"Maamme lisääntynyt hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä. Viime vuonna työllisten määrä maassamme lisääntyi noin kolmellakymmenellä tuhannella. Ponnisteluista huolimatta työttömyyttä on edelleen liian paljon. Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. "
Tasavallan presidentin uuden vuoden puhe oli mielenkiintoinen arvo- ja mielipidejohtajuuden kannalta. Tarja Halonen on otti jälleen kuten koko työhistoriansa aikana, kantaa polttavimpaan ongelmaamme maamme rajojen sisäpuolella. Maassamme on syvässä elintasokuilussa olevia ihmisiä ja perheitä, lapsia. Suuri osa tästä kuilusta syntyi laman jälkeen ja vaikka yritystoiminta ja yleinen elintaso indekseillä mitattuna on kasvanut niin ääripäät ovat etääntyneet toisistaan. On niitä jotka porskuttavat entistä paremmassa hyvinvoinnissa ja on niitä, jotka hakevat ruokapalansa sosiaalivirastosta tai Pelastusarmeijan huoltotyöstä.
Syrjäytyminen ja turhautuminen näkyy monin tavoin. Se kohdistuu erityisesti nuoriin ikäluokkiin ja lapsiin. Tänään tulevaisuuden ja toivon mahdollisuudet ovat entistä kauempana.
Mistä on siinnyt maailmalla yhteiskunta vastainen ajattelu ja toiminta, mm terrorismi. Juuri niistä lähtökohdista joissa ihmiset elävät syrjäytyneinä. Ainoa koti ja toivo tosiasiassa on katu ja liittyminen toivottomien yhteiseen toimintaan.
Osa-aika- ja pätkätyöt tai kokonaan vailla työtä oleminen ovat tämän päivän vauraan Suomen ongelmia. Työllisten määrä on laman jälkeen kasvanut, mutta se on merkinnyt työtuntien, niiden joilla piti turvata jokapäiväisen elämisen edellytykset, pysymistä lähes lamanaikaisella tasolla.
Tarja Halonen puheessaan on korostanut yhtesikunnallisen oikeudenmukaisuuden välttämättömyyttä.
Sauli Niinistön tai Matti Vanhasen puheet ovat olleet lähtökodiltaan toiset. Sauli Niinistö korostaa työtä. Työtä voi tarjota vain työnantajat, koska samanaikaisesti hänen vaatimuksensa on ettei yhteiskunta, valtio tai kunnat, saa uhrata varoja työntekijöiden palkkaamiseen. Tätä seikkaa Sauli Niinistö ei populismissaan korosta, vaan syyllistää ne joilla ei ole työtä.
Matti Vanhanen korostaa jatkuvasti maaseudun kehittämistä, joka ei kuitenkaan anna muita mahdollisuuksia, kuin yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen siirron seuduille joissa elämisen edellytyksiä ei enää käytännössä ole. Yhteiskunan taloudellisten voimavarojen pitäisi kohdistua entistä enemmän kohteisiin, joissa rakennetaan tulevaisuutta.
Tasavallan presidentin uuden vuoden puhe oli mielenkiintoinen arvo- ja mielipidejohtajuuden kannalta. Tarja Halonen on otti jälleen kuten koko työhistoriansa aikana, kantaa polttavimpaan ongelmaamme maamme rajojen sisäpuolella. Maassamme on syvässä elintasokuilussa olevia ihmisiä ja perheitä, lapsia. Suuri osa tästä kuilusta syntyi laman jälkeen ja vaikka yritystoiminta ja yleinen elintaso indekseillä mitattuna on kasvanut niin ääripäät ovat etääntyneet toisistaan. On niitä jotka porskuttavat entistä paremmassa hyvinvoinnissa ja on niitä, jotka hakevat ruokapalansa sosiaalivirastosta tai Pelastusarmeijan huoltotyöstä.
Syrjäytyminen ja turhautuminen näkyy monin tavoin. Se kohdistuu erityisesti nuoriin ikäluokkiin ja lapsiin. Tänään tulevaisuuden ja toivon mahdollisuudet ovat entistä kauempana.
Mistä on siinnyt maailmalla yhteiskunta vastainen ajattelu ja toiminta, mm terrorismi. Juuri niistä lähtökohdista joissa ihmiset elävät syrjäytyneinä. Ainoa koti ja toivo tosiasiassa on katu ja liittyminen toivottomien yhteiseen toimintaan.
Osa-aika- ja pätkätyöt tai kokonaan vailla työtä oleminen ovat tämän päivän vauraan Suomen ongelmia. Työllisten määrä on laman jälkeen kasvanut, mutta se on merkinnyt työtuntien, niiden joilla piti turvata jokapäiväisen elämisen edellytykset, pysymistä lähes lamanaikaisella tasolla.
Tarja Halonen puheessaan on korostanut yhtesikunnallisen oikeudenmukaisuuden välttämättömyyttä.
