http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id23770.html
TYÖNANTAJIEN TEMPOILEVA KÄYTTÄYTYMINEN: mistä se johtuu?
Toimittajat: Renny Jokelin ja Kai Byman
Noin tuhat nokialaista autorenkaiden tekijää viettää tänä jouluna ylimääräisen lomaviikon, tosin palkattomana vapaana. Nokian Renkaat pistää suurimman osan valtaisista tehdashalleistaan kiinni joulun ja uuden vuoden väliseksi ajaksi.
Tilanne olisi saattanut olla huomattavasti surkeampi. Nokian Renkaat ilmoitti nimittäin pörssitiedotteella maanantaina 21. marraskuuta, että se aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena jopa sata henkilöä voidaan irtisanoa ja koko 1200 vahvuinen henkilöstö panna kuukaudeksi pakkolomalle. Syyksi kerrottiin se, että renkaita valmistui liikaa vallitsevaan kysyntään ja varastotilanteeseen nähden.
Ilmoitus jäi kuitenkin pelkäksi säikähdykseksi. Keskiviikkoaamuna, vain 1,5 vuorokautta myöhemmin, yhtiö ilmoitti, että irtisanomisia ei tullutkaan. Lopulta koko uhkaus kuihtui jouluvapaiksi.
Mitä uutta totuutta siinä tiistain kuluessa saatiin?
Henkilöstöpäällikkö Sirkka Hagman, Nokian Renkaat: ”No, siinä markkinatilanteessa ei sinänsä muuttunut, mutta se miten henkilöstö siinä tilanteessa sopeutui tai on nyt sopeuttamassa tätä tilannetta, se oli se muutos.”
Nokian Renkaiden suuruisissa yhtiöissä YT-neuvotteluja on voitu käydä jopa 1,5 kuukautta, mutta hitaat hämäläiset löysivät ratkaisun yhdessä päivässä. Nokian Renkaiden henkilöstöpäällikkö vakuuttaa, että duunareiden pelottelusta ei pörssitiedotteessa ollut kysymys.
Hagman: ”Ehdottomasti ei. Pelon kulttuuri ei ole tämän päivän nykyaikaisen organisaation missään tilanteessa se millä voidaan johtaa tai asioita hoitaa.”
Viime vuosina Suomessa on totuttu siihen, että YT-ilmoituksia tulee harva-se-viikko ja yleensä ne merkitsevät potkuja. Viime kuukausilta on kuitenkin yhä enemmän esimerkkejä siitä, että YT-ilmoitusten mukaiset pahimmat uhkakuvat voivat yllättäen haihtua ilmaan. Mikä on tehnyt asioista näin lyhytjännitteisiä ja häilyväisiä?
Olisiko helpompi toimia, jos ei tarvitsisi pörssin ehtojen mukaisesti pelata?
Hagman: ”Ei se lainsäädäntö sinänsä, koska se on hyvin sisäistä kuitenkin. Ja se mikä tiedotetaan ulospäin on tavallaan oma vaatimustasonsa. Että kyllä siinä tällaisiin taloudellisiin lukuihin ja kvartaalitalouteen liittyviä asioita tietysti on tullut, jonka henkilöstö joutuu huomioimaan.”
Onko varoitustehtailu osa julkista peliä, jota käytetään yhtiön osakekurssin nostamiseen?
Hagman: ”Totta kai me halutaan, että me onnistutaan niissä tuloksissa, jotka ollaan luvattu omistajille ja sijoittajille yhdessä henkilöstön kanssa. Mutta että se ajaisi meitä jotenkin - kurssikehitys, niin se ei ainakaan toimi meidän talossa näin.”
Nokian Renkaiden ohella myös monen muun suomalaisyrityksen työntekijät ovat saaneet tuta neljännesvuosiajattelun aiheuttaman myllerryksen. Se tavallinen tarina on tämä: Ensin on käyty yt-lain edellyttämät neuvottelut yrityksessä. Sitten on irtisanottu ja lomautettu väkeä.
Eikä aikaakaan, kun jäljelle jääneet ovat havainneet paiskivansa poispotkittujenkin työt. Toisinaan irtisanottujen tilalle on pikavauhtia palkattu uutta väkeä ja tuotantolaitokseen on vähitellen alettu taas muutenkin investoida. Huomattavistakin väen vähennyksistä on yllättäen luovuttu kokonaan:
Työoikeuden professori Martti Kairinen, Turun yliopisto: ”Taustaltaan saattaa olla markkinatalouden, kvartaalitalouden ongelmasta kysymys. Voi olla myös, että eletään varsinkin teollisuudessa, sellaista muutoksen aikaa, että muutokset ovat normaalia nopeampia."
Työtä riittää, mutta työntekijöitä vähennetään silti. Eikö tämä ole aika erikoista?
Kairinen: "Laki kyllä vaatii sitä, että jotta voisi irtisanoa, että mahdollisuudet tarjota työtä vähenevät pysyvästi. Kuitenkaan laissa ei tätä 'pysyvyys' -termiä tarkemmin määritellä."
Johtaja Lauri Lyly, SAK: "Omistajat pyrkii mittaamaan nopeilla sijoituksillaan hyviä tuottoja ulos ja nää heijastuu kaikki sitten työntekijöitten asemaan."
Ajatus lyhytnäköisen voitontavoittelun huumassa tapahtuvasta henkilöstön ryöstöviljelystä kiistetään Helsingin Etelärannan työnantajalinnakkeessa.
Työmarkkinasektorin apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, Elinkeinoelämän Keskusliitto: ”Kun ajatellaan talouden toimivuutta ja sitä pitkäjänteisyyttä, jota markkinoilla yrityksiltä edellytetään, niin ei se mahdollista tempoilevaa henkilöstöpolitiikkaa ja vielä jos ajatellaan näitä rekrytointivaikeuksia, joista EK:kin on viime aikoina paljon puhunut, niin kyllä se edellyttää todella vastuullista henkilöstöstä huolenpitoa."
