Mikä siinä on, että suomalaiset eivät voi myöntää, että he olivat Saksan liittolaisia toisessa maailmansodassa. Suomihan hyökkäsi Neuvostoliitoon Jatkosodan alkaessa! Suomesta lähetettiin 6 juutalaista kuolemaan. Suomalaisia ss miehiä taisteli itärintamalla.
Toinen kieltämisen aihe on Saksan apu Suomelle. Ainut mitä Suomi puhuu saksalaisista Suomessa toisen maailmansodan aikana on Lapin sota ja kuinka saksalaiset polttivat kaiken.
Oikeasti NL olisi taatusti miehittänyt Suomen ilman Saksan antamia tykistöä, panssarivaunuja, lentokoneita, sotilaita ja muuta ase-/sotatarvikeapua.
Saksan apu Suomelle toisessa maailmansodassa
asdf
70
4814
Vastaukset
- sadf
Ei Suomi mitään "ase-/sotatarvikeapua" Saksalta saanut. Rahalla se tavara ostettiin ja siitä maksettiin vielä ns. markkinahinta.
Apu/avustus olisi ollut vastikkeetonta.- ne ostettiin
ne suomalaisten rinnalla taisteeleet saksalaiset sotilaatkin?
- ...
ne ostettiin kirjoitti:
ne suomalaisten rinnalla taisteeleet saksalaiset sotilaatkin?
Saksan liittolainen vasta Ribbentropp-sopimuksen jälkeen 1944. Sitä ennen Suomi oli vain "Mitkrieger" eli kanssasotija.
Suomen ja Saksan välillä ei ollut liittosopimusta ennen Ryti-Ribbentropp -sopimusta. - ja seli...
... kirjoitti:
Saksan liittolainen vasta Ribbentropp-sopimuksen jälkeen 1944. Sitä ennen Suomi oli vain "Mitkrieger" eli kanssasotija.
Suomen ja Saksan välillä ei ollut liittosopimusta ennen Ryti-Ribbentropp -sopimusta."Sitä ennen Suomi oli vain "Mitkrieger" eli kanssasotija. "
Kanssasotija - aseveli - liittolainen. Aivan sama asia. Vain meillä Suomessa noissa muka yritetään nähdä jotain eroa, kun HÄVETÄÄN sitä että mentiin natsien puolelle. Aseveljistä ja kanssasotijoista höpiseminen on vain sitä - häpeämistä. - Lue enemmän, luule vähemmän
Rahallakaan EI saa aseita sota-aikana!
Tuon läksyn Suomi oppi Talvisota-aikana oikein karvaasti.
Ei kukaan halua myydä käypiä aseita, jos vaara joutua itse sotaan on näköpiirissä.
Saksa oli todella kiikissä itsekin kesällä 1944 ja siitä huolimatta apua saatiin. Tavalla taikka toisella.
Kyllä se osasto Kuhlmay, noin 70 konetta, olisi varmasti ollut tarpeen sakujen omillakin rintamilla. Aivan kuten Sturmitkin ja kaikki muut aseet, mitä tänne saatiin sen rynnäkkötykkiprikaatin lisäksi. Samaten uusia ME109 hävittäjiä entisten tuhoutuneiden tilalle, yhteensä 159 konetta.
Lisäksi tuli vielä ruokaa ja ammuksia yms. - ...
ja seli... kirjoitti:
"Sitä ennen Suomi oli vain "Mitkrieger" eli kanssasotija. "
Kanssasotija - aseveli - liittolainen. Aivan sama asia. Vain meillä Suomessa noissa muka yritetään nähdä jotain eroa, kun HÄVETÄÄN sitä että mentiin natsien puolelle. Aseveljistä ja kanssasotijoista höpiseminen on vain sitä - häpeämistä.Aseveli EI ole sama asia kuin kanssasotija, joka EI ole sama kuin liittolainen.
Liittolaisiksi kansakunnat tekee liittosopimus. Mitään sellaista Suomella ja Saksalla ei ollut ennen Ryti-Ribbentropp -sopimusta. Sensijaan Italialla ja Saksalla oli liittosopimus - siksihän niitä kutsuttiinkin akselivalloiksi.
Vihollisesi vihollinen on sinun ystäväsi. Mutta ystävä on eri asia kuin liittolainen. Vihollisen (Stalinin) vihollinen (Saksa) oli Suomen ystävä 2MS aikana. Mutta liittolainen vasta 1944. Meneekö sinne hilseeseen? - afdjkl
Lue enemmän, luule vähemmän kirjoitti:
Rahallakaan EI saa aseita sota-aikana!
Tuon läksyn Suomi oppi Talvisota-aikana oikein karvaasti.
Ei kukaan halua myydä käypiä aseita, jos vaara joutua itse sotaan on näköpiirissä.
Saksa oli todella kiikissä itsekin kesällä 1944 ja siitä huolimatta apua saatiin. Tavalla taikka toisella.
Kyllä se osasto Kuhlmay, noin 70 konetta, olisi varmasti ollut tarpeen sakujen omillakin rintamilla. Aivan kuten Sturmitkin ja kaikki muut aseet, mitä tänne saatiin sen rynnäkkötykkiprikaatin lisäksi. Samaten uusia ME109 hävittäjiä entisten tuhoutuneiden tilalle, yhteensä 159 konetta.
Lisäksi tuli vielä ruokaa ja ammuksia yms.Ja kaikesta maksettiin käypä hinta. Sotatalouskamreerien tilinpito on luettavissa Sota-arkistossa jos kiinnostaa.
- selitä, kiitos
... kirjoitti:
Aseveli EI ole sama asia kuin kanssasotija, joka EI ole sama kuin liittolainen.
Liittolaisiksi kansakunnat tekee liittosopimus. Mitään sellaista Suomella ja Saksalla ei ollut ennen Ryti-Ribbentropp -sopimusta. Sensijaan Italialla ja Saksalla oli liittosopimus - siksihän niitä kutsuttiinkin akselivalloiksi.
Vihollisesi vihollinen on sinun ystäväsi. Mutta ystävä on eri asia kuin liittolainen. Vihollisen (Stalinin) vihollinen (Saksa) oli Suomen ystävä 2MS aikana. Mutta liittolainen vasta 1944. Meneekö sinne hilseeseen?"Aseveli EI ole sama asia kuin kanssasotija, joka EI ole sama kuin liittolainen. "
Kerro mitä eroa on aseveljellä, kanssasotijalla ja liittolaisella? Minusta ne ovat kaikki sitä samaa.
"Liittolaisiksi kansakunnat tekee liittosopimus. Mitään sellaista Suomella ja Saksalla ei ollut ennen Ryti-Ribbentropp -sopimusta. Sensijaan Italialla ja Saksalla oli liittosopimus - siksihän niitä kutsuttiinkin akselivalloiksi. "
Liittosopimuksen puuttumisesta huolimatta Suomi nähtiin ja nähdään yhä maailmalla Saksan liittolaisena, siitä huolimatta että se kävi erillissotaansa.
"Vihollisesi vihollinen on sinun ystäväsi. Mutta ystävä on eri asia kuin liittolainen. Vihollisen (Stalinin) vihollinen (Saksa) oli Suomen ystävä 2MS aikana. Mutta liittolainen vasta 1944. Meneekö sinne hilseeseen? "
Yli hilseen menee. Koitappa perustella paremmin ja selvemmin miten aseveljen erottaa kanssasotijasta ja miten ne molemmat erottaa liittolaisesta. - kaikesta
afdjkl kirjoitti:
Ja kaikesta maksettiin käypä hinta. Sotatalouskamreerien tilinpito on luettavissa Sota-arkistossa jos kiinnostaa.
vaan myös lahjoituksia saatiin. "Käypä hinta" oli oikeasti lähinnä nimellinen. Sota-arkistossa on käyty ja luettu näköjään enemmän kuin sinä ;)
- ...
selitä, kiitos kirjoitti:
"Aseveli EI ole sama asia kuin kanssasotija, joka EI ole sama kuin liittolainen. "
Kerro mitä eroa on aseveljellä, kanssasotijalla ja liittolaisella? Minusta ne ovat kaikki sitä samaa.
"Liittolaisiksi kansakunnat tekee liittosopimus. Mitään sellaista Suomella ja Saksalla ei ollut ennen Ryti-Ribbentropp -sopimusta. Sensijaan Italialla ja Saksalla oli liittosopimus - siksihän niitä kutsuttiinkin akselivalloiksi. "
Liittosopimuksen puuttumisesta huolimatta Suomi nähtiin ja nähdään yhä maailmalla Saksan liittolaisena, siitä huolimatta että se kävi erillissotaansa.
"Vihollisesi vihollinen on sinun ystäväsi. Mutta ystävä on eri asia kuin liittolainen. Vihollisen (Stalinin) vihollinen (Saksa) oli Suomen ystävä 2MS aikana. Mutta liittolainen vasta 1944. Meneekö sinne hilseeseen? "
Yli hilseen menee. Koitappa perustella paremmin ja selvemmin miten aseveljen erottaa kanssasotijasta ja miten ne molemmat erottaa liittolaisesta.Aseveli merkitsee myötämielistä ja yhteistä vihollista vastaan sotaponnistuksia tukevaa kansakuntaa, joka mahdollisesti on katkaissut diplomaattisuhteensa vihollismaahan ja joka aktiivisesti tukee sotaponnisteluja olematta liittolainen.
Kanssasotija merkitsee valtiota, joka taistelee subjektimaan kanssa yhteistä vihollista vastaan olematta sotilasliitossa subjektimaan kanssa. Olennaista on yhteinen vihollinen.
Liittolaiset merkitsevät valtioita, joiden välillä on sotilaallinen liittosopimus, josta on olemassa mustaa valkoisella ja joka on legitimoiva asiakirja. Vasta liittosopimus tekee kanssasotijoista tai aseveljistä liittolaisia.
---
Eli siis:
Yhteiset sotaponnistelut -> aseveljeys
Yhteinen vihollinen ja sotatila -> kanssasotijat
Yhteinen vihollinen, sotatila ja liittosopimus -> liittolaiset
Ilman yhteistä sotatilaa ollaan vain aseveljiä ja ilman yhteistä liittosopimusta kanssasotijoita. - määritteitä!?