Sauli Niinistön tai Matti Vanhasen puheet ovat olleet lähtökodiltaan toiset. Sauli Niinistö korostaa työtä. Työtä voi tarjota vain työnantajat, koska samanaikaisesti hänen vaatimuksensa on ettei yhteiskunta, valtio tai kunnat, saa uhrata varoja työntekijöiden palkkaamiseen. Tätä seikkaa Sauli Niinistö ei populismissaan korosta, vaan syyllistää ne joilla ei ole työtä.
Matti Vanhanen korostaa jatkuvasti maaseudun kehittämistä, joka ei kuitenkaan anna muita mahdollisuuksia, kuin yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen siirron seuduille joissa elämisen edellytyksiä ei enää käytännössä ole. Yhteiskunan taloudellisten voimavarojen pitäisi kohdistua entistä enemmän kohteisiin, joissa rakennetaan tulevaisuutta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin!, haluaisinkin ensin että määritettäisiin mitä on tai mikä tai kuka on köyhä.
Eikö se kuitenkin ole hyvä että joku, tai jotkut (mahdollisimman moni) köyhistä rikastuvat tai ainakin pärjäävät paremmin. Paremmin he pärjäävät kun heillä on työtä ja he tekevät työtä.
Mistä se työ tulee?
Jos me kaikki oltaisiin työttömiä olisi tasa-arvo ja samapalkkaisuus nimellisesti kohdallaan. Eipä taitaisi kovin pitkälle tukiaisia tulla.
Kun ihminen tekee työtä tekee hän sen siksi että ainakin itse pärjäisi paremmin, l saisi enemmän rahaa ja hyvinvointia.
Valitettavaa on Halosen huuto, että tässäkin tapauksessa Lisääntyy eriarvoisuus.
"kuin yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen siirron seuduille joissa elämisen edellytyksiä ei enää käytännössä ole."
Niin kerroppa miksi kaupungin asukit ovat heti,
kun niillä on parikin vapaapäivää, tunkemassa
"seuduille, joissa elämisen edellytyksiä ei
enää käytännössä ole."
mielipide ei koskaan ole koko totuus mistään asiasta.
Niinistö on oikeassa!
Niinistö puhuu työn merkityksestä koko kansalle.
Hän sanoo osuvasti "työ on työttömän paras turva"
Ilman työtä ei ole hyvinvointia.
Missään kohtaa Niinistö ei syyllistä työttömiä, vaan hän haluaa lisää työpaikkoja ja työtä siis työtä kaikille.
Tarja Halonen yhdessä SAK:n kanssa ei hyväksy sitä että joku voi ansaita paremmin kuin toinen.
Tarkkaan ottaen he eivät pysty selvittämään omaa näkemystään hyvinvoinnista. He puhuvat mieluummin tasapalkasta ja kurjuudesta joka muka lisääntyy.
Näinhän ei ole jos me teemme työtä joka lisäksi on kannattavaa työtä.
JA NÄIN ON JÄMPTI!
Niin, niitä työpaikkoja todella puuttuu. Vallalla oleva valtava ahneus on suuri syy työpaikkojen niukkuuteen. Yritysjohdon ja osakkeenomistajien ylisuuren palkitsemisen jälkeen ei rahaa ihmisten palkkaamiseen riitä. Päinvastoin - likistetään työaikoja osa-aikaiseksi ja kiristetään työtahtia. Pankinjohtaja Niinistön pitäisi vaikuttaa omiin puoluekavereihinsa. He siellä johdossa istuvat.
hillitsemiseksi olisi luotava uusia työpaikkoja.
Tämä se oli yksi viisaimpia entisen demaripressan lauseita. Halosen puheessa oli juuri näitä samoja elementtejä "on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä" "Ponnisteluista huolimatta työttömyyttä on edelleen liian paljon"
Demarit ovat aina olleet hyviä jakamaan sitä yhteiskunnallista varallisuutta, jota toiset työtätekevät verotuksen kautta sille antavat. Hyvinvointiliturgia ontuu Halosella pahasti. Mistä tulevaisuudessa jaetaan, jos työtätekevien määrä ei kasva. Vai oliko tuloerohöpinä ennakkovaroitusta tulevaisuuden sosialismista. "Otetaan rikkailta" oli tunnusomaista Halosen puheissa jo 1970-luvulla.
Hyvinvointi onnistuu vain tuottavan työn tekemisellä, ei sosiaalisilla tulonjaoilla (avustuksilla).
Niinistö katkaisi valtiovarainministerinä puna-mullan kehitystrendejä, onneksi. Tuolloinhan holtittomasti kasvatettiin julkista sektoria. Jos kasvun olisi annettu jatkua, joka toinen olisi ollut kuntien palveluksessa 2020 -luvulla. Siitähän sitä hyvinvointia sitten jaettaisiinkin! Halonen ei vieläkään tajua talouden perusrakenteita ja julkissektorin rahoitusta. On yhtä avuton kuin Liikanen laman alkaessa valtiovarainministerinä. Lähti paniikissa Eurooppaan. Siitähän on esim. Koivisto muistelmissaan kertonut. Johan noilla ansioilla Halosen oli Liikanen nimitettäväkin Suomen Pankin johtoon. Muihin tehtäviinhän kelpaakin sitten vain hameväkeä, ansioista viis...
