin myös apua,ainakin toisessa kädessä apu on oltava.Ei ole yhtää huono homma ottaa silloin tällöin siivoojaa.Me ollaan päätetty että mies ja poika tekevät kanssani kaikki kotona olevat hommat...yhteistyöllä se sujuu kun omistan rakastavan miehen ja pojan.
- Inka
avh05 kirjoitti:
käyttöön! Hei mummo ja Inka, olen vain 35 ja silti olen yksinkertaisesti ottanut siivoojan, joka tekee siivouksen kerran kuussa, pidän välillä sellaisen perussiivon yllä itsekseni.En kyllä tiedä mitä tekisin, jos oikea eli tekevä käsi olis halvaantunut, apukäsen puuttuminenkin vie joskus hermot. Pyykit pystyn ripustelemaan kuivumaan itsekin, mutta aina kun joku käy, pyydän tekemään jotain, mitä itse en pysty. Tänäänkin teatterilla ihan ventovieras auttoi takin vetoketjun kiinni. Voin pyytää taksikuskia pukemaan takin päälle jne. Kyllä vaatteet ja varusteet on pitänyt hankkia sitä mukaa, että niiden kanssa pärjää. Laitan kyllä ruokaakin ja oon leiponutkin. Hatjoiteltiin jo sairaalassa toimintaterapeutin kanssa apuvälineiden käyttöä.
Annoitte minulle ajattelemisen aihetta. Vaikeata kun on tämmöinen, joka on tottunut että itse pitää pärjätä. Ihan vieraalta on kyllä helppo ottaa vastaan apua, minulle tuli kerran Teneriffalla tarjoilija pilkkomaan lihan. Tilasin liharuokaa jossa oli kolmen eläimen lihaa paloina. Kuvittelin että se olisi jotakin suomalaisen palapaistin tapaista, mutta olikin kolme isohkoa palaa. Tarjoilija huomasi että minulla oli vaikeuksia ja kysyi saako hän auttaa. Minä tietysti kauniisti kiitin. Jälkeenpäin olen sitä naureskellut.
Mutta kotona on toista. Tänäänkin olen varmaan kuluttanut tunteja, kun olen pujottanut uutta kuminauhaa housunvyötäröön ja liukasta kangasta kun on, aina se helkutin hakaneula liukuu takaisinpäin.
Kaiken lisäksi olen sitä tyyppiä, jonka pitäisi ensin siivota, ennen kuin voi päästää siivoojan kotiin.
Paperit, lehdetkin, mutta varsinkin A4:set, joita kuitenkin kertyy, ovat vihoviimeisiä.
Siivooja, tule auttamaan :) - "mummo"
Inka kirjoitti:
Annoitte minulle ajattelemisen aihetta. Vaikeata kun on tämmöinen, joka on tottunut että itse pitää pärjätä. Ihan vieraalta on kyllä helppo ottaa vastaan apua, minulle tuli kerran Teneriffalla tarjoilija pilkkomaan lihan. Tilasin liharuokaa jossa oli kolmen eläimen lihaa paloina. Kuvittelin että se olisi jotakin suomalaisen palapaistin tapaista, mutta olikin kolme isohkoa palaa. Tarjoilija huomasi että minulla oli vaikeuksia ja kysyi saako hän auttaa. Minä tietysti kauniisti kiitin. Jälkeenpäin olen sitä naureskellut.
Mutta kotona on toista. Tänäänkin olen varmaan kuluttanut tunteja, kun olen pujottanut uutta kuminauhaa housunvyötäröön ja liukasta kangasta kun on, aina se helkutin hakaneula liukuu takaisinpäin.
Kaiken lisäksi olen sitä tyyppiä, jonka pitäisi ensin siivota, ennen kuin voi päästää siivoojan kotiin.
Paperit, lehdetkin, mutta varsinkin A4:set, joita kuitenkin kertyy, ovat vihoviimeisiä.
Siivooja, tule auttamaan :)Kyllä minäkin tarvin apua esim. isojen lihapalojen leikkaamisessa.Joskus kun syömme ns. roskaruokaa,pitsaa,mies paloittelee pienimmiksi ja otan käteen ja syön sillailla.Minusta ei ole yhtään noloa vaikka ei haarukkaa ja veitseä voikkaan yhtaikaa käyttää.Olen ajatellut että vahatkoon ihmiset jos haluavat,mua ei haittaa.Inka....nenä vaan pystyyn....ei olla huonompia muista vaikka ollaan vakavan sairauden käyty läpi.