... kirjoitti:
Aseveli merkitsee myötämielistä ja yhteistä vihollista vastaan sotaponnistuksia tukevaa kansakuntaa, joka mahdollisesti on katkaissut diplomaattisuhteensa vihollismaahan ja joka aktiivisesti tukee sotaponnisteluja olematta liittolainen.
Kanssasotija merkitsee valtiota, joka taistelee subjektimaan kanssa yhteistä vihollista vastaan olematta sotilasliitossa subjektimaan kanssa. Olennaista on yhteinen vihollinen.
Liittolaiset merkitsevät valtioita, joiden välillä on sotilaallinen liittosopimus, josta on olemassa mustaa valkoisella ja joka on legitimoiva asiakirja. Vasta liittosopimus tekee kanssasotijoista tai aseveljistä liittolaisia.
---
Eli siis:
Yhteiset sotaponnistelut -> aseveljeys
Yhteinen vihollinen ja sotatila -> kanssasotijat
Yhteinen vihollinen, sotatila ja liittosopimus -> liittolaiset
Ilman yhteistä sotatilaa ollaan vain aseveljiä ja ilman yhteistä liittosopimusta kanssasotijoita.Ihanko itse nuo keksit vai mistä tuon poimit?
"Liittolaiset merkitsevät valtioita, joiden välillä on sotilaallinen liittosopimus, josta on olemassa mustaa valkoisella ja joka on legitimoiva asiakirja. Vasta liittosopimus tekee kanssasotijoista tai aseveljistä liittolaisia. "
Eli siis kaikki ns. liittoutuneetkaan eivät olleet liittolaisia vaan pelkkiä kanssasotijoita.
Mielenkiintoinen tulkinta ;) - ...
määritteitä!? kirjoitti:
Ihanko itse nuo keksit vai mistä tuon poimit?
"Liittolaiset merkitsevät valtioita, joiden välillä on sotilaallinen liittosopimus, josta on olemassa mustaa valkoisella ja joka on legitimoiva asiakirja. Vasta liittosopimus tekee kanssasotijoista tai aseveljistä liittolaisia. "
Eli siis kaikki ns. liittoutuneetkaan eivät olleet liittolaisia vaan pelkkiä kanssasotijoita.
Mielenkiintoinen tulkinta ;)Kyse on perusjuridiikasta.
Olet aivan oikeassa myös spekuloinnissasi. Liittoutuneet eivät tosiaankaan olleet liittoutuneita ennen 1.1. 1942, jolloin Washingtonissa solmittiin liittosopimus.
Tuota sopimusta pidetään myös YK:n perusasiakirjana.
http://www.civicwebs.com/cwvlib/constitutions/un/e_united_nations_declaration_1942.htm - ........
... kirjoitti:
Kyse on perusjuridiikasta.
Olet aivan oikeassa myös spekuloinnissasi. Liittoutuneet eivät tosiaankaan olleet liittoutuneita ennen 1.1. 1942, jolloin Washingtonissa solmittiin liittosopimus.
Tuota sopimusta pidetään myös YK:n perusasiakirjana.
http://www.civicwebs.com/cwvlib/constitutions/un/e_united_nations_declaration_1942.htm"Kyse on perusjuridiikasta. "
Joka on perusteltu missä ja kenen toimesta, eli kuka tuon määritelmän aseveljestä, kanssasotijasta ja liittolaisesta on tehnyt? Tarkka lainaus ja lähdeviite, kiitos. - ...
........ kirjoitti:
"Kyse on perusjuridiikasta. "
Joka on perusteltu missä ja kenen toimesta, eli kuka tuon määritelmän aseveljestä, kanssasotijasta ja liittolaisesta on tehnyt? Tarkka lainaus ja lähdeviite, kiitos.Asia on selitetty kansainvälisissä sopimuksissa. Tee google-haku hakusanoilla "brothers-in-arms" (aseveli), "co-belligerence" (kanssasotiminen) ja "alliance" (liittolaisuus).
Liittoutuneet olivat kanssasotijoita 1.1.1942 asti (lukuunottamatta maiden keskinäisiä liittosopimuksia), kunnes tuo liittosopimus solmittiin. - -...........
... kirjoitti:
Asia on selitetty kansainvälisissä sopimuksissa. Tee google-haku hakusanoilla "brothers-in-arms" (aseveli), "co-belligerence" (kanssasotiminen) ja "alliance" (liittolaisuus).
Liittoutuneet olivat kanssasotijoita 1.1.1942 asti (lukuunottamatta maiden keskinäisiä liittosopimuksia), kunnes tuo liittosopimus solmittiin."Asia on selitetty kansainvälisissä sopimuksissa. Tee google-haku hakusanoilla "brothers-in-arms" (aseveli), "co-belligerence" (kanssasotiminen) ja "alliance" (liittolaisuus). "
Eli kehittelit määritteet ihan itse netistä sopivia ehdotuksia poimimalla. Eli ei siis mitään "yleistä juridiikkaa" niin kuin yritit väittää.
"Liittoutuneet olivat kanssasotijoita 1.1.1942 asti (lukuunottamatta maiden keskinäisiä liittosopimuksia), kunnes tuo liittosopimus solmittiin. "
Miksi sitten Britanniaa ja Ranskaa kutsuttiin yleisesti "liittoutuneiksi" jo ennen 1.1.1942? Missä heidän tekemänsä liittosopimus luuraa? Ei näistä kahdesta Saksan vihollisesta puhuttu "kanssasotijoina", vai puhuttiinko - jos niin missä ja kenen toimesta ennen 1.1.1942? Tarkka lainaus ja lähdeviite, kiitos. - Verneri.
-........... kirjoitti:
"Asia on selitetty kansainvälisissä sopimuksissa. Tee google-haku hakusanoilla "brothers-in-arms" (aseveli), "co-belligerence" (kanssasotiminen) ja "alliance" (liittolaisuus). "
Eli kehittelit määritteet ihan itse netistä sopivia ehdotuksia poimimalla. Eli ei siis mitään "yleistä juridiikkaa" niin kuin yritit väittää.
"Liittoutuneet olivat kanssasotijoita 1.1.1942 asti (lukuunottamatta maiden keskinäisiä liittosopimuksia), kunnes tuo liittosopimus solmittiin. "
Miksi sitten Britanniaa ja Ranskaa kutsuttiin yleisesti "liittoutuneiksi" jo ennen 1.1.1942? Missä heidän tekemänsä liittosopimus luuraa? Ei näistä kahdesta Saksan vihollisesta puhuttu "kanssasotijoina", vai puhuttiinko - jos niin missä ja kenen toimesta ennen 1.1.1942? Tarkka lainaus ja lähdeviite, kiitos.Ranskalla, Englannilla ja Neuvsotoliitolla oli sopimus jo ennen 1942, siitä on mainita Jaltan sopimuksessa.
Tässä pykälässä nimenomaan sanotaan, että kaikki muut keskinäiset sopimukset raukevat ja niitä ei noudateta. - Näkökulma
... kirjoitti:
Asia on selitetty kansainvälisissä sopimuksissa. Tee google-haku hakusanoilla "brothers-in-arms" (aseveli), "co-belligerence" (kanssasotiminen) ja "alliance" (liittolaisuus).
Liittoutuneet olivat kanssasotijoita 1.1.1942 asti (lukuunottamatta maiden keskinäisiä liittosopimuksia), kunnes tuo liittosopimus solmittiin.Hieman toisesta kulmasta asiaa katsoen, on neljä eri tapaa vastaanottaa vieraan vallan joukkoja:
1) Miehitys; kuten esim. Saksa II Maailmansodan jälkeen jaettiin miehitysvyöhykkeisiin.
2) YK:n mandaatti, eli kansainvälinen päätös lähettää joukkoja joko sotatoimiin tai rauhaa turvaamaan vieraaseen maahan. Tämä on otettu käyttöön vasta II Maailmansodan jälkeen.
3) Liittolaismaan joukot, siis sen maan joukot, jonka kanssa ON SOLMITTU SOPIMUS joukkojen saapumisesta.
4) Sotilasvierailut, tarkkailijat tai muut "sotilasmessut", joilla kyllä on oma poliittinen merkitys, mutta esim. laivastovierailu pitää sopia etukäteen vierailuisännän kanssa. Tarkkailijoista tai -lennoistakin pitää ilmoittaa etukäteen.
En ainakaan tiedä muuta perustetta sotilaalliseen läsnäoloon vieraan vallan alueella.
Millä mandaatilla saksalaiset joukot saapuivat Suomeen syyskuussa 1940? Tulivatko he kenties Kansainliiton lähettäminä rauhanturvaajina?
Eikö heidän saapumisestaan itsenäiseen maahan todellakaan löydy mitään sopimusta? - Vaka Vanha
Näkökulma kirjoitti:
Hieman toisesta kulmasta asiaa katsoen, on neljä eri tapaa vastaanottaa vieraan vallan joukkoja:
1) Miehitys; kuten esim. Saksa II Maailmansodan jälkeen jaettiin miehitysvyöhykkeisiin.
2) YK:n mandaatti, eli kansainvälinen päätös lähettää joukkoja joko sotatoimiin tai rauhaa turvaamaan vieraaseen maahan. Tämä on otettu käyttöön vasta II Maailmansodan jälkeen.
3) Liittolaismaan joukot, siis sen maan joukot, jonka kanssa ON SOLMITTU SOPIMUS joukkojen saapumisesta.
4) Sotilasvierailut, tarkkailijat tai muut "sotilasmessut", joilla kyllä on oma poliittinen merkitys, mutta esim. laivastovierailu pitää sopia etukäteen vierailuisännän kanssa. Tarkkailijoista tai -lennoistakin pitää ilmoittaa etukäteen.
En ainakaan tiedä muuta perustetta sotilaalliseen läsnäoloon vieraan vallan alueella.
Millä mandaatilla saksalaiset joukot saapuivat Suomeen syyskuussa 1940? Tulivatko he kenties Kansainliiton lähettäminä rauhanturvaajina?
Eikö heidän saapumisestaan itsenäiseen maahan todellakaan löydy mitään sopimusta?Sopimus kyllä löytyy, mutta se taisi olla vähän laiton ...