Halonen matki Arto Lahden puheita köyhyydestä ja syrjäytyneisyydestä Uuden Vuoden puheissaan. Pelkkää tyhjänpuhetta hänen suustaan.Halosella ja hänen kannattajillaan on ollut ja ministeriaikanaan ja tällä menneellä predidenttikaudellaan mahdollisuus hoitaa käyhien asiat parempaan kuntoon. Mutta mitä on tullut tehtyä. Ns. Koiviston konklaavin asikirjat on tullut salattua ikiajoiksi, Koskisen perintälain
jo perittyjen velkojen uudelleen perimiseksi tuli allekirjoitettua laki, joka vie viimeisenkin leipäpalan käyhän ja hänen lapsensa suusta. Hallintoa on kyllä lisätty. Poliisien aika menee perättömien talousrikosten tutkintaan kuritukseksi niille, jotka on uskaltaneet yrittää perheensä kanssa. Verottajan keksimille pimeille töille on annettu oikein arvovaltainen siunaus instituutioiden vallan käyttöoikeudella. Mihinkähän piiloon ne demareiden omat varat on kiikutettu verottajan ulottumattomiin? Kannattaisi keskittyä näitä varoja hakemaan sen sijaan, että keksii ns. mustaa rahaa. Kuinka on mahdollista, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on varat ja omaisuus viety osakekaupoilla
ulkomaisten haltuun lähes kokonaan? Ja kuinka paljon piilossa omistavat ne demarit ja vasemmistolaiset, jotka Halosta kannattavat? Kukapa tuohon pystyisi vastaamaan? Sellaisita rehellisyyttä, mikä saisi yösijan Suomessa ei ole.
Vastuun nyt kantavat ne, jotka äänestävät Halosta.
Halonen sanoi jo aloittaessaan presidenttinä, että yrittäjiä tarvitaan vain työllistämään.
Todella, ellei ole työpaikkoja ei ole palkallisiakaan. Hallintoa on kyllä kasvatettu hänen aikanaan siis kaiken hänen työelämänsä ajan.
Mutta pelkällä paperin siirtämisellä pöydältä toiselle ei lisäarvoa synny. Työksi tulee sanoa vain tuottavaa toimintaa, mitä voi erittäin hyvin harjoittaa maaseudulla. Maalla sitä tulosta tehtiin jo silloinkin, kun puut kuljetettiin vesivoimalla jne. Nyt on mahdollisuus tietokoneiden aikana siirtää tuottavaa työtä vaikka mihin Suomen kolkkaan. Siihen ei edes tarvita samaa määrää varoja, kun kaupunki ympäristössä, missä isolta osin haetaan sosiaalitoimistosta vuokrat ja toimeentulo. Siis kerjäämme leipämme. Asuntokin saatta olla ullkakkokellari ja kivi päänalusena. Ongelma on se, että maalla on enää vanhaa väestöä, eikä nuoret uskalla jäädä sinne, kun kaupungistuminen valtaa tilaa. Ulkomaan velallako me maksamme nuo
toimeentulotuet. Omat varathan menevät jo hallinnon maksamiseen tulosta 70 %, ja paljonko lopusta pitää maksaa EU:lle nettomaksajana. Sekin 30 % mikä jää kiertoon, osin on kiinni ennakkoissa kuten, ennakkoverot, työnantajien ennakkoon maksamat vielä kertymättömät eläkemaksut. Siinäpä sulle toduuden puhujalle miettimistä. Lapsuudessani pilkattiin tyhjän kehujia ja naureskeltiin heille. Tämä kansa vielä
naurun sijasta itkee Halosten kumppaneineen aiheuttamia vahinkoja.
Viestin kirjoittaja on tullut varmaan hiljattain seuraamaan politiikkaa ja on kuullut vain vaalipuheet, tietoa kunkin ehdokkaan teoista ei tuntuisi olevan. Mainitset Niinöstön suhteen köyhyyteen olevan sidoksissa työhön. Pitänee paikkansa, mutta se on kopiointia demareilta. He kaikki, varsinkin naisministerit Mönkäre, Filatov, Jaakonsaari ja Halonen ovat nimenomaan tätä mieltä. Ja epäilen, että tämä mainittujen henkilöiden valtava innostus värvätä Suomeen halpatyövoimaa työttömien lisäksi merkitsee, että meillä on piankin työnkekijöitä ja orjatyöntekijöitä. Orjatyöntekijöitä on työpaikoissa opiskelijoiden, harjoittelijoiden ym. nimikkeillä tavallisten työntekijöiden varsinaisina työntekijöinä. Kun Haloselta kysyttiin, miksi Suomeen pitää värvätä työvoimaa ulkomailta, eikö täällä ole tarpeeksi työttömiä ennestäänkin hän sanoi, ei ole tarpeeksi valinnanvaraa. Historiasta tiedämme, että se pyrkii toistamaan itseään. Tuleeko sorretusta kun se pääsee nousemaan, sortaja?