Suomen suurimpiin tekstiili- ja vaatetustehtaisiin lukeutuva Virke Oy irtisanoi viime kesänä 70 työntekijää. Kaikkiaan 60-vuotias yritys on työllistänyt Orimattilassa kolme-ja-puoli-sataa henkilöä. Tuotannosta 90%:a menee vientiin.
Virkkeen pääluottamusmiehen mukaan juhannuksen alla päättyneet yt-neuvottelut olivat turhat, koska yhtiön johto oli jo etukäteen päättänyt niiden lopputuloksen:
Pääluottamusmies Mirva Welling, Virke Oy:n Orimattilan tehdas: "Kyllä tuntuu, että se oli valmiiks saneltu juttu; että yt:t käydään, kun ne on pakko käydä."
Tehtiinkö hätiköityjä ratkaisuja?
Welling: "Tehtiin, koska nyt tällä hetkelläkin meillä tehdään Latviassa alihankintaa."
Olette siirtäneet osan tuotannostanne Latviaan alihankintaan -miksi näin piti menetellä?
Tuotantojohtaja Vesa Kumpulainen, Virke Oy:n Orimattilan tehdas: "Se johtuu siitä, että meillä on näitä toimitusaikahuippuja. Se on ihan tavanomaista toimintaa meillä ollu aiemminkin."
Welling: "Me ollaan pulassa, kun meillä on mallien kanssa kiire ja ne on aikataulutettu niin, että ne pitää olla vuodenvaihteeseen mennessä tehtynä ne mallit ja niit on varmaan sellanen 7 000-8 000 mallikappaletta vielä tekemättä." .. "Meiltä loppuu aika."
Kännykänkuoria valmistavalla Perloksen Ylöjärven tehtaalla on törmätty samaan ilmiöön kuin Virkkeellä.
Pörssiyhtiö ilmoitti viime keväänä sulkevansa 600 hengen tuotantolaitoksen. Tehdassalien piti hissukseen tyhjentyä viime syksyn mittaan, mutta mitä vielä: puolet henkilöstöstä tekee edelleen täyttä työpäivää. Loppukesällä firma joutui kyselemään jo kertaalleen irtisanottuja työntekijöitään takaisin töihin.
Syyskuun puolivälin tienoilla saatiin jo viitteitä alan elpymisestä, kun Perlos pitkästä aikaa muutti tulosennustettaan myönteiseen suuntaan. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta tuotantolaitoksen lakkautuspäätökseen.
Kairinen: "Työnantajan pitäisi mahdollisuuksien mukaan pystyä paremmin suunnittelemaan henkilöstöpolitiikkaansa."
Euroopan johtaviin lannoitevalmistajiin kuuluva Kemira Growhow ilmoitti viime syyskuussa, että se vähentää Harjavallassa olevalta tehtaaltaan vajaan kolmanneksen työvoimastaan eli noin 30 henkilöä. Syyksi annettiin muun muassa se, että tuotantoa ei ollut saatu kannattavaksi kehitystoimenpiteistä huolimatta.
Työntekijöiden edustajat epäilivät neuvottelujen kuluessa, että YT-menettelyn taustalla oli vuosi sitten pörssiin listautuneen Kemira Growhow'n yritys kohentaa pörssikurssiaan. Työntekijät ilmoittivatkin, että jäljelle jäävä henkilöstö ei suostuisi ylitöitä tekemällä paikkaamaan henkilöstövähennyksiä.
Neuvottelujen tuloksena Harjavallasta ei suoranaisesti irtisanota ketään.
Kairinen: "Varmaan myöskin työntekijöiden suhtautumisella on vaikutusta. Meidänkin tutkimusten mukaan, jos luottamusmiehet ovat aktiivisia, niin se on omiaan vähentämään irtisanomisten määriä."
Maailman johtaviin kuitumateriaalien kehittäjiin kuuluva suomalainen sukuyhtiö Ahlstrom irtisanoi vuosi sitten 27 Mikkelissä olevan tehtaansa 150:stä työntekijästä. Syyksi ilmoitettiin se, että mm. tuulimyllyihin käytettävä muovi ei mennyt kaupaksi.
Kuluneen vuoden aikana Mikkeliin on kuitenkin hankittu viisi uutta konelinjaa ja palkattu 40 määräaikaista työntekijää. Huippulaatuista muovia tarvitaankin taas tuulimyllyihin ja venäläisten ostamiin yli 10-metrisiin luksusveneisiin. Ahlstrom ilmoitti lisäksi viime viikolla, että Mikkelin tehdasta laajennetaan ja määräaikaisia voidaan taas vakinaistaa.
Vielä paremmin menee Alhstromin omistajilla. Heille on luvassa jouluaaton aattona maksettavat ylimääräiset osingot hyvin menneestä viime vuodesta. Osingonmaksu on jo viides 2,5 vuoden aikana, jolloin yhtiön omistajat ovat kuitanneet osinkoina 160 miljoonaa euroa.
Voidaanko tämänkaltaisissa esimerkkitapauksissa rikkoa lakia?
Kairinen: "Saattaa olla, että oikeampi menettely tällaisissa tempoilevissa tilanteissa olisi ehkä ollut vain lomauttaminen."
Lyly: "Epävarmuutta lietsotaan työmarkkinoille ja se ei oo hyvä."
Työelämän kysymyksiin perehtynyt oikeusoppinut on vastikään julkaissut selvityksen, jonka mukaan työnantajien yt-neuvottelujen alussa ilmoittamat irtisanomisluvut ovat jopa neljäsosan suuremmat kuin lopulta toteutuneet luvut.
Professori Kairinen kävi kolleegoineen läpi yli 200 suomalaisyrityksessä viime vuosina käytyjä yt-neuvotteluja. Haastatteluissa henkilöstön edustajat pitivät tuloksesta huolimatta neuvotteluja käytännössä teatterina ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan huonoina.
Yt-lain kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä. Työministeriö on asettanut uudistusta pohtimaan komitean, jonka on määrä antaa esityksensä lain muuttamisesta tammikuun loppuun mennessä.
Haluavatko firmat tempoilevalla henkilöstöpolitiikallaan kosiskella sijoittajia ja osoittaa markkinoille, että kaikki voitava tuotannon tehostamiseksi ja kulujen karsimiseksi tehdään?