Koska sitä ei käsitelty missään virallisissa elimissä, taisi se Marski tehdä koko sopimuksen ihan ominpäin ...
Sopimus se on suullinenkin sopimus. - KITTÄKÄÄLUOJAA
määritteitä!? kirjoitti:
Ihanko itse nuo keksit vai mistä tuon poimit?
"Liittolaiset merkitsevät valtioita, joiden välillä on sotilaallinen liittosopimus, josta on olemassa mustaa valkoisella ja joka on legitimoiva asiakirja. Vasta liittosopimus tekee kanssasotijoista tai aseveljistä liittolaisia. "
Eli siis kaikki ns. liittoutuneetkaan eivät olleet liittolaisia vaan pelkkiä kanssasotijoita.
Mielenkiintoinen tulkinta ;)TURHA TÄÄLLÄ ELVISTELLÄ SUOMI TAISTELI SAKSAN RINNALLA KUTEN PRESIDENTTIMMEKIN SILLOIN SANOI, Mutta realiteetit oli pakko hyväksyä. Suomen oli mahdoton pysyä puolueettomana kuten Ruotsi. MAAN PELASTAMISEKSI SAKSAN TAI NEUVOSTOLIITON MIEHITYKSELTÄ OLI TEHTÄVÄ SE MITÄ TEHTIIN. TÄMÄN KUULIN LAPSENA MM ULKOMINISTERI RAMSAYN POJALTA.
SUOMI PELASTUI JA SIITÄ VALTAVA KIITOS SUOMEN SILLOISELLE JOHDOLLE.
jA JOKA LÄRVIÄ AUKOO, KATSOKAA MITEN BALTIAN MAIDEN KÄVI - Anonyymi
rahalla ei maksettu mitään mistä täällä olisi sellaiset rahat ollu sodan päättyessä suomi oli velkaa 7 miljardia saksalle
- Anonyymi
millä rahalla maksettiin talvisodan jälkeen hirmuinen valtion velka ja miehet rintamalla kaikki tavara tuli velaksi
- Anonyymi
... kirjoitti:
Saksan liittolainen vasta Ribbentropp-sopimuksen jälkeen 1944. Sitä ennen Suomi oli vain "Mitkrieger" eli kanssasotija.
Suomen ja Saksan välillä ei ollut liittosopimusta ennen Ryti-Ribbentropp -sopimusta.mistä sinä tiedät mitä oli saksan kanssa sovittu elokuun 41 alussa stalin tarjosi suomelle rauhan neuvotteluja ja moskovan rauhan raja tarkistuksia täältä ei vaivauduttu edes vastaamaan
- Anonyymi
afdjkl kirjoitti:
Ja kaikesta maksettiin käypä hinta. Sotatalouskamreerien tilinpito on luettavissa Sota-arkistossa jos kiinnostaa.
suomi oli yli 7 miljardia velkaa saksalle lapin sodan alkaessa
- Ressu
Suomalaiset haluavat tulkita historiaa omalla tavallaan.
Se on vaan hankalaa, kun muut eivät tunnusta suomalaista tulkintaa.
Miltä näytti jatkosodan alku Britanniasta tai Yhdysvalloista katsottuna? Tai saksalaisen armeijan toiminta koko jatkosodan ajan Suomen maaperällä.
Pientä realiteettia asioihin. Ei historiaa voi kieltää.- vm -38
USA myönsi Suomen ajatuksen erillissodasta ja säilytti diplomaattiset suhteet koko sodan ajan aina juhannukseen 1944. Suhteet solmittiin takaisin saman vuoden syksyllä. Lähetystön toiminta saattoi olla varsin vähäistä, mutta suhteiden säilymisellä oli suuri psykologinen merkitys. Muistan vanhempieni jatkuvasti korostaneen, että USA ei ollut sodassa Suomea vastaan. Sodan jälkeen ei USA:lla ollut mitään vatimuksia.
- kuten voittajavaltiot?
”Jos venäläisille on tärkeää kiistää suomalaisten tulkinta, jonka mukaan jatkosota oli erillissota, kiistäkööt vain. Se on tavallaan ymmärrettävääkin.
Suomalaiset olivat sodassa heidän vihollisiaan, kuten saksalaisetkin. Saksalaisilla on varsin mittava rintamavastuu Suomen itärajalla. Suomalaiset olivat osa Leningradin saartorengasta, passiivinen osa, mutta osa kumminkin.
Jatkosodan aikana Suomen päätökset tehtiin kuitenkin vain oman edun perusteella. Apua otettiin kun sitä tarjottiin. Apua pyydettiin kun sitä tarvittiin, Liittosopimusta ei ollut. Parlamentaariset instituutiot toimivat koko sodan ajan. Erillissota päättyi erillisrauhaan.”
http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/09-03-05.htm
Eli miksi meidän pitäisi tulkita asiaa voittajien näkökulmasta? Ei se ole absoluuttinen totuus asiasta. - Miekan Laki
Perkuleen hyvin laitettu!
- vm -38
Suomea ei miehitetty jatkosodan loppuvaiheissa, mutta ei miehitetty alkuvaiheissakaan. Viron miehittivät ensin venäläiset v, 1940 ja karkoittivat osan kansasta Siperiaan, siten Viron miehittivät saksalaiset ja 60.000 inkeriläistä siirrettiin Suomen puolelle turvaan, ja sen jälkeen Viron miehittivät jälleen venäläiset ja siirrot Siperiaan jatkuivat. Ainakin tältä Suomi säästyi toisessa maailmansodassa; en nimittäin usko, että suurvallat olisivat kunnioittaneet Suomen puolueettomuutta sen enempää kuin muidenkaan maiden (Puola, Balttian maat, Benelux-maat, Kreikka ym.) rauhantahtoa. Puolueettomuus on hieno periaate, mutta vuosina 1941-44 se olisi johtanut siihen, että NL:n ja Saksan armeijat olisivat ottaneet toisistaan mittaa myös Suomen maaperällä kuten Virossa. Lapistakin saatiin saksalaiset pois ilman NL:n suurempaa väliintukoa.
Mikä vika siinä siis oli että Suomi ymmärsi myötäillä voitolla olevaa suuntausta myös sodan aikana: ensin samalla puolella kuin Saksa, ja lopuksi Saksaa vastaan. Sodan jälkeen myötäiltiin Neuvostoliittoa, ja nyt kommunistitkin haukkuvat neuvostojärjestelmää, kun sitä ei enää ole. If you cannot beat them, join them!-periaate toimii käytännössä hyvin. Niin Saksaan kuin Neuvostoliittoon saatiin pidetyksi kylliksi hajurakoa, joten niiden tuhoutuminen ei vienyt Suomea mennessään. - Mitenhän lienee
http://www.peda.net/veraja/jklmlk/palokka/oppiaineet/historia/hy4?m=viewnote&m_id=10070&n_id=7604
Jari Heino: Rytin uhraus ei pelastanut Suomea, Turun Sanomat 26.4.2004
Presidentti Risto Rytin juhannuksena 1944 antama vakuutus Suomen pysymisestä Saksan rinnalla ei ollut sotilaallisesti eikä poliittisesti välttämätön ratkaisu. Neuvostojoukkojen rynnistystä ei pysäytetty niillä aseilla, joita Suomi sai Saksalta sitoumuksen jälkeen. Näkemyksen takana on valtiotieteen maisteri Markku Jokisipilä, joka väittelee aiheesta viikon kuluttua.
Jatkosodan pitkä asemasotavaihe päättyi 9. kesäkuuta 1944, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella. Suomalaiset pyysivät Saksalta aseapua. Aselähetyksiin oli tullut katko huhtikuussa, kun Saksa ei sulattanut Suomen käynnistämiä rauhantunnusteluja.
Valtakunnankansleri Adolf Hitler teki historiallisen linjauksen 12. kesäkuuta.
– Niin kauan kuin suomalainen taistelee, apua annetaan; heti kun hän neuvottelee, lähetykset katkaistaan, diktaattori lausui.
Suomeen alkoi virrata panssarinyrkkejä ja
-kauhuja sekä Messerschmidt-hävittäjiä. Venäläisten hyökkäys kuitenkin jatkui, ja ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim kääntyi uudestaan Saksan puoleen 19. kesäkuuta.
Hitler oli jälleen myöntyväinen. Suomi otti kuitenkin vaivihkaa vielä Ruotsin kautta yhteyttä Neuvostoliittoon. Neuvostohallituksen viesti tulkittiin antautumisvaatimukseksi.
Sitten tapahtui uusi käännös. Saksan valtakunnanulkoministeri Joachim von Ribbentrop lensi Suomeen 22. kesäkuuta. Hänellä oli tuliaisinaan ikävä vaatimus. Aseavun ehtona olikin liittosopimus Saksan ja Suomen välillä. Hän väitti myös, että vaatimuksella olisi Hitlerin tuki. Aseita ei haluttu toimittaa maahan, joka tiukan paikan tullen lipeäisikin Saksan rinnalta.
Suomi oli siihen asti korostanut tiukasti oman jatkosotansa erillisyyttä Saksan tavoitteista. Lopulta Ryti lähetti 26. kesäkuuta omissa nimissään Hitlerille kirjeen, jossa hän lupasi, ettei tee rauhaa Neuvostoliiton kanssa kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa.
Sitoumusta ei koskaan viety eduskuntaan. Niinpä Suomi saattoi sanoa sen irti sen jälkeen, kun venäläisten suurhyökkäys heinäkuussa pysähtyi ja Ryti teki presidenttinä tilaa Mannerheimille. Mannerheimin johdolla Suomi pääsi irtaantumaan toisesta maailmansodasta.
Perinteisen näkemyksen mukaan Ryti uhrasi sitoumuksellaan oman poliittisen uransa ja pelasti Suomen, koska Ryti-Ribbentrop-sopimukseksi kutsutun kirjeen jälkeen saatu aseapu mahdollisti heinäkuun 1944 torjuntavoiton. Mutta oliko näin?
”Sopimuksen teon ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksen päättymisen välisenä aikana Suomeen ei tullut ainoatakaan kenttätykkiä, panssarinyrkkiä tai -kauhua.
