Miten kertoa elämän tärkeimmälle miehelle, parhaalle ja läheisimmälle ystävälle jota rakastaa yli kaiken, ettei jaksa enää.
Kuulostaa varmaan typerältä, mutta asia on tämänlainen: Eli muutaman vuoden vanhempi ihana mies on ystäväni. Olemme tunteneet 2,5v ja koko tämän ajan olen pitänyt hänestä, alussa ihastuin ulkonäköön ja ajan myötä rakastuin hänen sisäiseen ihmiseen, jos hänet saisin tekisin mitä vain.
Kerran olemme olleet sängyssä, ja vaikka tiedän, että hän on vain kaverini se kun hän kertoo minulle uusista naistuttavistaan ja mitä kivaa on heidän kanssaan tehnyt, se särkee sydämmen.
Minua käytettiin muutama vuosi sitten seksuaalisesti hyväksi useaan otteeseen, ja luottamus miehiin meni, mutta tämä ystävä on ollut kokoajan tukena siitä asti kun pystyin kertomaan menneisyydestä. Olen riippuvainen hänestä, hänen puheesta,sanoista... Ja kun tuosta hyväksikäytöstä seurasi se että poden vakavaa masennusta ei tätä tunnetta enää kestä kauan..
Olen miettinyt että jos jatkettaisiin omia polkuja, sen ajatteleminenkin saa itkemään, Mutta ystäväni loukaa minua syvästi tietämättänsä noilla puheilla ja itse loukkaan itseäni ja tätä ystävääni.
Mutta en tiedä miten sen kertoisi hienotunteisesti, en ehkä pysty siihen, mutta parempi yksin kuin kokoajan särkyneenä ja itkeväisenä.
Hän tosin lähtee ensi viikolla armeijaan, että sen osalta tulee tietynlaista etäisyyttä..mutta.
miten kertoa ystävälle jota rakastaa niin paljon, että olisi valmis menemään kihloihinkin jo, se että ei halua enää satuttaa/ olla satutettu?
Kuulostaa varmaan typerältä, mutta asia on tämänlainen: Eli muutaman vuoden vanhempi ihana mies on ystäväni. Olemme tunteneet 2,5v ja koko tämän ajan olen pitänyt hänestä, alussa ihastuin ulkonäköön ja ajan myötä rakastuin hänen sisäiseen ihmiseen, jos hänet saisin tekisin mitä vain.
Kerran olemme olleet sängyssä, ja vaikka tiedän, että hän on vain kaverini se kun hän kertoo minulle uusista naistuttavistaan ja mitä kivaa on heidän kanssaan tehnyt, se särkee sydämmen.
Minua käytettiin muutama vuosi sitten seksuaalisesti hyväksi useaan otteeseen, ja luottamus miehiin meni, mutta tämä ystävä on ollut kokoajan tukena siitä asti kun pystyin kertomaan menneisyydestä. Olen riippuvainen hänestä, hänen puheesta,sanoista... Ja kun tuosta hyväksikäytöstä seurasi se että poden vakavaa masennusta ei tätä tunnetta enää kestä kauan..
Olen miettinyt että jos jatkettaisiin omia polkuja, sen ajatteleminenkin saa itkemään, Mutta ystäväni loukaa minua syvästi tietämättänsä noilla puheilla ja itse loukkaan itseäni ja tätä ystävääni.
Mutta en tiedä miten sen kertoisi hienotunteisesti, en ehkä pysty siihen, mutta parempi yksin kuin kokoajan särkyneenä ja itkeväisenä.
Hän tosin lähtee ensi viikolla armeijaan, että sen osalta tulee tietynlaista etäisyyttä..mutta.
miten kertoa ystävälle jota rakastaa niin paljon, että olisi valmis menemään kihloihinkin jo, se että ei halua enää satuttaa/ olla satutettu?
Vastaukset 2
Vanhimmat
itse olet soppasi keittänyt ja itse siellä sopassasi seisot. Lakkaa jo valittamasta ja te asioille jotain. Aloita vaikka sillä, että poistat tyypin puhelinnumeron....sitten lähdet vain uutta kultaa etsimään ja pitämäään hauskaa. Johan alkaa unohtua koko miäs!
näyttäisit hänelle tuon kirjoituksesi. Ehkä hänen silmänsä avautuisivat näkemään tunteesi ja kenties hänelläkin on sellaisia tunteita sinua kohtaan, joita ei ole voinut tuoda esiin...?