- Inka
Inka kirjoitti:
Miten pärjäät yhdellä kädellä siivouksista, ruuanlaitosta, vaatehuollosta yms. Minä olen ollut täysin yksikätinen vasta vuodesta 1999, ja vieläkin kiukuttaa kaikki tuollaiset hommat. Vielä kun ikää tulee lisää... Olen sinua n 7-8 vuotta vanhempi, jos laskin oikein. Kerro jotakin vinkkejä. Minulla kuitenkin oikea käsi toimii, joten ei tarvinnut sentään opetella uuden käden käyttöä.
Onko spastisuutta? Miten sen kanssa pärjäätte?
Saatteko säännöllistä kuntoutusta halvaantuneeseen käteen? Onko siinä kädessä kipuja?
Jaksatteko jumpata halvaantunutta kättä?
Saatteko eläkeläisen hoitotukea, vai mikä sen nimi oikeasti on?
Käytättekö tiskikonetta ja mikroa? En ole vielä suostunut hankkimaan, mutta olis vissiin aika, kun on keittiöremontti tarpeen.
Onko teillä joitakin varmistuksia, miten kattila tai paistinpannu pysyy liedellä eikä tule varpaille?
Onko vielä jotakin, mitä minun pitäisi muistaa jos saan sen keittiöremontin aikaiseksi?
Kiitos, jos viitsitte vastata. (Sähköpostini on [email protected]) - "mummo"
Inka kirjoitti:
Onko spastisuutta? Miten sen kanssa pärjäätte?
Saatteko säännöllistä kuntoutusta halvaantuneeseen käteen? Onko siinä kädessä kipuja?
Jaksatteko jumpata halvaantunutta kättä?
Saatteko eläkeläisen hoitotukea, vai mikä sen nimi oikeasti on?
Käytättekö tiskikonetta ja mikroa? En ole vielä suostunut hankkimaan, mutta olis vissiin aika, kun on keittiöremontti tarpeen.
Onko teillä joitakin varmistuksia, miten kattila tai paistinpannu pysyy liedellä eikä tule varpaille?
Onko vielä jotakin, mitä minun pitäisi muistaa jos saan sen keittiöremontin aikaiseksi?
Kiitos, jos viitsitte vastata. (Sähköpostini on [email protected])Minun oikeassa,siis halvaantuneessa kädessä on spastisuutta.Pidän öisin lepolastaa ettei sormet mene kippuraan.Ilman sitä en osaa nukkua.Saan eläkkeensaajan hoitotukea.Minulla on ollut 24 krtaa vuodessa avokuntoutusta ja kaks krtaa vuodessa kahden viikon pituinen laitoskuntoutusjakso.Nyt ei myönetty enää kuin yks laitoskuntoutusjakso.Valitus on parhaillaan meneillään siitä asiasta.Ei kannate helposti antaa ottaa sitä pois.Mikro ja tiskikone on verrattomia kavereita.Niistä en helposti luovu.Kyllä kevyt paistinpannu yrittää joskus "liusua"pois levyltä mut olen pärjännyt jotenkuten.Sinniä tämä vaatii mut sitähän meillä on.
- ???
Tutkittiin, mutta syytä ei löydetty:
A. Verisuonet mahdollisia poikkeamia tai repeämiä varten.
B. Sydämen toiminta ohivirtaukset (reikä) saattaa päästää aivoihin hyytymiä jotka muuten suodattuisivat pois.
Riskitekijöitä minimoitiin vaikka mikään ei ollut erityisen koholla. Elämäntavat menivät uusiksi, ja lisäksi Primaspania ja kolesterolinappia varmaan lopun ikää.- "mummo"
Sama täällä...Primaspaania syön lopun elämäni.Kolestrolilääkkeitä pyysin itse lääkäriltä kun niitä ei kerran minulle esitetty.En halua toistamisiin halvaantua ja käydä samaa rääkkiä uudelleen.Siksi työlästä oli toistamiseen opetella kaikki alusta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723043
- 552685
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322295- 792178
- 951976
- 361803
- 121566
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171527Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301360Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291329