Turun yliopiston poliittisen historian tutkija Jokisipilä on selvittänyt jatkosodan tapahtumia kuuden vuoden ajan. Tuloksena on 470-sivuinen väitöskirja Aseveljiä vai liittolaisia? Tiiliskivi tuulettaa kunnolla vanhoja käsityksiä kriisikesästä 1944.
– Rytin allekirjoitusta ei tulisi luetella ollenkaan niiden syiden joukossa, jotka johtivat siihen, että Suomi onnistui irrottautumaan toisesta maailmansodasta itsenäisenä valtiona, Jokisipilä tiivistää.
Sopimus ei ollut sotilaallisesti välttämätön, sillä sen jälkeen saatu aseapu ei ehtinyt rintamalle ennen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen pysähtymistä. Neuvostopanssarien vyöry hiljeni, kun Suomi saavutti Viipurin lähellä Tali-Ihantalassa torjuntavoiton ja Neuvostoliitto tarvitsi joukkojaan suurhyökkäyksessä Saksaa vastaan.
Monttumiesten muistot Saksalta saatujen panssarikauhujen ja -nyrkkien mullistavasta vaikutuksesta perustuvat siihen aseapuun, joka saatiin jo ennen juhannusta. Tuolloin Suomi sai yli 10 000 panssarinyrkkiä ja 564 panssarikauhua.
Katastarofia ei olisikaan tullut, jos Ribbentropin uhkaus olisi toteutunut ja apu olisi katkennut. Aseita ja ammuksia olisi riittänyt omastakin takaa varastoissa aina vuoden 1944 loppuun saakka. Leipäviljakaan ei olisi päässyt kansalta loppumaan.
Jokisipilä myöntää, että Ryti-Ribbentrop-sopimuksen jälkeen saapuneista aseista oli hyötyä elo-syyskuussa, kun Suomi neuvotteli rauhasta Neuvostoliiton kanssa.
– Oli monen osatekijän summa, miksi Neuvostoliitto lopulta teki Suomen kanssa rauhan vaatimatta ehdotonta antautumista. Varmaan yhtenä on ollut tieto siitä, että Suomi on saanut suurhyökkäyksen jälkeenkin jatkuvana virtana aseita.
”Suurhyökkäys olisi pystytty torjumaan siinäkin tapauksessa, että Saksan apu olisi lakannut.
Jokisipilän mukaan Rytin uhraus ei ollut myöskään poliittinen välttämättömyys. Hän ei usko, että Suomesta olisi löytynyt sellaisia oikeistovoimia, jotka olisivat yrittäneet Saksan tuella vallankaappausta, jos Ryti olisi sanonut Ribbentropille ei. Lisäksi Rytin kyllä-ratkaisukin oli johtaa hallituskriisiin, kun Sdp melkein veti ministerinsä pois Edwin Linkomiehen (kok) hallituksesta.
Mielenkiintoisin peruste poliittisen pakon puuttumiselle on kuitenkin Jokisipilän arvio, jonka mukaan koko Ribbentropin vaatimus liittosopimuksesta oli poliittista bluffia. Aseapua olisi todennäköisesti saatu, vaikka Rytin kirjettä Hitlerille ei olisi milloinkaan lähetetty.
Ribbentrop väitti juhannuksen kuluessa, että hän oli puhelimessa saanut Hitlerin tuen vaatimukselleen. Kaikki mahdolliset arkistot Saksassa penkonut Jokisipilä ei ole saanut mistään vahvistusta valtakunnanulkoministerin väitteille.
Kaiken lisäksi Suomen painostaminen ei olisi palvellut Saksan etua, koska se herätti suurvallan rinnalla taistelleessa pienessä maassa pahaa verta. Onnistunut painostustoimi palveli sen sijaan Ribbentropin omaa asemaa Natsi-Saksan poliittisessa hierarkiassa.
– Jos vaatimus oli Ribbentropin bluffia, olisi sen torjuminen johtanut ulkoministerin korttitalon romahtamiseen. Aseapu olisi jatkunut normaaliin tapaan, ja Hitler olisi varmaan erottanut ministerinsä. Jos Ribbentropin uhkaukset aseavun lopettamisesta olisivat pitäneet paikkansa, niin sitten Suomi olisi huomannut, että sen hallussa olleet voimat riittävät hyökkäyksen torjumiseen. Ehkä suurhyökkäyksen torjuminen olisi aiheuttanut enemmän töitä, Jokisipilä analysoi.
”Meillä Suomessa Mannerheim yhä suurimmassa osassa tutkimuksiakin ratsastaa korkeuksissa, jonne analyyttinen ja tutkimuksellinen ote ei tunnu ulottuvan.
Tutkija korostaa, että hän ei epäile Rytin motiiveja tapahtumien tiimellyksessä.
– Rytin tiedossa oli, että allekirjoitus on hänelle henkilökohtainen poliittinen itsemurha. Hän katsoi kuitenkin, että kansakunnan kokonaisetu vaatii sen.
Jokisipilä rikkoo kuitenkin myytin, jonka mukaan presidentti ja hallitus tekivät eduskunnalle palveluksen, kun liittosopimus tehtiin vain Rytin nimissä eikä sitä tuotu eduskuntaan.
– Jos olisi tuotu, se ei olisi mennyt läpi. Keskeinen todistusaineisto myyttiä vastaan on se, että Ryti itse halusi alunperin viedä sopimuksen eduskuntaan. Kun Linkomies ja Mannerheim sitten asettivat Rytin seinää vasten, hän suostui antamaan sen omissa nimissään.
Mannerheim oli kriisijuhannuksena sopimuksenteon kannalla. Jokisipilä luonnehtii ylipäällikön toimintaa tuolloin ”epälojaaliksi” Suomen poliittiselle johdolle.
– Näinä ratkaisevina päivinä hän jakoi hyvin säästeliäästi informaatiota Helsingin suuntaan. Olen kirjassa siteerannut päämajalle tullutta tilannekatsausta 18. kesäkuuta, jossa mainitaan tapahtumassa oleva positiivinen käänne ja todetaan ihan suoraan, että jos Neuvostoliitto ei keskitä lisää joukkoja Karjalan Kannakselle, niin hyökkäyksen tavoite ei voi olla Suomen miehittäminen. Kuitenkin miehitysuhka oli keskeinen perustelu, johon Mannerheim vetosi painostaessaan poliittista johtoa tähän sopimukseen.
Jokisipilä myöntää, ettei Ryti voinut aavistaa, että ratkaisevat taistelut käydään ilman sopimuksen avulla saatavaa aseapua. Mannerheimilla olisi kuitenkin sotilaana pitänyt olla tieto siitä, ettei uusi aseapu ehdi ajoissa perille. Tutkija arvelee, että Mannerheim petasi linjallaan jo sitä tilannetta, jossa hän itse johtaa rauhanneuvotteluja Neuvostoliiton kanssa.
”Ajopuuteorian tapaan myös erillissotateesi on pelkkä historiallinen myytti, jo sota-aikana propagandistisiin tarkoituksiin kehitetty ja myöhemmin tehtyjen ratkaisujen oikeuttajana toiminut hypoteettinen ajatusrakennelma.
Ryti-Ribbentrop-sopimus romutti Suomen teesin erillissodasta Neuvostoliittoa vastaan. Juhannuksen jälkeen esimerkiksi Yhdysvallat katkaisi kokonaan suhteensa Suomeen.
Jokisipilä itse luonnehtii koko erillissotaa siihenkin saakka ”illusooriseksi”.
– Olen käyttänyt Suomesta termiä de facto (tosiasiallinen) -liittolainen Saksan kanssa. Tosiasia on, että jatkosota sellaisena kun se tapahtui ei olisi milloinkaan syttynyt ilman Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomi ei olisi ilman Saksan aineellista ja strategista tukea kyennyt käymään menestyksellistä sotaa Neuvostoliittoa vastaan, hän perustelee.
Erillissodan käsite meni kansainvälisellä kentällä kuitenkin hyvin läpi. Saksa ei missään vaiheessa vaatinut avustaan kunnon poliittista hintaa, ja Neuvostoliitto sovelsi sodan jälkeen Suomeen huomattavasti lievempää linjaa kuin muihin Saksan puolella taistelleisiin maihin.
Mutta jos Rytin sopimus ei pelastanut Suomea, niin mitkä asiat sitten pelastivat?
– Ensimmäisenä pitää mainita Suomen armeijan taistelukyky. Toiseksi Suomelle suotuisa suurpoliittinen kehitys. Kesällä ja syksyllä 1944 aukeni tietty ajallinen ikkuna, jolloin Suomella oli mahdollisuus irtaantua sodasta. Tuon ikkunan olemassaolo oli Hitlerin jääräpäisyyden ansiota, kun hän piti Baltian rintamasta ja Suomenlahden eteläpuolesta kiinni kynsin hampain. Kolmantena tuon esille 1920- ja 1930-lukujen poliittisen kehityksen, jonka ansiosta Suomi katsottiin puolustamisen arvoiseksi. Työväestökin pysyi poteroissaan, Jokisipilä listaa.
JARI HEINO
• Artikkelin siteeraukset ovat Markku Jokisipilän väitöskirjasta ”Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus”. Väitöskirja tarkastetaan Turun yliopiston Tauno Nurmela -salissa lauantaina 3. huhtikuuta 2004 kello 12.- ..............
Rytin tekemä henkilökohtainen sitoumus 1944 oli käytännössä turha, eikä sillä ollut merkitystä Saksan aseapuun.
"Tämä on harvinaisen hyvä tutkimus.
Jokisipilä raivaa itselleen elintilan Suomen historian kaikkein perusteellisimmin tutkittuun aikaan, jatkosodan päätösvaiheeseen. Hän tekee äärimmäisen huolellista lähdetyötä ja päättelee ihanteellisen kurinalaisesti.
Hän saa kiinni melkein kaikki tätä aikaa selvitelleet tutkijat eriasteisista virhepäätelmistä tai lipsahduksista, myös minut. Hän oikaisee kollegoja akateemisen asiallisesti, mekastamatta ja henskeleitä paukuttamatta.
# Edwin Linkomiehen hallitus alkoi keväällä 1943 ensi töikseen tunnustella rauhanehtoja, ja lähetti ulkoministerin selostamaan aikeitaan Hitlerin hallinnolle. Raivostunut ulkoministeri Joachim Ribbentrop vaati suomalaisilta poliittista liittosopimusta, ja pönkitti asemaansa perättömillä väitteillä Hitlerin tuesta. Jokisipilä kuvaa nautittavasti, miten suomalaiset jallittivat saksalaisia.
