Ahdistaa. Mikään ei kuvaa paremmin olotilaa. Ja kun menee hakemaan apua ei sitä saa.
Nyt olen lihonut niin monta kiloa etten kestä itseäni. Olin nimittäin joulun kotona ja oli pakko syödä, en voi paljastua. Tarkoitus oli alkaa paasto loman jälkeen, tänäänkään ei minun pitänyt syödä muruakaan. Sitten repsahdin ja join litran appelsiinimehua muutamassa minuutissa.
En saa mitään tehtyä. Elämäni on vain paskaa ja ikuista helvettiä ja tiedän varmasti ettei tämä ikinä tule muuttumaan. En edes osaa kuvailla miltä minusta tuntuu mutta ehkä joku teistä kohtalontovereista tietää. En nää valoa tunnelin päässä, vain pimeyttä, enkä jaksa. Minulla ei ole kykyä tai minkäänlaisia mahdollisuuksia tulla koskaan onnelliseksi. Parempi olisi jos vain kuolisin pois, haihtuisin pimeyteen. Tahdon vain piilotella varjoissa ja kadota.
En tiedä mitä minulle on tapahtumassa mutta tuntuu niin kuin olisin vajoamassa suonsilmään voimattomana nousemaan eikä lähistöllä olisi ketään auttamaan, vain ahdistusta joka pakottaisi pysymään paikallaan.
Kiitos kaikille jotka jaksoivat tämän säälittävän jutun lukea. Tahdoin vain purkaa ahdistustani jonnekin...
Nyt olen lihonut niin monta kiloa etten kestä itseäni. Olin nimittäin joulun kotona ja oli pakko syödä, en voi paljastua. Tarkoitus oli alkaa paasto loman jälkeen, tänäänkään ei minun pitänyt syödä muruakaan. Sitten repsahdin ja join litran appelsiinimehua muutamassa minuutissa.
En saa mitään tehtyä. Elämäni on vain paskaa ja ikuista helvettiä ja tiedän varmasti ettei tämä ikinä tule muuttumaan. En edes osaa kuvailla miltä minusta tuntuu mutta ehkä joku teistä kohtalontovereista tietää. En nää valoa tunnelin päässä, vain pimeyttä, enkä jaksa. Minulla ei ole kykyä tai minkäänlaisia mahdollisuuksia tulla koskaan onnelliseksi. Parempi olisi jos vain kuolisin pois, haihtuisin pimeyteen. Tahdon vain piilotella varjoissa ja kadota.
En tiedä mitä minulle on tapahtumassa mutta tuntuu niin kuin olisin vajoamassa suonsilmään voimattomana nousemaan eikä lähistöllä olisi ketään auttamaan, vain ahdistusta joka pakottaisi pysymään paikallaan.
Kiitos kaikille jotka jaksoivat tämän säälittävän jutun lukea. Tahdoin vain purkaa ahdistustani jonnekin...
Vastaukset 10
Vanhimmat
hei mut kuka sulle on sanonut että sun elämä ei tulisi muuttumaan? :)
Olen todella väsynyt kaikesta, joten sanon vain, ettet ole yksin. Kun luin viestisi, tuntui kuin olisi kirjoittanut ajatukseni. Minustakin tuntuu, että olen jouluna tulleiden kilojen vanki ja kahleissa kehooni. En tiedä jaksanko elää, kun en pysty laihduttamaan. Ehkä kuolleena olisi parempi, kehoani ei enää olisi. Yritä jaksaa, ja muista että minä tunnen juuri samoin.
neuroleptit eli psykoosilääkkeet ainakin tappaa yliannostuksena.Ja suuret määrät esim masennus/mielialalääkkeitä..Jos olo on kestämätön niin voi helpottaa ajatus et VOISI lopettaa sen kaiken.
ihan vain tiedoksi
älä anna itsemurhahakuiselle asetta äläkä sano, miten hän "helposti" voisi ottaa hengen itseltään
aika vastuutonta
Oon lihonnu 6 kiloa kuukaudessa!!!!!!!!!!!!!
Mä haluun kuolla!!!!Mä haluun karata jonkun kanssa kauas kauas pois, laihdutuksen paratiisiin!!!!!!!
mulla veli kuoli 2 vuotta sitten auto- onnettomuudessa..ja koko suku ja perhe on vieläkin poissa tolaltaan... täytyy aina muistaa että oot yhteiskunnan vanki.. elämää on pakko jatkaa ja hyviä ja huonoja päiviä tulee..muuten et edes tuntisi niiden eroa..
mulla on täysin samat fiilikset, et todellakaan ole yksin.Mä olen menettänyt sen uskon parempaan tulevaisuuteen ihan kokonaan, tuntuu et mun elämällä ei ole mitään suuntaan ei mitään merkitystä.Surullista..mutta näin on.
Ilman tätä sairasta itteni kiduttamista ja kuihduttamista mä olisin päätynyt jo hautaan oman käden kautta, mut jonkin takia mä valitsin hitaamman tavan...järjetöntä tämäkin,tiedän.Mutta pitää mut hengissä vähän kauemmin.
joskus voi helpottaa ajatus siitä et voi lopettaa elämänsä.
On aivan uskomatonta lukea kirjoitustasi. On kuin lukisi omia ajatuksiaan. Voi sitä tuskaa, mikä tulee lihotessa, voi sitä ahdinkoa. Tahtoisi yksinkertaisesti vain kuolla, ei tässä ole mitään järkeä. Ei ole. Piste.
Yritetään kuitenkin vielä, jooko? Yritetäänhän, ei ainakaan olla yksin...
ehkä kannattais kuitenki kokeilla sitä normaalitietä.. et jos on nälkä ja lihoaa.. ni ok.. se on ihan normaalia jos on muutenkin alipainoin jo ennestään.. keho totuttautuu vaan selviämään elämästä pahemmin... ja mitä tohon kuolemajuttuun tulee ni onko parempi olla kuollu ku syödä kaikenmaailman herkkuja välittämättä elämästä.. ja loppujen lopuks mitäväliä sillä on millanen sä oot... sulla on joku harrastus käyt pari kertaa vkossa vaikka lenkillä.. syöt normaalia ruokaa joka päivä mitä muutkin ihmiset tekee.. käyt töissä tai koulussa ja elämä on sellasta ku se on.. loppuun vielä kysymys.. haluatko elää itseäsi varten vai muiden?