Kairinen: "Meidän vastausten mukaan henkilöstön edustajien eli luottamusmiesten valtava enemmistö katsoo, että yhteistoimintamenettelyjä käynnistetään pelkästään pörssikurssien nostamisen tarkoituksessa. Työnantajat taas olivat toista mieltä."
PRESIDENTTIEHDOKKAAT, OSA III: Tarja Halonen – valtakunnan simputtaja
Työryhmä: Ari Korvola, Ari Lahdenmäki, Martti Lyyra, Juha Ristamäki, Boris Salomon, Jouni Tervo, Kai Heinonen (piirrokset)
Ylen vaalitentti 7.12.2005: Teitä on väitetty muun muassa kiukkuiseksi. Sanokaa nyt, onko se totta?
Halonen: ”Ei se ollut kiukkuinen, se oli sietämätön, muistaakseni…
Imagonrakentajat ja mielikuvakonsultit ovat kuusi vuotta luoneet Tarja Kaarina Halosesta rauhallisen, hyvähermoisen maan äidin – siis muumimamman kuvaa. Leppoisa, ymmärtäväinen koko kansan Tarja eikä mikään telaketjufeministi-setalainen.
”Mikään luonnehdinta ei voi olla kauempana Halosesta kuin muumimamma.” - UM:n virkamies
Tarja Halonen –Valtakunnan simputtaja
Ulkopolitiikassa kokemattomanTarja Halosen putkahtaminen Lipposen ensimmäisen hallituksen ulkoministeriksi 1995 oli poliittinen pommi. Ulkoministeriössä se oli henkinen katastrofi. Kallion kasvatti otti käyttöön kallion katukielen ja johtamisopin – management by perkele:
”Kun Halonen omasta syystään myöhästyi autosaattueesta, hän jätkämäisen alatyylisesti haukkui paikalla olleet virkamiehet.” – UM:n virkailija
Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia tavalla, jota ei ennen tai jälkeen Halosen kauden ollut nähty.
”Halonen uhkasi pienen virheen puheeseensa kirjoittaneelle virkamiehelle, että tämän ura on ohi.” – Entinen diplomaatti
Kun pinna paloi, se ei katsonut aikaa, paikkaa eikä henkilöä. Korkeintaan sitä, oliko tv-kamera paikalla.
”Ympärillä olevat pelkäsivät ja olivat varpaillaan. Jos on huono päivä – kaikki tulee ulos. Hyviä päiviä taas ei ole.” - UM:n virkailija
Halonen on nöyryyttänyt alaisiaan julkisesti - oli paikalla sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia.
Arja Alho, A-studio 9.2. 2000: ”Hän on aika voimakastahtoinen. Hänen kanssaan tulee loistavasti toimeen jos on samaa mieltä.”
”Hän on kärsimätön ja hävytön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. Itsehillintä on luvattoman kehno, hän raivostuu pikkuasioista kuin lapsi.” - UM:n virkamies
Työväenluokkaisuuttaan ja vaatimattomia lähtöolojaan korostanut Halonen valitsi ylimielisen ja kaikkitietävän käskyttäjän ja komentooran roolin. Vaikka simputus on sotaväessä kielletty, Halosta kielto ei koskenut. Kun julkisuudessa kerrottiin, että Halonen kiroilee, hän kutsutti ministeriön virkamiehen luokseen ja huusi: ”Kuka perkele täällä väittää, että minä kiroilen?”
Joskus räjähtää vaikka kesken valtiovierailun. Presidentinvaalien jälkeen kiireesti naitu aviomies Pentti Arajärvi sai kuulla kunniansa varsovalaisella torilla. Julkisuudessa juttu pistettiin leikiksi – vaimohan näyttää kaapin paikkaa kaikissa perheissä.
Halosen käytöstavat poikkesivat ja poikkeavat edelleen totutusta. Hänen älyään ei kukaan kiistä, mutta se näyttäytyy usein ilkeytenä. Hän ei kättele, hän nousee ja poistuu mitään sanomatta vaikka kesken virkamiehen selonteon, haukkuu syyttömän, eikä pyytele anteeksi. Hän ei odota – häntä odotetaan.
”Intian suurlähettiläs sai odotella jäähyväiskäynnillään halosta 45 minuuttia, kun tämä istui kampaajalla” - UM:n virkailija
Vastoin demokraattista duunari-imagoaan Halonen onkin tarkka muodollisuuksista ja omasta asemastaan. Hän haluaa määrätä ja olla keskipiste.
”Halonen pelkää, että hänen selkänsä takana häntä vastaan juonitaan. Eräiden eduskuntavaalien alla hän raivosi vaalitoimistolaisille, että he ovat tahallaan hävittäneet hänen vaaliesitteensä. Ei rauhoittunut, vaikka hänelle kerrottiin, että esitteet oli jaettu äänestäjille.” - Puoluetoveri
Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on hyvä paineensietokyky. Se on Halosen heikko kohta eikä se ole parantunut hänen tultuaan presidentiksi. Tilanne paineisessa huippukokouksessa: Halosella ei ollut heti tarvittaessa kynää kädessään. Ympärillä olijat todistivat taas kerran, kun Suomen presidentti huutaa kimeällä falsetilla sali raikuen: kynä, kynä, kynää… -
Aivan totta – ei kiukkuinen vaan todellakin jopa sietämätön.
Ylen vaalikeskustelu 7.12.2005: Halonen: ”Mutta mä käsittäisin niin, että kansa on sietänyt minua hyvin. Olen ollut 27 vuotta mukana…”
Tarja Halonen yrittää olla kansanomainen, tavallinen Tarja bonuskortteineen ja lippalakkeineen. Vaan hetkinen: Mistäs kulmasta hän on kansaa oikeastaan aikuisikänsä katsellut?
Paljolti mustan auton takapenkiltä, siten kuin eliitti rahvasta vilkaisee. Populisti-Halonen vastusti varallisuusveron poistoa jälkikäteen – elitisti-Tarja ei halunnut koskea Fortumin optioihin jälkikäteenkään.