Kesällä 1944 tilanne oli jo toinen. Neuvostoliiton suurhyökkäys vyöryi Kannaksella. Kun rintamatilanne oli pahimmillaan Ribbentrop ilmaantui Helsinkiin vaatimaan sitovaa sotilassopimusta. Nyt hänellä oli kunnon vääntöä, sillä ainakin ajoittain näytti siltä, että Hitler tuki häntä.
Sotilastason yhteydet toimivat poliittisesta kitkasta huolimatta, aseapua tuli ja vähitellen joukkojakin. Päämaja laski, että Hitler auttaa ilman poliittista sopimustakin, kunhan Suomi taistelee, ja oli oikeassa.
Vastoin kenraali Erik Heinrichsin neuvoa marsalkka Mannerheim siirtyi kannattamaan Ribbentropin vaatimaan sitoumukseen suostumista. Se vaikutti ratkaisevasti presidenttiin. Risto Ryti oli viimeinen poliittisen johdon jäsen, joka muutti kantansa.
# Jokisipilän kuvaus antaa uutta historiallista profiilia monelle keskeiselle toimijalle. Hän romuttaa poliittiseen käyttöön luodun myytin Hitleriä mielistelevistä pelokkaista miehistä.
Ulkoministeri Henrik Ramsay sai hyväntahtoisen hölmön maineen kun lähti 1943 Berliiniin pyytämään lupaa tehdä rauha Stalinin kanssa. Tätä harharetkeä seuranneiden kolmen kuukauden aikana kuitenkin juuri hän oli se suomalainen, joka tehokkaimmin sekoitti bluffaavan Ribbentropin pasmat ja lopulta kampitti hänet.
Rytin pitkälinjaisen järkkymättömyyden kehitys uhrautuvaksi vastuun otoksi kesällä 1944 on aina yhtä uljasta luettavaa.
Jokisipilän sankari on kuitenkin yleisesikunnan päällikkö Heinrichs, joka oli koko ajan älyllisesti kukonaskeleen muita edellä. Hän osasi tulkita ja aavistaa ajan merkit puoli vuorokautta ennen kuin muut hoksasivat, mistä ehkä oli kysymys.
Mannerheimin sotilaallinen tilannesilmä näki laajalla sektorilla hyvin kauas ja hänellä oli herkkä poliittinen näppituntuma. Heinrichsin tuella hän hallitsi asetelman, muta halusi mahdollisimman pitkään pitää kaikki vaihtoehdot avoimina.
Kun hän lopulta valitsi, hän huolehti, että joku muu joutui tekemään päätöksen ja kantamaan vastuun. Ribbentrop-kirjeen ratkaisija oli Mannerheim, mutta vastuun kantoi Ryti.
Jokisipilä ei moralisoi tälläkään havainnolla. Mannerheim varmisti itselleen neuvotteluasemaa Moskovan suuntaan, ja rauhanneuvotteluiden alettua se oli Suomelle tärkeää.
Ribbentrop-kirje takasi, että Saksan aseapua tuli kesän loppuun asti. Jokisipilä laskeskelee, että sodan päättyessä puolustusvoimien materiaalitilanne oli parempi kuin koskaan.
# Jokisipilän yhteenveto Ribbentrop-kirjeestä on murskaava: se oli tarpeeton, ilmankin olisi pärjätty. Hänen perustelunsa tälle sietämättömälle väitteelle on piinkovan looginen, jopa loistelias.
Nyt tietämämme perusteella kirjoituspöydän ääressä voidaan hyvinkin päätellä kuten Jokisipilä. Se ei ole uusi tieto, että Rytin allekirjoittaessa kirjeensä Hitlerille saksalaiset panssarintorjunta-aseet, syöksypommittajat, rynnäkkötykit ja jalkaväkidivisioonat olivat jo Suomessa tai matkalla tänne.
Ribbentrop-kirjeen yönä Tamminiemessä oli kuitenkin erilainen tilanne kuin EU-suomalaisessa tutkijankammiossa kuusikymmentä vuotta myöhemmin. Viipurin menetyksestä oli viikko. Neuvostoliitto oli juuri aloittanut uhkaavan hyökkäyksen Talin-Ihantalan alueella. Vielä ei tiedetty, oliko Itä-Karjalasta vedettyjen joukkojen ryhmitys Kannakselle onnistunut.
Ribbenrtop-kirjeen arviointi helpottuu huomattavasti kun tiedetään se, mitä Ryti ei vielä voinut tietää. Talin-Ihantalan puolustus onnistui, Neuvostoliitto keskeytti Kannaksen hyökkäyksen parin viikon kuluttua ja sen viimeinen yritys Ilomantsissa päättyi kun suomalaiset motittivat hyökkääjät.
# Suomi ei saanut Ribbentrop-kirjeellä rintamatilanteeseen välittömästi vaikuttanutta uutta voimaa. Mutta se varmisti, että aseita tuli sodan loppuun asti siltä varalta, että niitä tarvittaisiin.
Suomi ei menettänyt kirjeen johdosta poliittisesta uskottavuudestaan mitään, mitä se ei ollut menettänyt jo aikaisemmin. Se varmisti, että Suomi ei enää menettäisi mitään sellaista, joka vielä oli puolustettavissa."
Jukka Tarkka, http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/20-05-04-aa.htm - Vaka Vanha
.............. kirjoitti:
Rytin tekemä henkilökohtainen sitoumus 1944 oli käytännössä turha, eikä sillä ollut merkitystä Saksan aseapuun.
"Tämä on harvinaisen hyvä tutkimus.
Jokisipilä raivaa itselleen elintilan Suomen historian kaikkein perusteellisimmin tutkittuun aikaan, jatkosodan päätösvaiheeseen. Hän tekee äärimmäisen huolellista lähdetyötä ja päättelee ihanteellisen kurinalaisesti.
Hän saa kiinni melkein kaikki tätä aikaa selvitelleet tutkijat eriasteisista virhepäätelmistä tai lipsahduksista, myös minut. Hän oikaisee kollegoja akateemisen asiallisesti, mekastamatta ja henskeleitä paukuttamatta.
# Edwin Linkomiehen hallitus alkoi keväällä 1943 ensi töikseen tunnustella rauhanehtoja, ja lähetti ulkoministerin selostamaan aikeitaan Hitlerin hallinnolle. Raivostunut ulkoministeri Joachim Ribbentrop vaati suomalaisilta poliittista liittosopimusta, ja pönkitti asemaansa perättömillä väitteillä Hitlerin tuesta. Jokisipilä kuvaa nautittavasti, miten suomalaiset jallittivat saksalaisia.
Kesällä 1944 tilanne oli jo toinen. Neuvostoliiton suurhyökkäys vyöryi Kannaksella. Kun rintamatilanne oli pahimmillaan Ribbentrop ilmaantui Helsinkiin vaatimaan sitovaa sotilassopimusta. Nyt hänellä oli kunnon vääntöä, sillä ainakin ajoittain näytti siltä, että Hitler tuki häntä.
Sotilastason yhteydet toimivat poliittisesta kitkasta huolimatta, aseapua tuli ja vähitellen joukkojakin. Päämaja laski, että Hitler auttaa ilman poliittista sopimustakin, kunhan Suomi taistelee, ja oli oikeassa.
Vastoin kenraali Erik Heinrichsin neuvoa marsalkka Mannerheim siirtyi kannattamaan Ribbentropin vaatimaan sitoumukseen suostumista. Se vaikutti ratkaisevasti presidenttiin. Risto Ryti oli viimeinen poliittisen johdon jäsen, joka muutti kantansa.
# Jokisipilän kuvaus antaa uutta historiallista profiilia monelle keskeiselle toimijalle. Hän romuttaa poliittiseen käyttöön luodun myytin Hitleriä mielistelevistä pelokkaista miehistä.
Ulkoministeri Henrik Ramsay sai hyväntahtoisen hölmön maineen kun lähti 1943 Berliiniin pyytämään lupaa tehdä rauha Stalinin kanssa. Tätä harharetkeä seuranneiden kolmen kuukauden aikana kuitenkin juuri hän oli se suomalainen, joka tehokkaimmin sekoitti bluffaavan Ribbentropin pasmat ja lopulta kampitti hänet.
Rytin pitkälinjaisen järkkymättömyyden kehitys uhrautuvaksi vastuun otoksi kesällä 1944 on aina yhtä uljasta luettavaa.
Jokisipilän sankari on kuitenkin yleisesikunnan päällikkö Heinrichs, joka oli koko ajan älyllisesti kukonaskeleen muita edellä. Hän osasi tulkita ja aavistaa ajan merkit puoli vuorokautta ennen kuin muut hoksasivat, mistä ehkä oli kysymys.
Mannerheimin sotilaallinen tilannesilmä näki laajalla sektorilla hyvin kauas ja hänellä oli herkkä poliittinen näppituntuma. Heinrichsin tuella hän hallitsi asetelman, muta halusi mahdollisimman pitkään pitää kaikki vaihtoehdot avoimina.
Kun hän lopulta valitsi, hän huolehti, että joku muu joutui tekemään päätöksen ja kantamaan vastuun. Ribbentrop-kirjeen ratkaisija oli Mannerheim, mutta vastuun kantoi Ryti.
Jokisipilä ei moralisoi tälläkään havainnolla. Mannerheim varmisti itselleen neuvotteluasemaa Moskovan suuntaan, ja rauhanneuvotteluiden alettua se oli Suomelle tärkeää.
Ribbentrop-kirje takasi, että Saksan aseapua tuli kesän loppuun asti. Jokisipilä laskeskelee, että sodan päättyessä puolustusvoimien materiaalitilanne oli parempi kuin koskaan.
# Jokisipilän yhteenveto Ribbentrop-kirjeestä on murskaava: se oli tarpeeton, ilmankin olisi pärjätty. Hänen perustelunsa tälle sietämättömälle väitteelle on piinkovan looginen, jopa loistelias.
