Miten kertoa elämän tärkeimmälle miehelle, parhaalle ja läheisimmälle ystävälle jota rakastaa yli kaiken, ettei jaksa enää.
Kuulostaa varmaan typerältä, mutta asia on tämänlainen: Eli muutaman vuoden vanhempi ihana mies on ystäväni. Olemme tunteneet 2,5v ja koko tämän ajan olen pitänyt hänestä, alussa ihastuin ulkonäköön ja ajan myötä rakastuin hänen sisäiseen ihmiseen, jos hänet saisin tekisin mitä vain.
Kerran olemme olleet sängyssä, ja vaikka tiedän, että hän on vain kaverini se kun hän kertoo minulle uusista naistuttavistaan ja mitä kivaa on heidän kanssaan tehnyt, se särkee sydämmen.
Minua käytettiin muutama vuosi sitten seksuaalisesti hyväksi useaan otteeseen, ja luottamus miehiin meni, mutta tämä ystävä on ollut kokoajan tukena siitä asti kun pystyin kertomaan menneisyydestä. Olen riippuvainen hänestä, hänen puheesta,sanoista... Ja kun tuosta hyväksikäytöstä seurasi se että poden vakavaa masennusta ei tätä tunnetta enää kestä kauan..
Olen miettinyt että jos jatkettaisiin omia polkuja, sen ajatteleminenkin saa itkemään, Mutta ystäväni loukaa minua syvästi tietämättänsä noilla puheilla ja itse loukkaan itseäni ja tätä ystävääni.
Mutta en tiedä miten sen kertoisi hienotunteisesti, en ehkä pysty siihen, mutta parempi yksin kuin kokoajan särkyneenä ja itkeväisenä.
Hän tosin lähtee ensi viikolla armeijaan, että sen osalta tulee tietynlaista etäisyyttä..mutta.
Miten kertoa ystävälle jota rakastaa niin paljon, että olisi valmis menemään kihloihinkin jo, se että ei halua enää satuttaa/ olla satutettu?
Kuulostaa varmaan typerältä, mutta asia on tämänlainen: Eli muutaman vuoden vanhempi ihana mies on ystäväni. Olemme tunteneet 2,5v ja koko tämän ajan olen pitänyt hänestä, alussa ihastuin ulkonäköön ja ajan myötä rakastuin hänen sisäiseen ihmiseen, jos hänet saisin tekisin mitä vain.
Kerran olemme olleet sängyssä, ja vaikka tiedän, että hän on vain kaverini se kun hän kertoo minulle uusista naistuttavistaan ja mitä kivaa on heidän kanssaan tehnyt, se särkee sydämmen.
Minua käytettiin muutama vuosi sitten seksuaalisesti hyväksi useaan otteeseen, ja luottamus miehiin meni, mutta tämä ystävä on ollut kokoajan tukena siitä asti kun pystyin kertomaan menneisyydestä. Olen riippuvainen hänestä, hänen puheesta,sanoista... Ja kun tuosta hyväksikäytöstä seurasi se että poden vakavaa masennusta ei tätä tunnetta enää kestä kauan..
Olen miettinyt että jos jatkettaisiin omia polkuja, sen ajatteleminenkin saa itkemään, Mutta ystäväni loukaa minua syvästi tietämättänsä noilla puheilla ja itse loukkaan itseäni ja tätä ystävääni.
Mutta en tiedä miten sen kertoisi hienotunteisesti, en ehkä pysty siihen, mutta parempi yksin kuin kokoajan särkyneenä ja itkeväisenä.
Hän tosin lähtee ensi viikolla armeijaan, että sen osalta tulee tietynlaista etäisyyttä..mutta.
Miten kertoa ystävälle jota rakastaa niin paljon, että olisi valmis menemään kihloihinkin jo, se että ei halua enää satuttaa/ olla satutettu?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kerro miehelle tunteistasi
Se on nuoren elämässä vaikeinpien päätösten aika..
Ikävän vaikealta asialta kyllä kuulostaa. Kehottaisin kuitenkin puhumaan asiasta miehelle. Jos kerran olette erittäin hyviä ystäviä, niin etteköhän pysty tästäkin asiasta puhumaan. Parempi mielestäni on puhua asiasta kuin kiusata itseään loputtomiin.