”Presidenttiaikana kaikenlainen lavastaminen on korostunut. Halonen haluaa EU-huippukokouksissa lehdistötilaisuudet ahtaisiin huoneisiin, vaikka isot salit olisivat tarjolla. Se näyttää kuin kaikki tungeksisivat presidentin ympärillä.” - Diplomaatti
Halosen mediakonsultit ja imagorakentajat kertovat voimakkaasta johtajapersoonasta, joka tekee mitä tahtoo. Näytöt kertovat kuitenkin aivan päinvastaista.
Tämä päättäväiseksi hoettu johtaja oli oikeusministerinä palauttamassa konekaappareita Neuvostoliittoon kuten Kreml halusi. SAK:n edustajana hän oli mukana DDR:n tunnustamiskomiteassa.
Ihmisoikeusaktivisti Halonen tukee vallanpitäjiä – viimeksi kolme vuotta sitten hän kehui Kiinan ihmisoikeuskehitystä – ja tarjosi näin Kiinan johdolle propaganda-aineksia kansainväliseen käyttöön.
Presidenttikauden aikana Halosen johtajuus on osoittautunut kevyeksi aina kun napit ovat menneet vastakkain pääministerin kanssa.
Halonen perääntyi maamiinakiistassa. Halonen ei vaadi enää YK:n lupaa suomalaisten lähettämiseksi taistelutehtäviin ties minne. Turvatakuukysymyksessä Halonen antoi myöten ja Irak-asiassa Lipponen jyräsi presidentin kannan.
Halutessaan Halonen pärjää kansainvälisissä tilaisuuksissa, EU-puheenjohtajuuskausi onnistui hyvin, mutta mutta…
”On vaikea ymmärtää, miksi hän haluaa vielä toiselle kaudelle, kun hän vihaa presidentin viran hoitoon liittyviä muodollisuuksia.” - Halosen ex-alainen
Suuren suomalaisen maailmanparannushankkeen, miljoonia euroja maksaneen Helsinki-prosessin piti olla matkalippu maailmankuuluisuuteen – lopulta se tussahti suutarina Halosen syliin – se ei taannut tietä korkeaan YK-virkaan, on siis pakko jatkaa siistissä sisätyössä.
TYÖNANTAJIEN TEMPOILEVA KÄYTTÄYTYMINEN: mistä se johtuu?
Toimittajat: Renny Jokelin ja Kai Byman
Noin tuhat nokialaista autorenkaiden tekijää viettää tänä jouluna ylimääräisen lomaviikon, tosin palkattomana vapaana. Nokian Renkaat pistää suurimman osan valtaisista tehdashalleistaan kiinni joulun ja uuden vuoden väliseksi ajaksi.
Tilanne olisi saattanut olla huomattavasti surkeampi. Nokian Renkaat ilmoitti nimittäin pörssitiedotteella maanantaina 21. marraskuuta, että se aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena jopa sata henkilöä voidaan irtisanoa ja koko 1200 vahvuinen henkilöstö panna kuukaudeksi pakkolomalle. Syyksi kerrottiin se, että renkaita valmistui liikaa vallitsevaan kysyntään ja varastotilanteeseen nähden.
Ilmoitus jäi kuitenkin pelkäksi säikähdykseksi. Keskiviikkoaamuna, vain 1,5 vuorokautta myöhemmin, yhtiö ilmoitti, että irtisanomisia ei tullutkaan. Lopulta koko uhkaus kuihtui jouluvapaiksi.
Mitä uutta totuutta siinä tiistain kuluessa saatiin?
Henkilöstöpäällikkö Sirkka Hagman, Nokian Renkaat: ”No, siinä markkinatilanteessa ei sinänsä muuttunut, mutta se miten henkilöstö siinä tilanteessa sopeutui tai on nyt sopeuttamassa tätä tilannetta, se oli se muutos.”
Nokian Renkaiden suuruisissa yhtiöissä YT-neuvotteluja on voitu käydä jopa 1,5 kuukautta, mutta hitaat hämäläiset löysivät ratkaisun yhdessä päivässä. Nokian Renkaiden henkilöstöpäällikkö vakuuttaa, että duunareiden pelottelusta ei pörssitiedotteessa ollut kysymys.
Hagman: ”Ehdottomasti ei. Pelon kulttuuri ei ole tämän päivän nykyaikaisen organisaation missään tilanteessa se millä voidaan johtaa tai asioita hoitaa.”
Viime vuosina Suomessa on totuttu siihen, että YT-ilmoituksia tulee harva-se-viikko ja yleensä ne merkitsevät potkuja. Viime kuukausilta on kuitenkin yhä enemmän esimerkkejä siitä, että YT-ilmoitusten mukaiset pahimmat uhkakuvat voivat yllättäen haihtua ilmaan. Mikä on tehnyt asioista näin lyhytjännitteisiä ja häilyväisiä?
Olisiko helpompi toimia, jos ei tarvitsisi pörssin ehtojen mukaisesti pelata?
Hagman: ”Ei se lainsäädäntö sinänsä, koska se on hyvin sisäistä kuitenkin. Ja se mikä tiedotetaan ulospäin on tavallaan oma vaatimustasonsa. Että kyllä siinä tällaisiin taloudellisiin lukuihin ja kvartaalitalouteen liittyviä asioita tietysti on tullut, jonka henkilöstö joutuu huomioimaan.”
Onko varoitustehtailu osa julkista peliä, jota käytetään yhtiön osakekurssin nostamiseen?
Hagman: ”Totta kai me halutaan, että me onnistutaan niissä tuloksissa, jotka ollaan luvattu omistajille ja sijoittajille yhdessä henkilöstön kanssa. Mutta että se ajaisi meitä jotenkin - kurssikehitys, niin se ei ainakaan toimi meidän talossa näin.”
Nokian Renkaiden ohella myös monen muun suomalaisyrityksen työntekijät ovat saaneet tuta neljännesvuosiajattelun aiheuttaman myllerryksen. Se tavallinen tarina on tämä: Ensin on käyty yt-lain edellyttämät neuvottelut yrityksessä. Sitten on irtisanottu ja lomautettu väkeä.