Nyt tietämämme perusteella kirjoituspöydän ääressä voidaan hyvinkin päätellä kuten Jokisipilä. Se ei ole uusi tieto, että Rytin allekirjoittaessa kirjeensä Hitlerille saksalaiset panssarintorjunta-aseet, syöksypommittajat, rynnäkkötykit ja jalkaväkidivisioonat olivat jo Suomessa tai matkalla tänne.
Ribbentrop-kirjeen yönä Tamminiemessä oli kuitenkin erilainen tilanne kuin EU-suomalaisessa tutkijankammiossa kuusikymmentä vuotta myöhemmin. Viipurin menetyksestä oli viikko. Neuvostoliitto oli juuri aloittanut uhkaavan hyökkäyksen Talin-Ihantalan alueella. Vielä ei tiedetty, oliko Itä-Karjalasta vedettyjen joukkojen ryhmitys Kannakselle onnistunut.
Ribbenrtop-kirjeen arviointi helpottuu huomattavasti kun tiedetään se, mitä Ryti ei vielä voinut tietää. Talin-Ihantalan puolustus onnistui, Neuvostoliitto keskeytti Kannaksen hyökkäyksen parin viikon kuluttua ja sen viimeinen yritys Ilomantsissa päättyi kun suomalaiset motittivat hyökkääjät.
# Suomi ei saanut Ribbentrop-kirjeellä rintamatilanteeseen välittömästi vaikuttanutta uutta voimaa. Mutta se varmisti, että aseita tuli sodan loppuun asti siltä varalta, että niitä tarvittaisiin.
Suomi ei menettänyt kirjeen johdosta poliittisesta uskottavuudestaan mitään, mitä se ei ollut menettänyt jo aikaisemmin. Se varmisti, että Suomi ei enää menettäisi mitään sellaista, joka vielä oli puolustettavissa."
Jukka Tarkka, http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/20-05-04-aa.htmJooo, näinkin asia on, mutta unohdetaan yksi asia.
Nimittäin tapahtumat Saksan puolella, Rippenrop oli ulkoministeri ja ulkoministerille ei sota-aikana ole kovin paljon hommia ...
Rippentropin ura oli jo pahasti laskusuunnassa. Koko sopimuskuvion Rippentrop käynnisti todennäköisesti vahvistaakseen omaa asemaansa Hitlerin lähipiirissä, Hitler ei tiettävästi ole missään vaiheessa ottanut sellaista kantaa että yhteydet katkaistaan.
Jokatapauksessa Saksan yleisesikunta oli jo antanut määräyksen että apu jatkuu Suomeen sai Rippentrop sopimusta tai ei, vain Hitlerin henkilökohtainen puuttuminen asiaan olisi voinut muuttaa tehtyä päätöstä.
Sopimuksen allekirjoittamatta jättäminen ei olisi pelastanut Rytiä, Neuvostoliitto olisi joka tapauksessa vaatinut Rytin tuomitsemista muiden syytettyjen rinnalla.
Ehkä Mannerheim tajusi tämän ja siksi uhrasi niin helposti Rytin.
- Mistä muualta
Equipment recieved by Finland from Germany
by Juha Hujanen
http://www.axishistory.com/index.php?id=3254
Following list is overview of weapons Finland received from Germany between 1940-44. Most weapons were bought 1940-41 and in 1944. The majority of weapons were German war booty and often in poor condition.
However they were valuable to Finnish army and were put in good use. Most important of these weapons were Me-109 fighters, Stu 40 assault guns, heavy artillery and anti-tank weapons.They were vital in battles of summer 44.
Airplanes
159 Me-109 (48 G-2,109 G-6,2 G-8)
24 Ju-88 (A4)
57 MS-406 (ex-French)
44 CU-75 (ex-French)
15 Do-17z (gift from Göring)
16 SB-2 (ex-Russian)
6 DB-3 (ex-Russian)
11 I-153 (ex-Russian)
30 FW-44
3 IL-4 (ex-Russian)
7 Pe-2 (ex-Russian)
4 Do-22
3 Hanriot H-232 (ex-French)
1 Airspeed Envoy (ex-British)
2 He-59
Armour
30 Stu 40 Ausf.G
29 StuG III Ausf.G
15 PzKpfw IV Ausf.J (Arrived too late to see action)
3 T-34-76 (ex-Russian)
Artillery
54 76mm cannons (ex-Russian)
61 105mm howitzer
27 105mm howitzer (ex-Czech)
54 105mm cannons (ex-Czech)
24 120mm cannons (ex-French)
72 122mm howitzer (ex-Russian)
20 150mm howitzer (ex-Czech)
48 150mm howitzer
84 152mm howitzer (ex-Russian)
151 155mm howitzer (ex-French)
12 155mm cannons (ex-French)
15 150mm Nebelwerfer (evaluation only)
Anti-tank and anti-aircraft artillery
200 14mm Boys anti-tank rifles (ex-British.Few were used)
200 25mm m1934 anti-tank guns (ex-French.Withdrawn from service in early 42)
150 37mm Pak 37/40 anti-tank guns
27 50mm Pak 38 anti-tank guns
210 75mm Pak 40 anti-tank guns
46 75mm Pak 97/38 anti-tank guns
93 20mm Flak 38 anti-aircraft guns
92 40mm Bofors anti-aircraft guns
20 75mm m37 Skoda anti-aircraft guns (ex-Czech)
24 75mm Puteaux anti-aircraft guns (ex-French)
90 88mm Flak 37 anti-aircraft guns
Infantry weapons
56.722 7.62mm rifles (ex-Russians.Poor quality,only few were issued)
600 7.92mm 98k rifles with grenade launchers (Few saw action)
998 7.92mm MG.08 machine guns (Partly ex-Polish)
3287 9mm vz.24 pistols (ex-Czech)
1713 9mm vz.38 pistols (ex-Czech)
1854 Panzerschrecks with 18650 rockets
25.812 Panzerfausts
50 120mm mortars
Ammunition
56.3 Million rifle rounds
31.5 Million pistol rounds
100.000 14mm rounds
465.100 20mm rounds
200.000 25mm rounds
290.000 37mm rounds
30.000 45mm rounds
208.898 75mm rounds
51.947 76mm rounds
49.872 84mm rounds
125.994 88mm rounds
84.930 90mm rounds
212.315 105mm rounds
40.010 114mm rounds
82.358 120mm rounds
29.873 122mm rounds
124.307 150mm rounds
187.475 152mm rounds
130.944 155mm rounds
9.178 203mm rounds
1.550 210mm rounds
7.500 250mm werfer rounds
Misc. equipment
53 RSO/01 tractors
200 Zündapp sidecar motorcycles
100 P12-14 artillery radios
180 searchlights
2 Freya radars
6 Wurzburg Dora radars
980 flare guns
150.000 anti-tank mines
300.000 underwears
100.000 tunicks
20.000 overcoats
600km cable
6 MAL ferries
4 I-boots
763 sea mines
500 depth charges
200 scissors binoculars (ex-Russian)
600 binoculars
128 ragefinders
45 data transmission systems for anti-aircraft guns
125.492 bombs - aivopestyjä?
Miksi Suomen ja Saksan aseveljeyttä pidetään niin hirvittävänä syntinä? Vastaavasti NL:n ja Saksan VALTIOSOPIMUSTA ei pidetä minään.
- Ketään kotona siellä?
"Miksi Suomen ja Saksan aseveljeyttä pidetään niin hirvittävänä syntinä? Vastaavasti NL:n ja Saksan VALTIOSOPIMUSTA ei pidetä minään. "
Sinun aivosi tässä fairylta tuoksuu. Suomen ja Saksan LIITTO oli käytännön sotilaallista yhteistyötä, Saksan ja NL valtiosopimus pelkkää sanahelinää, jolla maat pelasivat aikaa päästäkseen paremmin toistensa kimppuun. Jos aseveli ottaa haltuunsa puoli maata, käyttöönsä lentokenttiä ja satamia lopusta osaa maata, lähettää joukkojaan "aseveljen" tueksi "aseveljen" rintamalohkolle ja käyttää itselleen alistettuja "aseveljen" joukkoja omalla lohkollaan, niin mitä tämä on muuta kuin kahden liittolaisen toimintaa? Aseveljistä ja kanssasotijoista puhuminen on pelkkää hiusten halkomista. Virallisella paperilla vahvistettuna liittolaisena Saksa ei olisi tukenut Suomea yhtään sen enempää, joten sellaisella paperilla ja sen puuttumisella ei ollut mitään käytännön merkitystä. - vm -38
Ketään kotona siellä? kirjoitti:
"Miksi Suomen ja Saksan aseveljeyttä pidetään niin hirvittävänä syntinä? Vastaavasti NL:n ja Saksan VALTIOSOPIMUSTA ei pidetä minään. "
Sinun aivosi tässä fairylta tuoksuu. Suomen ja Saksan LIITTO oli käytännön sotilaallista yhteistyötä, Saksan ja NL valtiosopimus pelkkää sanahelinää, jolla maat pelasivat aikaa päästäkseen paremmin toistensa kimppuun. Jos aseveli ottaa haltuunsa puoli maata, käyttöönsä lentokenttiä ja satamia lopusta osaa maata, lähettää joukkojaan "aseveljen" tueksi "aseveljen" rintamalohkolle ja käyttää itselleen alistettuja "aseveljen" joukkoja omalla lohkollaan, niin mitä tämä on muuta kuin kahden liittolaisen toimintaa? Aseveljistä ja kanssasotijoista puhuminen on pelkkää hiusten halkomista. Virallisella paperilla vahvistettuna liittolaisena Saksa ei olisi tukenut Suomea yhtään sen enempää, joten sellaisella paperilla ja sen puuttumisella ei ollut mitään käytännön merkitystä.Kekkosella oli tapana toistaa Pirandellon lentävää lausetta "niin on, jos siltä näyttää". Suomi sai oman sotansa näyttämään erillissodalta ja keräsi lännestä niitä poliittisia pisteitä joita onnistui saamaan. Tosiasia oli, että Saksa oli miehittänyt Viron ja Norjan ja saksalaisia joukkoja kulki Pohjois-Ruotsissa. Parempi että ne yli 200.000 saksalaissotilasta tulivat maahamme ystävällisessä mielentilassa, sillä olisivat ne tulleet muutenkin. Silti on hyvä että siitä selvittiin ilman sopimuksia.
