Ride The Lightning

Kuuntelenpa tässä sitten toisenkin levyn. Kommentoin samalla:

1. Fight Fire With Fire. Biisistä tulee mieleen teinipoika, joka ensimmäisen kännin otettuaan örveltää pitkin metsää mahtavassa nuoressa uhossaan.
Laulaja yrittää hoitaa melodian yksitoikkoisella mölinällä, eikä bändi osallistu hommaan mitenkään. Kamalaa kuultavaa. Ei naurata yhtään.

2. Ride the Lightning. Kuulostaa jo hieman musiikilta: Bändi onnistuu soittamaan yhteen ja tekee jopa yhteistä melodiaa. Silti moni pikkukylän kellaribändi pistää paremmaksi.

3. For Whom the Bell Tolls. Mitä helvettiä? Onko tämä muka tuon saman surkean poppoon aikaansaannos, mikä soitti edelliset tekeleet?
Biisi pysyy kasassa, siitä löytyy jo melodiakin ja rumpali heittää hienot "trikit" väliin, ja vaikka se toistaakin itseään, homma toimii.

4. Fade to Black. On tainnut kavereille iskeä krapula siitä ensikännistä :) Kitaristi osaa näemmä muutakin kuin sahata tai vinguttaa tilililua. Biisi on ehkä hiukan skitsofreeninen, eikä tiedä ollako balladi, vai mättöbiisi, mutta ihan ok kumminkin.

5. Trapped Under Ice. Taas mennään alta riman, tai jopa jään. Tässä biisissä ei ole mitään musiikillisesti arvostettavaa. Meno on kyllä kova.

6. Escape. Taidan karata röökille tässä vaiheessa :) Junnaavaa, musiikillisesti köyhää mättöä.

7. Creeping Death. Kuten edelliset, mutta kertosäkeessä on yritystä. Välisoitto on harvinaisen tylsää kuunneltavaa.

8. The Call of Ktulu. Mikähän se Ktulu on, ja mitähän se huutelee liki 9 minuuttia? Oli kai tämä edellisiä parempi, mutta silti odotin, että loppuisi jo.

Kokonaisuutena surkea levy, jossa 2 hyvää biisiä. Rumpali on oppinut soittamaan jo yhden kivan jutun ja kitaristi osoitti jo jotain merkkejä orastavasta musikaalisuudesta. Niin, että parannusta edelliseen levyyn on tullut.

Taidanpa kuunnella vielä seuraavankin lätyn teidän iloksenne...