Eikä aikaakaan, kun jäljelle jääneet ovat havainneet paiskivansa poispotkittujenkin työt. Toisinaan irtisanottujen tilalle on pikavauhtia palkattu uutta väkeä ja tuotantolaitokseen on vähitellen alettu taas muutenkin investoida. Huomattavistakin väen vähennyksistä on yllättäen luovuttu kokonaan:
Työoikeuden professori Martti Kairinen, Turun yliopisto: ”Taustaltaan saattaa olla markkinatalouden, kvartaalitalouden ongelmasta kysymys. Voi olla myös, että eletään varsinkin teollisuudessa, sellaista muutoksen aikaa, että muutokset ovat normaalia nopeampia."
Työtä riittää, mutta työntekijöitä vähennetään silti. Eikö tämä ole aika erikoista?
Kairinen: "Laki kyllä vaatii sitä, että jotta voisi irtisanoa, että mahdollisuudet tarjota työtä vähenevät pysyvästi. Kuitenkaan laissa ei tätä 'pysyvyys' -termiä tarkemmin määritellä."
Johtaja Lauri Lyly, SAK: "Omistajat pyrkii mittaamaan nopeilla sijoituksillaan hyviä tuottoja ulos ja nää heijastuu kaikki sitten työntekijöitten asemaan."
Ajatus lyhytnäköisen voitontavoittelun huumassa tapahtuvasta henkilöstön ryöstöviljelystä kiistetään Helsingin Etelärannan työnantajalinnakkeessa.
Työmarkkinasektorin apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, Elinkeinoelämän Keskusliitto: ”Kun ajatellaan talouden toimivuutta ja sitä pitkäjänteisyyttä, jota markkinoilla yrityksiltä edellytetään, niin ei se mahdollista tempoilevaa henkilöstöpolitiikkaa ja vielä jos ajatellaan näitä rekrytointivaikeuksia, joista EK:kin on viime aikoina paljon puhunut, niin kyllä se edellyttää todella vastuullista henkilöstöstä huolenpitoa."
Suomen suurimpiin tekstiili- ja vaatetustehtaisiin lukeutuva Virke Oy irtisanoi viime kesänä 70 työntekijää. Kaikkiaan 60-vuotias yritys on työllistänyt Orimattilassa kolme-ja-puoli-sataa henkilöä. Tuotannosta 90%:a menee vientiin.
Virkkeen pääluottamusmiehen mukaan juhannuksen alla päättyneet yt-neuvottelut olivat turhat, koska yhtiön johto oli jo etukäteen päättänyt niiden lopputuloksen:
Pääluottamusmies Mirva Welling, Virke Oy:n Orimattilan tehdas: "Kyllä tuntuu, että se oli valmiiks saneltu juttu; että yt:t käydään, kun ne on pakko käydä."
Tehtiinkö hätiköityjä ratkaisuja?
Welling: "Tehtiin, koska nyt tällä hetkelläkin meillä tehdään Latviassa alihankintaa."
Olette siirtäneet osan tuotannostanne Latviaan alihankintaan -miksi näin piti menetellä?
Tuotantojohtaja Vesa Kumpulainen, Virke Oy:n Orimattilan tehdas: "Se johtuu siitä, että meillä on näitä toimitusaikahuippuja. Se on ihan tavanomaista toimintaa meillä ollu aiemminkin."
Welling: "Me ollaan pulassa, kun meillä on mallien kanssa kiire ja ne on aikataulutettu niin, että ne pitää olla vuodenvaihteeseen mennessä tehtynä ne mallit ja niit on varmaan sellanen 7 000-8 000 mallikappaletta vielä tekemättä." .. "Meiltä loppuu aika."
Kännykänkuoria valmistavalla Perloksen Ylöjärven tehtaalla on törmätty samaan ilmiöön kuin Virkkeellä.
Pörssiyhtiö ilmoitti viime keväänä sulkevansa 600 hengen tuotantolaitoksen. Tehdassalien piti hissukseen tyhjentyä viime syksyn mittaan, mutta mitä vielä: puolet henkilöstöstä tekee edelleen täyttä työpäivää. Loppukesällä firma joutui kyselemään jo kertaalleen irtisanottuja työntekijöitään takaisin töihin.
Syyskuun puolivälin tienoilla saatiin jo viitteitä alan elpymisestä, kun Perlos pitkästä aikaa muutti tulosennustettaan myönteiseen suuntaan. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta tuotantolaitoksen lakkautuspäätökseen.
Kairinen: "Työnantajan pitäisi mahdollisuuksien mukaan pystyä paremmin suunnittelemaan henkilöstöpolitiikkaansa."
Euroopan johtaviin lannoitevalmistajiin kuuluva Kemira Growhow ilmoitti viime syyskuussa, että se vähentää Harjavallassa olevalta tehtaaltaan vajaan kolmanneksen työvoimastaan eli noin 30 henkilöä. Syyksi annettiin muun muassa se, että tuotantoa ei ollut saatu kannattavaksi kehitystoimenpiteistä huolimatta.
Työntekijöiden edustajat epäilivät neuvottelujen kuluessa, että YT-menettelyn taustalla oli vuosi sitten pörssiin listautuneen Kemira Growhow'n yritys kohentaa pörssikurssiaan. Työntekijät ilmoittivatkin, että jäljelle jäävä henkilöstö ei suostuisi ylitöitä tekemällä paikkaamaan henkilöstövähennyksiä.
Neuvottelujen tuloksena Harjavallasta ei suoranaisesti irtisanota ketään.
Kairinen: "Varmaan myöskin työntekijöiden suhtautumisella on vaikutusta. Meidänkin tutkimusten mukaan, jos luottamusmiehet ovat aktiivisia, niin se on omiaan vähentämään irtisanomisten määriä."
Maailman johtaviin kuitumateriaalien kehittäjiin kuuluva suomalainen sukuyhtiö Ahlstrom irtisanoi vuosi sitten 27 Mikkelissä olevan tehtaansa 150:stä työntekijästä. Syyksi ilmoitettiin se, että mm. tuulimyllyihin käytettävä muovi ei mennyt kaupaksi.