Ennen syksyä -44 suhteet saksalaisten ja kantaväestön välillä olivat ihan hyvät, toisin kuin Norjassa, Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Tshekinmaalla, Slovakiassa, Sloveniassa, Serbiassa, Bosniassa, Makedoniassa ja Kreikassa, Puolasta nyt puhumattakaan.
Suomea ei miehitetty ennen sotaa, ei sodan aikana eikä jälkeenkään, mistä monet maat voisivat olla kateellisia. Pelaamalla taitavasti poliitikot hoitivat maamme asioita kohtuullisen hyvin ja sehän on tärkeintä.
Vuosikausien arkisto- ym. tutkimusten nojalla on joku siis tullut siihen tulokseen, että Risto Rydin kirje Hitlerille oli turha. Ehkä Ryti itsekin olisi tullut siihen tulokseen jos hän olisi saanut kaikessa rauhassa vuosikausia tutkia arkistoja. Mutta poliitikon on päätettävä nopeasti ja niiden tietojen perusteella, jotka ovat sillä hetkellä käytettävissä. Lisäksi Rydin oli ennakoitava Saksan kielteiset reaktiot. - mutta ei Moskovassa.
Ketään kotona siellä? kirjoitti:
"Miksi Suomen ja Saksan aseveljeyttä pidetään niin hirvittävänä syntinä? Vastaavasti NL:n ja Saksan VALTIOSOPIMUSTA ei pidetä minään. "
Sinun aivosi tässä fairylta tuoksuu. Suomen ja Saksan LIITTO oli käytännön sotilaallista yhteistyötä, Saksan ja NL valtiosopimus pelkkää sanahelinää, jolla maat pelasivat aikaa päästäkseen paremmin toistensa kimppuun. Jos aseveli ottaa haltuunsa puoli maata, käyttöönsä lentokenttiä ja satamia lopusta osaa maata, lähettää joukkojaan "aseveljen" tueksi "aseveljen" rintamalohkolle ja käyttää itselleen alistettuja "aseveljen" joukkoja omalla lohkollaan, niin mitä tämä on muuta kuin kahden liittolaisen toimintaa? Aseveljistä ja kanssasotijoista puhuminen on pelkkää hiusten halkomista. Virallisella paperilla vahvistettuna liittolaisena Saksa ei olisi tukenut Suomea yhtään sen enempää, joten sellaisella paperilla ja sen puuttumisella ei ollut mitään käytännön merkitystä."Saksan ja NL valtiosopimus pelkkää sanahelinää, jolla maat pelasivat aikaa päästäkseen paremmin toistensa kimppuun."
Voipi olla, mutta se EI ollut sanahelinää niiden maiden kohdalla, johon tämän sopimuksen nojalla hyökättiin (Suomi, Baltian maat, Puola), vaan rikollinen puuttuminen toisten maiden suvereeniteetteihin.
"Jos aseveli ottaa haltuunsa puoli maata, käyttöönsä lentokenttiä ja satamia lopusta osaa maata, lähettää joukkojaan "aseveljen" tueksi "aseveljen" rintamalohkolle ja käyttää itselleen alistettuja "aseveljen" joukkoja omalla lohkollaan, niin mitä tämä on muuta kuin kahden liittolaisen toimintaa? "
Sopimuksen allekirjoitti Ryti, mutta Rydin erotessa myös ns. "liittosopimus" raukesi. Kyllä minun mielestäni paljon raskauttavampaa on sopia kokonaisten valtioiden miehityksestä, kuin tehdä asevelisopimus OMISTA itsenäisyyden ja olemassolon säilyttämisen lähtökohdista, jossa todellisena uhkana oli laajenemishaluinen Neuvostoliitto.
Turha tehdä Suomesta imperialistista roistovaltiota. - millasdi
mutta ei Moskovassa. kirjoitti:
"Saksan ja NL valtiosopimus pelkkää sanahelinää, jolla maat pelasivat aikaa päästäkseen paremmin toistensa kimppuun."
Voipi olla, mutta se EI ollut sanahelinää niiden maiden kohdalla, johon tämän sopimuksen nojalla hyökättiin (Suomi, Baltian maat, Puola), vaan rikollinen puuttuminen toisten maiden suvereeniteetteihin.
"Jos aseveli ottaa haltuunsa puoli maata, käyttöönsä lentokenttiä ja satamia lopusta osaa maata, lähettää joukkojaan "aseveljen" tueksi "aseveljen" rintamalohkolle ja käyttää itselleen alistettuja "aseveljen" joukkoja omalla lohkollaan, niin mitä tämä on muuta kuin kahden liittolaisen toimintaa? "
Sopimuksen allekirjoitti Ryti, mutta Rydin erotessa myös ns. "liittosopimus" raukesi. Kyllä minun mielestäni paljon raskauttavampaa on sopia kokonaisten valtioiden miehityksestä, kuin tehdä asevelisopimus OMISTA itsenäisyyden ja olemassolon säilyttämisen lähtökohdista, jossa todellisena uhkana oli laajenemishaluinen Neuvostoliitto.
Turha tehdä Suomesta imperialistista roistovaltiota.Milla suomi maksoi asevelkansa saksalle? oliko niin etta se asevelka mika olisi pitanyt maksaa saksalle siirrettiin maksettavaksi neuvostolle sotakorvauksina?
Ja oliko nimenomaan suomalaisten pitamat slaavilais lasten ja naisten pitaminen keskitysleireissa nalassa se rikos jonka vuoksi venaja tulistui ja vaati korvauksia, silla he eivat voineet itse viljella ruokaa enepaa pietarin kaupungille kuin itselleen kun suomalaiset valloitettuaan kannaksen jakoivat roduttain kansalaiset ja suomalais sukuiset tuotiin suomeen ja slavit keskitysleirille joissa kuolleisuus oli suuri ja johtuiko juuri tasta pietarin nalanhata kun suomalaiset eivat antaneet siviilien viljella peltoja vaan pitivat heidat keskitysleitissa.
ainakin itse olisin vaatinut moisesta rotuopista korvaukset, enta venaja, siksiko me maksoimme? - ohhhohhh
"Miksi Suomen ja Saksan aseveljeyttä pidetään niin hirvittävänä syntinä? Vastaavasti NL:n ja Saksan VALTIOSOPIMUSTA ei pidetä minään."
siksi ku sellaista ei ole koskaan ollut - lukee parriisin rauhansopimuksessa - Nurm1
Tuo Pariisin rauhansopimus kumoaa kaiken 1947 jälkeen levitetyn huuhaan. Esimerkiksi ruotsista levitetty "venäjä on uhka ja voi milloin tahansa hyökätä suomeen" on Pariisin rauhansopimuksen vastainen rikos, eli paljastaa sotarikollisen.
- Anonyymi
Ketään kotona siellä? kirjoitti:
"Miksi Suomen ja Saksan aseveljeyttä pidetään niin hirvittävänä syntinä? Vastaavasti NL:n ja Saksan VALTIOSOPIMUSTA ei pidetä minään. "
Sinun aivosi tässä fairylta tuoksuu. Suomen ja Saksan LIITTO oli käytännön sotilaallista yhteistyötä, Saksan ja NL valtiosopimus pelkkää sanahelinää, jolla maat pelasivat aikaa päästäkseen paremmin toistensa kimppuun. Jos aseveli ottaa haltuunsa puoli maata, käyttöönsä lentokenttiä ja satamia lopusta osaa maata, lähettää joukkojaan "aseveljen" tueksi "aseveljen" rintamalohkolle ja käyttää itselleen alistettuja "aseveljen" joukkoja omalla lohkollaan, niin mitä tämä on muuta kuin kahden liittolaisen toimintaa? Aseveljistä ja kanssasotijoista puhuminen on pelkkää hiusten halkomista. Virallisella paperilla vahvistettuna liittolaisena Saksa ei olisi tukenut Suomea yhtään sen enempää, joten sellaisella paperilla ja sen puuttumisella ei ollut mitään käytännön merkitystä.MR sopimus ei ollut pelkkää sanahelinää. Sen vuoksi Saksa esti Suomea saamasta ase-apua kolmansista maista talvisodan aikana.
Myöhemmin sopimus toki mitätöitiin, Suomen onneksi.
- kannakselainen
Saksaa, miksi Saksa ei olisi auttanut Suomea.
- Miekan Laki
Olisiko nyt niin, että Impivaarassa on selkäranka katkennut?
Katsoppa vaikka vaalitenttiä ja kerro ostatko? - Vaka Vanha
Tässä unohdetaan yksi asia kun puhutaan tästä "Saksan avusta".
Ensinnäkin Suomi maksoi rahalla näitä aseita, eli oikeastaan ei ollut kyseeessä mikään apu varinaisesti.
Toiseksi Suomi oli Saksan tärkein liittolainen ja ainoa liittolainen johon se luotti täydellisesti.
Eli Suomesta oli Saksalle ainakin yhtä paljon apua kuin Saksasta Suomelle.
Suomi takasi Kiirunan malmin ja Petsamon nikkelin Saksalle, Suomi pystyi Saksan liittolaisista ainoana sotimaan ominpäin ja omin voimin, kaikki Suomen tärkeät rintamat oli Suomalaisten omassa komennossa ja omien sotilaiden miehittämät.
Eli Saksan pitää olla kiitollisia meille, eikä päinvastoin ... - VeikkoX
http://mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=pariisin_rauhansopimus_1947
etusivul tarkennettu englanninkielinen.- ohhhohhh
tuon sopimuksen mukaan
suomi ei tehny yhteistyötä natsien kanssa vaan ruotsi
sota suomessa oli natsien ja venäjän välillä - suomalaiset pakotettiin sotaan
- tämä-on-totuus
Venäjä ja Saksa olivat liittoutuneet keskenään elokuussa 1939 sekä hyökkäsivät yhdessä Puolaan jakaen Puolan keskenään ja pitäen yhteisen voitonparaatin sekä voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi.