Itselläni on siinä mielessä vähän samantapainen ongelma, että minulla on muutamaan kertaan ollut juttua erään miespuolisen erittäin hyvän ystäväni kanssa. Olemme tunteneet monta vuotta ja hän on minulle erittäin tärkeä ja ystävyytemme on aina ollut hyvin ainutlaatuista. Kesällä taas sitten ihastuin häneen. Uskalsin kertoa tunteistani vasta vähän aikaa sitten, ja hetken näytti jo hyvältä, mutta nyt kuitenkin sopisimme, että olemme vain ystäviä, vaikka molemmat olisivat todellakin halunneet enemmän. Syynä oli miehen henkilökohtainen asia, jonka kyllä ymmärrän ja hyväksyn.
Tällä hetkellä minulla on erittäin paha olla, koska olin oikeasti melko rakastunut tähän mieheen, ja olen vieläkin. Olisin tehnyt mitä vain hänet saadakseni. Ja pelottaa, että miten pystyn jatkossa suhtautumaan tähän vain ystävänä, ja katselemaan kuinka hän joskus perustaa perheen ja niin pois päin. On vain niin sellainen olo, että olisimme toisillemme kuuluneet, niin ovat kaikki muutkin aina sanoneet. Mutta kaipa on vain uskottava siihen, että aika parantaa haavat...
Apua, piti auttaa aloittajaa hänen ongelmassaan, mutta sen sijaan sepitin oman stoorini tänne. :( Puhu kuitenkin ihmeessä miehelle asiasta, ei sitä tiedä miten teille vielä käy. :) Pahennat vain omaa oloasi jos sulkeudut asian kanssa vaan itseesi. Vaatii varmasti paljon rohkeutta puhua asiasta, eikä se varmaan tule olemaan helppoa, mutta niin itse ainakin luultavasti tekisin. Paljon voimia!! :)
Ikävän vaikealta asialta kyllä kuulostaa. Kehottaisin kuitenkin puhumaan asiasta miehelle. Jos kerran olette erittäin hyviä ystäviä, niin etteköhän pysty tästäkin asiasta puhumaan. Parempi mielestäni on puhua asiasta kuin kiusata itseään loputtomiin.
Itselläni on siinä mielessä vähän samantapainen ongelma, että minulla on muutamaan kertaan ollut juttua erään miespuolisen erittäin hyvän ystäväni kanssa. Olemme tunteneet monta vuotta ja hän on minulle erittäin tärkeä ja ystävyytemme on aina ollut hyvin ainutlaatuista. Kesällä taas sitten ihastuin häneen. Uskalsin kertoa tunteistani vasta vähän aikaa sitten, ja hetken näytti jo hyvältä, mutta nyt kuitenkin sopisimme, että olemme vain ystäviä, vaikka molemmat olisivat todellakin halunneet enemmän. Syynä oli miehen henkilökohtainen asia, jonka kyllä ymmärrän ja hyväksyn.
Tällä hetkellä minulla on erittäin paha olla, koska olin oikeasti melko rakastunut tähän mieheen, ja olen vieläkin. Olisin tehnyt mitä vain hänet saadakseni. Ja pelottaa, että miten pystyn jatkossa suhtautumaan tähän vain ystävänä, ja katselemaan kuinka hän joskus perustaa perheen ja niin pois päin. On vain niin sellainen olo, että olisimme toisillemme kuuluneet, niin ovat kaikki muutkin aina sanoneet. Mutta kaipa on vain uskottava siihen, että aika parantaa haavat...
Apua, piti auttaa aloittajaa hänen ongelmassaan, mutta sen sijaan sepitin oman stoorini tänne. :( Puhu kuitenkin ihmeessä miehelle asiasta, ei sitä tiedä miten teille vielä käy. :) Pahennat vain omaa oloasi jos sulkeudut asian kanssa vaan itseesi. Vaatii varmasti paljon rohkeutta puhua asiasta, eikä se varmaan tule olemaan helppoa, mutta niin itse ainakin luultavasti tekisin. Paljon voimia!! :)
Anteeksi, tuli vahingossa kahteen kertaan...