Kuluneen vuoden aikana Mikkeliin on kuitenkin hankittu viisi uutta konelinjaa ja palkattu 40 määräaikaista työntekijää. Huippulaatuista muovia tarvitaankin taas tuulimyllyihin ja venäläisten ostamiin yli 10-metrisiin luksusveneisiin. Ahlstrom ilmoitti lisäksi viime viikolla, että Mikkelin tehdasta laajennetaan ja määräaikaisia voidaan taas vakinaistaa.
Vielä paremmin menee Alhstromin omistajilla. Heille on luvassa jouluaaton aattona maksettavat ylimääräiset osingot hyvin menneestä viime vuodesta. Osingonmaksu on jo viides 2,5 vuoden aikana, jolloin yhtiön omistajat ovat kuitanneet osinkoina 160 miljoonaa euroa.
Voidaanko tämänkaltaisissa esimerkkitapauksissa rikkoa lakia?
Kairinen: "Saattaa olla, että oikeampi menettely tällaisissa tempoilevissa tilanteissa olisi ehkä ollut vain lomauttaminen."
Lyly: "Epävarmuutta lietsotaan työmarkkinoille ja se ei oo hyvä."
Työelämän kysymyksiin perehtynyt oikeusoppinut on vastikään julkaissut selvityksen, jonka mukaan työnantajien yt-neuvottelujen alussa ilmoittamat irtisanomisluvut ovat jopa neljäsosan suuremmat kuin lopulta toteutuneet luvut.
Professori Kairinen kävi kolleegoineen läpi yli 200 suomalaisyrityksessä viime vuosina käytyjä yt-neuvotteluja. Haastatteluissa henkilöstön edustajat pitivät tuloksesta huolimatta neuvotteluja käytännössä teatterina ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan huonoina.
Yt-lain kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä. Työministeriö on asettanut uudistusta pohtimaan komitean, jonka on määrä antaa esityksensä lain muuttamisesta tammikuun loppuun mennessä.
Haluavatko firmat tempoilevalla henkilöstöpolitiikallaan kosiskella sijoittajia ja osoittaa markkinoille, että kaikki voitava tuotannon tehostamiseksi ja kulujen karsimiseksi tehdään?
Kairinen: "Meidän vastausten mukaan henkilöstön edustajien eli luottamusmiesten valtava enemmistö katsoo, että yhteistoimintamenettelyjä käynnistetään pelkästään pörssikurssien nostamisen tarkoituksessa. Työnantajat taas olivat toista mieltä."
PRESIDENTTIEHDOKKAAT, OSA III: Tarja Halonen – valtakunnan simputtaja
Työryhmä: Ari Korvola, Ari Lahdenmäki, Martti Lyyra, Juha Ristamäki, Boris Salomon, Jouni Tervo, Kai Heinonen (piirrokset)
Ylen vaalitentti 7.12.2005: Teitä on väitetty muun muassa kiukkuiseksi. Sanokaa nyt, onko se totta?
Halonen: ”Ei se ollut kiukkuinen, se oli sietämätön, muistaakseni…
Imagonrakentajat ja mielikuvakonsultit ovat kuusi vuotta luoneet Tarja Kaarina Halosesta rauhallisen, hyvähermoisen maan äidin – siis muumimamman kuvaa. Leppoisa, ymmärtäväinen koko kansan Tarja eikä mikään telaketjufeministi-setalainen.
”Mikään luonnehdinta ei voi olla kauempana Halosesta kuin muumimamma.” - UM:n virkamies
Tarja Halonen –Valtakunnan simputtaja
Ulkopolitiikassa kokemattomanTarja Halosen putkahtaminen Lipposen ensimmäisen hallituksen ulkoministeriksi 1995 oli poliittinen pommi. Ulkoministeriössä se oli henkinen katastrofi. Kallion kasvatti otti käyttöön kallion katukielen ja johtamisopin – management by perkele:
”Kun Halonen omasta syystään myöhästyi autosaattueesta, hän jätkämäisen alatyylisesti haukkui paikalla olleet virkamiehet.” – UM:n virkailija
Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia tavalla, jota ei ennen tai jälkeen Halosen kauden ollut nähty.
”Halonen uhkasi pienen virheen puheeseensa kirjoittaneelle virkamiehelle, että tämän ura on ohi.” – Entinen diplomaatti
Kun pinna paloi, se ei katsonut aikaa, paikkaa eikä henkilöä. Korkeintaan sitä, oliko tv-kamera paikalla.
”Ympärillä olevat pelkäsivät ja olivat varpaillaan. Jos on huono päivä – kaikki tulee ulos. Hyviä päiviä taas ei ole.” - UM:n virkailija
Halonen on nöyryyttänyt alaisiaan julkisesti - oli paikalla sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia.
Arja Alho, A-studio 9.2. 2000: ”Hän on aika voimakastahtoinen. Hänen kanssaan tulee loistavasti toimeen jos on samaa mieltä.”
”Hän on kärsimätön ja hävytön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. Itsehillintä on luvattoman kehno, hän raivostuu pikkuasioista kuin lapsi.” - UM:n virkamies
Työväenluokkaisuuttaan ja vaatimattomia lähtöolojaan korostanut Halonen valitsi ylimielisen ja kaikkitietävän käskyttäjän ja komentooran roolin. Vaikka simputus on sotaväessä kielletty, Halosta kielto ei koskenut. Kun julkisuudessa kerrottiin, että Halonen kiroilee, hän kutsutti ministeriön virkamiehen luokseen ja huusi: ”Kuka perkele täällä väittää, että minä kiroilen?”
Joskus räjähtää vaikka kesken valtiovierailun. Presidentinvaalien jälkeen kiireesti naitu aviomies Pentti Arajärvi sai kuulla kunniansa varsovalaisella torilla. Julkisuudessa juttu pistettiin leikiksi – vaimohan näyttää kaapin paikkaa kaikissa perheissä.
Halosen käytöstavat poikkesivat ja poikkeavat edelleen totutusta. Hänen älyään ei kukaan kiistä, mutta se näyttäytyy usein ilkeytenä. Hän ei kättele, hän nousee ja poistuu mitään sanomatta vaikka kesken virkamiehen selonteon, haukkuu syyttömän, eikä pyytele anteeksi. Hän ei odota – häntä odotetaan.