- kuuklettajat
"Ruotsi auttoi natsit Norjaan ja Suomeen ja teki yhteistyötä natsien kanssa.Takotus oli natsien avulla liittää Norja ja Suomi Ruotsiin.Adolf Hitleri oli marionetti joka otti pääsyyllisiltä vallan jonka johdosta hänet yritettiin tappaa terroristi-iskussa.Gestapo jäljittti ja vangitsi pääsyylliset ja heidät vietiin keskitysleirille.Kansallissosialismi aatteen takana,sen perustajahahmoina toimi kaksi pappia.Keskitysleirille viedyt henkilöt olivat pappeja:Toinen maailmansotakin oli uskonsota." -Amerikkalais-Kanadalainen tukimus.
Lisäksi Adolf Hitler oli lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttäjä: https://www.youtube.com/watch?v=Wwu2MiyIKW4 - NäinSeMeni
Ei Saksa asetoimituksia lopettanut keväällä 1944. Kaikki sovitut asetoimitukset suoritettiin hankintaohjelman mukaisesti ja varaosia toimitettiin koko ajan. Lähteenä Matti Terä.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221&p=22204- nonäinhänseoli
Uutta hankintaohjelmaa vasta valmisteltiin.
Siis jatkona edelliseen.
- Anonyymi
Ei Saksa mitään pyyteetöntä apua antanut Suomelle 1944, Saksalla oli nimittäin oma lehmä ojassa. Saksalle oli erittäin tärkeää, että Suomenlahden pohjoisranta ja varsinkin Ahvenanmaa eivät joudu N-liiton käsiin. Se tapahtuma olisi vaarantanut ja jopa katkaissut malminkuljetukset Ruotsista. Tietenkin myös tehnyt Virossa olevien Wehrmachtin joukkojen olon tukalaksi. Suomea auttaessaan Saksa siis auttoi itseään. Sama juttu kuin siinä, että N-liittoa auttaessaan länsivallat tosiasiassa auttoivat itseään.
- Anonyymi
Kukas näitä kieltää tai peittelee? Avointa tietoa se on aina ollu.
Ja suuri kiitos Saksalle avusta, josta kyllä maksettiin, ja tavaraa myytiin Saksaan. Käytiin kauppaa myös!
Suomi oli yksin NL uhkan alla.
Ilman Saksan apua Suomen kohtalo olisi ollu huono.
Niin, että kun muuta suuntaa ja apua Suomelle ei ollut, niin Saksan apu oli hyvä.
Ja siitä irtzuduttiin viekkaasti, kun Saksa oli NL uhkan alla, ja jo heikko.
Kovaa peliä, mutta onnistui kohtuullisesti.
Eikä tuhoava raiskaava puna-armeija päässyt Suomea pilaamaan.- Anonyymi
,,,,Kukas näitä kieltää tai peittelee?,,,,,,,
Tälläkin palstalla vakiojoiku on, että Suomi sai torjuntavoitot 1944. Pitäisi myöntää, että Suomi ja Saksa yhdessä saivat torjuntavoitot. Suomi yksin olisi luhistunut. - Anonyymi
----- Avointa tietoa se on aina ollu.------
Avointa kyllä mutta ei puolueetonta, on täysin väritettyä.
- Anonyymi
Aivan oikein. Neuvostoliitto suunnitteli hyökkäystä Suomeen ennen ns. jatkosotaa. Ilman Saksan tukea puhuisimme nyt todennäköisesti venäjää.
- Anonyymi
Sinä taidat puhua sitä jo nyt.
- Anonyymi
-----Oikeasti NL olisi taatusti miehittänyt Suomen ilman Saksan antamia tykistöä, panssarivaunuja, lentokoneita, sotilaita ja muuta ase-/sotatarvikeapua.----
Turhaa lätinää, ilman natsien hulluutta ei olisi tullut enempää Talvi- kuin Jatkosotaakaan eikä itärajan yli olisi ketään ollut tulossa.
Kesällä -41 Suomi läksi Saksan seireenilaulujen houkuttelemana itään käymään valloitus- ja kansanmurhasotaa im Bunde natsi-Saksan kanssa. Vain tästä syystä kesällä -44 oli porukkaa tulossa Suomeen idästä.- Anonyymi
Pötyä. Bulgaria ei missään vaiheessa julistanut sotaa Neuvostoliitolle tai lähettänyt joukkoja sitä vastaan. mutta joutui silti ryssien miehittämäksi.
- Anonyymi
Luettelepas mitä apua Saksa antoi Suomelle Talvisodan aikana. Ainoa "apu" oli se kun myi Suomen Stalinille.
- Anonyymi
Kukahan noi kieltää? Tärkeä kysymys on, miksi niin oli. Erillissota ei selityksenä innosta nykytutkijoita. Talvisota eli Liitto kuitenkin vahvasti työnsi Suomea Saksan syliin.
- Anonyymi
Ryti-Ribbentrop sopimus ei ollut sotilaallisesti välttämätön, sillä sen jälkeen saatu aseapu ei ehtinyt rintamalle ennen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen pysähtymistä.
- Anonyymi
Ei ollut kys e yksin aseavusta! Sopumuksen perusteella saatiin aopuun saksalainen jv-didisioona Greif, lento-osasto Kuhlmey ja ps-prikaati!
Monet ovat pitäneet esim. Lento-osasto Kuhlmeyn panosta Tali-Ihantalassa ratkaisevn.
LISÄKSI: sopimusta tehtäessä ei sen vikutusta tiedetty! Presidentti Ryti teki sen silti henkilöön sitoutuen hyvin tietäen, että vaikka päästäisiin sen avulla rauhaan hän itse joutuisi asiasta vastuuseen!
SE OLI TODELLINEN KANSALAISUROTYÖ!
Marski totesi: maatan voi palvella myös linnassa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ollut kys e yksin aseavusta! Sopumuksen perusteella saatiin aopuun saksalainen jv-didisioona Greif, lento-osasto Kuhlmey ja ps-prikaati!
Monet ovat pitäneet esim. Lento-osasto Kuhlmeyn panosta Tali-Ihantalassa ratkaisevn.
LISÄKSI: sopimusta tehtäessä ei sen vikutusta tiedetty! Presidentti Ryti teki sen silti henkilöön sitoutuen hyvin tietäen, että vaikka päästäisiin sen avulla rauhaan hän itse joutuisi asiasta vastuuseen!
SE OLI TODELLINEN KANSALAISUROTYÖ!
Marski totesi: maatan voi palvella myös linnassa!"Ei ollut kys e yksin aseavusta! Sopumuksen perusteella saatiin aopuun saksalainen jv-didisioona Greif, lento-osasto Kuhlmey ja ps-prikaati!"
Hahaha valehtelet taas typerys! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei ollut kys e yksin aseavusta! Sopumuksen perusteella saatiin aopuun saksalainen jv-didisioona Greif, lento-osasto Kuhlmey ja ps-prikaati!"
Hahaha valehtelet taas typerys!Kyseisitä ainoastaan Greifin tykistö osallistui taisteluun, joku rynnäkkötykki ampui pari laukausta, stukat operoivat välittämättä jalkaväestä erillään ja niiden tarkoitus oli asettua Salpalinjalle Mikkeliä suojaamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ollut kys e yksin aseavusta! Sopumuksen perusteella saatiin aopuun saksalainen jv-didisioona Greif, lento-osasto Kuhlmey ja ps-prikaati!
Monet ovat pitäneet esim. Lento-osasto Kuhlmeyn panosta Tali-Ihantalassa ratkaisevn.
LISÄKSI: sopimusta tehtäessä ei sen vikutusta tiedetty! Presidentti Ryti teki sen silti henkilöön sitoutuen hyvin tietäen, että vaikka päästäisiin sen avulla rauhaan hän itse joutuisi asiasta vastuuseen!
SE OLI TODELLINEN KANSALAISUROTYÖ!
Marski totesi: maatan voi palvella myös linnassa!Paitsi että valehtelet taas niin että korvat heiluu😆
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ollut kys e yksin aseavusta! Sopumuksen perusteella saatiin aopuun saksalainen jv-didisioona Greif, lento-osasto Kuhlmey ja ps-prikaati!
Monet ovat pitäneet esim. Lento-osasto Kuhlmeyn panosta Tali-Ihantalassa ratkaisevn.
LISÄKSI: sopimusta tehtäessä ei sen vikutusta tiedetty! Presidentti Ryti teki sen silti henkilöön sitoutuen hyvin tietäen, että vaikka päästäisiin sen avulla rauhaan hän itse joutuisi asiasta vastuuseen!
SE OLI TODELLINEN KANSALAISUROTYÖ!
Marski totesi: maatan voi palvella myös linnassa!"Ei ollut kys e yksin aseavusta! Sopumuksen perusteella saatiin aopuun saksalainen jv-didisioona Greif, lento-osasto Kuhlmey ja ps-prikaati!"
Valehtelet, ei saatu!
- Anonyymi
Oikeasti Saksa järjesti:
Suomelle itsenäisyyden 1917,
Talvisodan 1939,
Jatkosodan 1941 ja lopuksi:
Lapinsodan 1944.
Kaikesta huolimatta Suomi säilyi juuri Saksan avulla itsenäisenä eli näistä viime sodista jotenkuten selviytyen.
Näistä huolimatta ollaan jälleen Im Bunde tai paremminkin Im Verein.- Anonyymi
” Näistä huolimatta ollaan jälleen Im Bunde tai paremminkin Im Verein.”
ILMAN MUUTA, KUN OLI NOIN HYVÄT KOKEMUKSET!
Neukku-Venäjän kanssa oltiin Im Bunde 1944-1991 ja päätettiiin, ettei KOSKAAN ENÄÄ…
Kokemuksista oppii!
- Anonyymi
Kyllä 1941-44 Suomi-nazi ja Saksa-nazi olivat kuin kaksi marjaa tai kuin paita ja p***se-
- Anonyymi
Ei Saksa mitään apua antanut, Suomi maksoi kaiken puutavaralla, nikkelillä, molybdeenillä ja kaikella mitä köyhä maa sai irti.
- Anonyymi
No miksi olisi pitänytkään antaa apua ilmaiseksi? EIhän Suomikaan antanut apua kenellekään, ei edes meitä auttaneelle ja Saksan hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle naapuri-Norjalle.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1694759
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1254333- 262821
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa281911"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla231774Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O151689Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221680Hermo mennyt sotealueeseen?
Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????951641Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu301593Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181541