”Intian suurlähettiläs sai odotella jäähyväiskäynnillään halosta 45 minuuttia, kun tämä istui kampaajalla” - UM:n virkailija
Vastoin demokraattista duunari-imagoaan Halonen onkin tarkka muodollisuuksista ja omasta asemastaan. Hän haluaa määrätä ja olla keskipiste.
”Halonen pelkää, että hänen selkänsä takana häntä vastaan juonitaan. Eräiden eduskuntavaalien alla hän raivosi vaalitoimistolaisille, että he ovat tahallaan hävittäneet hänen vaaliesitteensä. Ei rauhoittunut, vaikka hänelle kerrottiin, että esitteet oli jaettu äänestäjille.” - Puoluetoveri
Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on hyvä paineensietokyky. Se on Halosen heikko kohta eikä se ole parantunut hänen tultuaan presidentiksi. Tilanne paineisessa huippukokouksessa: Halosella ei ollut heti tarvittaessa kynää kädessään. Ympärillä olijat todistivat taas kerran, kun Suomen presidentti huutaa kimeällä falsetilla sali raikuen: kynä, kynä, kynää… -
Aivan totta – ei kiukkuinen vaan todellakin jopa sietämätön.
Ylen vaalikeskustelu 7.12.2005: Halonen: ”Mutta mä käsittäisin niin, että kansa on sietänyt minua hyvin. Olen ollut 27 vuotta mukana…”
Tarja Halonen yrittää olla kansanomainen, tavallinen Tarja bonuskortteineen ja lippalakkeineen. Vaan hetkinen: Mistäs kulmasta hän on kansaa oikeastaan aikuisikänsä katsellut?
Paljolti mustan auton takapenkiltä, siten kuin eliitti rahvasta vilkaisee. Populisti-Halonen vastusti varallisuusveron poistoa jälkikäteen – elitisti-Tarja ei halunnut koskea Fortumin optioihin jälkikäteenkään.
”Presidenttiaikana kaikenlainen lavastaminen on korostunut. Halonen haluaa EU-huippukokouksissa lehdistötilaisuudet ahtaisiin huoneisiin, vaikka isot salit olisivat tarjolla. Se näyttää kuin kaikki tungeksisivat presidentin ympärillä.” - Diplomaatti
Halosen mediakonsultit ja imagorakentajat kertovat voimakkaasta johtajapersoonasta, joka tekee mitä tahtoo. Näytöt kertovat kuitenkin aivan päinvastaista.
Tämä päättäväiseksi hoettu johtaja oli oikeusministerinä palauttamassa konekaappareita Neuvostoliittoon kuten Kreml halusi. SAK:n edustajana hän oli mukana DDR:n tunnustamiskomiteassa.
Ihmisoikeusaktivisti Halonen tukee vallanpitäjiä – viimeksi kolme vuotta sitten hän kehui Kiinan ihmisoikeuskehitystä – ja tarjosi näin Kiinan johdolle propaganda-aineksia kansainväliseen käyttöön.
Presidenttikauden aikana Halosen johtajuus on osoittautunut kevyeksi aina kun napit ovat menneet vastakkain pääministerin kanssa.
Halonen perääntyi maamiinakiistassa. Halonen ei vaadi enää YK:n lupaa suomalaisten lähettämiseksi taistelutehtäviin ties minne. Turvatakuukysymyksessä Halonen antoi myöten ja Irak-asiassa Lipponen jyräsi presidentin kannan.
Halutessaan Halonen pärjää kansainvälisissä tilaisuuksissa, EU-puheenjohtajuuskausi onnistui hyvin, mutta mutta…
”On vaikea ymmärtää, miksi hän haluaa vielä toiselle kaudelle, kun hän vihaa presidentin viran hoitoon liittyviä muodollisuuksia.” - Halosen ex-alainen
Suuren suomalaisen maailmanparannushankkeen, miljoonia euroja maksaneen Helsinki-prosessin piti olla matkalippu maailmankuuluisuuteen – lopulta se tussahti suutarina Halosen syliin – se ei taannut tietä korkeaan YK-virkaan, on siis pakko jatkaa siistissä sisätyössä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id23770.html
Työryhmä: Ari Korvola, Ari Lahdenmäki, Martti Lyyra, Juha Ristamäki, Boris Salomon, Jouni Tervo, Kai Heinonen (piirrokset)
Ylen vaalitentti 7.12.2005: Teitä on väitetty muun muassa kiukkuiseksi. Sanokaa nyt, onko se totta?
Halonen: ”Ei se ollut kiukkuinen, se oli sietämätön, muistaakseni…
Imagonrakentajat ja mielikuvakonsultit ovat kuusi vuotta luoneet Tarja Kaarina Halosesta rauhallisen, hyvähermoisen maan äidin – siis muumimamman kuvaa. Leppoisa, ymmärtäväinen koko kansan Tarja eikä mikään telaketjufeministi-setalainen.
”Mikään luonnehdinta ei voi olla kauempana Halosesta kuin muumimamma.” - UM:n virkamies
Tarja Halonen –Valtakunnan simputtaja
Ulkopolitiikassa kokemattomanTarja Halosen putkahtaminen Lipposen ensimmäisen hallituksen ulkoministeriksi 1995 oli poliittinen pommi. Ulkoministeriössä se oli henkinen katastrofi. Kallion kasvatti otti käyttöön kallion katukielen ja johtamisopin – management by perkele:
”Kun Halonen omasta syystään myöhästyi autosaattueesta, hän jätkämäisen alatyylisesti haukkui paikalla olleet virkamiehet.” – UM:n virkailija
Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia tavalla, jota ei ennen tai jälkeen Halosen kauden ollut nähty.
”Halonen uhkasi pienen virheen puheeseensa kirjoittaneelle virkamiehelle, että tämän ura on ohi.” – Entinen diplomaatti
Kun pinna paloi, se ei katsonut aikaa, paikkaa eikä henkilöä. Korkeintaan sitä, oliko tv-kamera paikalla.
”Ympärillä olevat pelkäsivät ja olivat varpaillaan. Jos on huono päivä – kaikki tulee ulos. Hyviä päiviä taas ei ole.” - UM:n virkailija
Halonen on nöyryyttänyt alaisiaan julkisesti - oli paikalla sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia.
Arja Alho, A-studio 9.2. 2000: ”Hän on aika voimakastahtoinen. Hänen kanssaan tulee loistavasti toimeen jos on samaa mieltä.”
”Hän on kärsimätön ja hävytön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. Itsehillintä on luvattoman kehno, hän raivostuu pikkuasioista kuin lapsi.” - UM:n virkamies
Työväenluokkaisuuttaan ja vaatimattomia lähtöolojaan korostanut Halonen valitsi ylimielisen ja kaikkitietävän käskyttäjän ja komentooran roolin. Vaikka simputus on sotaväessä kielletty, Halosta kielto ei koskenut. Kun julkisuudessa kerrottiin, että Halonen kiroilee, hän kutsutti ministeriön virkamiehen luokseen ja huusi: ”Kuka perkele täällä väittää, että minä kiroilen?”
Joskus räjähtää vaikka kesken valtiovierailun. Presidentinvaalien jälkeen kiireesti naitu aviomies Pentti Arajärvi sai kuulla kunniansa varsovalaisella torilla. Julkisuudessa juttu pistettiin leikiksi – vaimohan näyttää kaapin paikkaa kaikissa perheissä.
Halosen käytöstavat poikkesivat ja poikkeavat edelleen totutusta. Hänen älyään ei kukaan kiistä, mutta se näyttäytyy usein ilkeytenä. Hän ei kättele, hän nousee ja poistuu mitään sanomatta vaikka kesken virkamiehen selonteon, haukkuu syyttömän, eikä pyytele anteeksi. Hän ei odota – häntä odotetaan.
”Intian suurlähettiläs sai odotella jäähyväiskäynnillään halosta 45 minuuttia, kun tämä istui kampaajalla” - UM:n virkailija
Vastoin demokraattista duunari-imagoaan Halonen onkin tarkka muodollisuuksista ja omasta asemastaan. Hän haluaa määrätä ja olla keskipiste.
”Halonen pelkää, että hänen selkänsä takana häntä vastaan juonitaan. Eräiden eduskuntavaalien alla hän raivosi vaalitoimistolaisille, että he ovat tahallaan hävittäneet hänen vaaliesitteensä. Ei rauhoittunut, vaikka hänelle kerrottiin, että esitteet oli jaettu äänestäjille.” - Puoluetoveri
Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on hyvä paineensietokyky. Se on Halosen heikko kohta eikä se ole parantunut hänen tultuaan presidentiksi. Tilanne paineisessa huippukokouksessa: Halosella ei ollut heti tarvittaessa kynää kädessään. Ympärillä olijat todistivat taas kerran, kun Suomen presidentti huutaa kimeällä falsetilla sali raikuen: kynä, kynä, kynää… -
Aivan totta – ei kiukkuinen vaan todellakin jopa sietämätön.
Ylen vaalikeskustelu 7.12.2005: Halonen: ”Mutta mä käsittäisin niin, että kansa on sietänyt minua hyvin. Olen ollut 27 vuotta mukana…”
Tarja Halonen yrittää olla kansanomainen, tavallinen Tarja bonuskortteineen ja lippalakkeineen. Vaan hetkinen: Mistäs kulmasta hän on kansaa oikeastaan aikuisikänsä katsellut?
Paljolti mustan auton takapenkiltä, siten kuin eliitti rahvasta vilkaisee. Populisti-Halonen vastusti varallisuusveron poistoa jälkikäteen – elitisti-Tarja ei halunnut koskea Fortumin optioihin jälkikäteenkään.
”Presidenttiaikana kaikenlainen lavastaminen on korostunut. Halonen haluaa EU-huippukokouksissa lehdistötilaisuudet ahtaisiin huoneisiin, vaikka isot salit olisivat tarjolla. Se näyttää kuin kaikki tungeksisivat presidentin ympärillä.” - Diplomaatti
Halosen mediakonsultit ja imagorakentajat kertovat voimakkaasta johtajapersoonasta, joka tekee mitä tahtoo. Näytöt kertovat kuitenkin aivan päinvastaista.
Tämä päättäväiseksi hoettu johtaja oli oikeusministerinä palauttamassa konekaappareita Neuvostoliittoon kuten Kreml halusi. SAK:n edustajana hän oli mukana DDR:n tunnustamiskomiteassa.
Ihmisoikeusaktivisti Halonen tukee vallanpitäjiä – viimeksi kolme vuotta sitten hän kehui Kiinan ihmisoikeuskehitystä – ja tarjosi näin Kiinan johdolle propaganda-aineksia kansainväliseen käyttöön.
Presidenttikauden aikana Halosen johtajuus on osoittautunut kevyeksi aina kun napit ovat menneet vastakkain pääministerin kanssa.
Halonen perääntyi maamiinakiistassa. Halonen ei vaadi enää YK:n lupaa suomalaisten lähettämiseksi taistelutehtäviin ties minne. Turvatakuukysymyksessä Halonen antoi myöten ja Irak-asiassa Lipponen jyräsi presidentin kannan.
Halutessaan Halonen pärjää kansainvälisissä tilaisuuksissa, EU-puheenjohtajuuskausi onnistui hyvin, mutta mutta…
”On vaikea ymmärtää, miksi hän haluaa vielä toiselle kaudelle, kun hän vihaa presidentin viran hoitoon liittyviä muodollisuuksia.” - Halosen ex-alainen
Suuren suomalaisen maailmanparannushankkeen, miljoonia euroja maksaneen Helsinki-prosessin piti olla matkalippu maailmankuuluisuuteen – lopulta se tussahti suutarina Halosen syliin – se ei taannut tietä korkeaan YK-virkaan, on siis pakko jatkaa siistissä sisätyössä.
Silminnähden meni ns. reisille YK-virkanimitys - aivan samoin kuin edellisiltäkin sos-demareilta. Kyllä siellä pitää osata puhua ja käyttäytyäkin, vaikka kotimaassa kömmähdyksistä vaiettaisiin...