Kahdessa varaavassa takkauunissa sekä saunan puukiukaassa.
Kuinkahan paljon tuo määrä olisi kilowattitunneiksi muutettuna? Käytin tämän lisäksi 185 neliön talossani sähköä lämmitykseen ja muuhun kulutukseen 11 tuhatta kWh.
Kuinkahan paljon tuo määrä olisi kilowattitunneiksi muutettuna? Käytin tämän lisäksi 185 neliön talossani sähköä lämmitykseen ja muuhun kulutukseen 11 tuhatta kWh.
Vastaukset 14
Vanhimmat
usein käytetään arvoa 1500kWh/motti. Tuota arvo pienenee jos puu ei ole ihan kuivaa, poltetaan väärin tai tulisijan hyötysuhde on tavallista huonompi. Myös puulaji vaikuttaa asiaan hieman. Arvio: 13mottia = 13000kWh-20000kWh
Kilosta puuta saa hyvässä tulisijassa 4,5 kWh hyötyenergiaa. Puulaji vaikuttaa vähän. Mäntykilossa on hieman enempi energiaa kuin muissa.
enemmän kiloa kohden energiaa
Kiloa kohden lähes joka puulajissa on lähes sama määrä energiaa.
Koivu on kotimaisista puista tiheimpiä, jolloin kuutiossa koivua on ehkä enemmän energiaa kuin monessa muussa puulajissa.
Väitteesi on verrattavissa siihen että juokset cooperin testin kahteentoista minuuttiin.
Männylle saa hakutuloksena 19,60 - 20,40 MJ/kg ja koivulle 19,10 - 19,60 MJ/kg. Arvot lienevät keskiarvoja koko puun lämpöarvolle, jossa ovat siis neulaset ja tuohi mukana. Neulasissa on 21,05 - 21,07 MJ/kg . Tuohessa peräti 28,38 - 29,30 MJ/kg. Puhdas puuaines on koivulla
Männylle saa hakutuloksena 19,60 - 20,40 MJ/kg ja koivulle 19,10 - 19,60 MJ/kg. Arvot ovat keskiarvoja koko puun lämpöarvolle, jossa ovat siis neulaset ja tuohi mukana. Neulasissa on 21,05 - 21,07 MJ/kg . Tuohessa peräti 28,38 - 29,30 MJ/kg. Puhdas puuaines on koivulla 17,41 - 19,13MJ/kg ja männyllä 18,71 - 19,29 MJ/kg.
Heittelen noita koivun ja männyn lämpöarvoja piruuttani aina näihin keskusteluihin kiloa kohti, koska hätähousut aina kiirehtivät oikaisemaan että koivulla on isompi lämpöarvo.
Minusta kilo on muuten oikeampi mitta kuin joku heittokuutio.
Voisiko vanhempi suunnitelija kertoa, mistä löytäisin klapikauppiaan, joka tekee kilokauppaa? Älyllinen otteenne ihastuttaa, mutta pelkään etteivät tavalliset mottikauppiaat osaa sitä arvostaa. Voivat jopa pilkata.
Itse en liioin pysty punnitsemaan kovinkaan suuria puumääriä, semmingin kun se on kovin vaivalloista henkilövaa'alla.
mikä on pinokuution hinta ja puulaatu
Et kertonut, millaista puuta poltit ja missä suhteessa varaavien takkojen ja saunan kiukaan välillä. Ovatko varaavat tulisijat uusia vai vanhoja?
Niin tai näin, tällaisilla datoilla pääset 14435kWh lukemaan:
Puulaji Lämpöarvo kWh/p-m3
Koivu 1700
Mänty 1360
Kuusi 1320
Leppä 1230
Haapa 1330
Keskiarvo "sekapuulle" olisi 1388kWh/p-m3.
Varaaville takoille max. hyötysuhde 80% (puukiukaan selvästi pienempi), joten:
13*1388*0.8 = 14435kWh
Voisihan tuohon lisätä vielä desimaaleja enemmänkin, niin vaikuttaisi hirvittävän vakuuttavalta, esimerkiksi 14435,7508954320876521 kWh olisi komeampi.
Oikeasti 13*1388*0,8 on noin 14000 kWh, loput numerot ovat höpöä.
Niin, ehkä pointti ei ollutkaan antaa pelkästään suoraa vastausta vaan myös ajatus siitä, miten kysyjä voi itse laskea omilla parametreillaan oman arvionsa. Pyöristykset saa jokainen tehdä itse.
Aika perk....sti oot puuta polttanut,onko talosi hatara vai pidetäänkö ulko-ovea auki? En meinaan itse saa menemään omassani kuin 7 mottia(kovana talvena) ja sähköä menee suurin piirtein sama. Neliöitä on vähän vähemmän n.150m2,mutta talo on tehty joskus ennen sotia.
Lämmitysjärjestelmä:
Talo 185 m2
- Deviheat 550 oppiva lämmitysjärjestelmä, osittain varaava sähkölämmitys vastuskaapeleilla
- molemmissa kerroksissa varaavat takkauunit
- käyttövesi 300 litran varaajalla
- ilmanvaihto lämmön talteenotolla
- saunassa puukiuas
- varastossa sähköpatteri
Autotalli/varastorakennus 50 m2
- kylmää tilaa, lämmitys 5 kW puhaltimella tarvittaessa
- autojen moottori- ja sisätilalämmitys tarvittaessa
Sähkö:
- yläkerran 75 m2 asuintilojen huonelämpötilaksi asetettu 20 C
- alakerran 103 m2 asuintilojen huonelämpötilaksi asetettu 21 C
- varaston 7 m2 lämpötilaksi asetettu 15 C
- sauna- ja wc-tilojen lämpötilaksi asetettu 22 C
- lämmin käyttövesi lämmitetään yösähköllä, lämpötilaksi asetettu 70 C
- ilmastointikennon termostaatti 8 C, tuloilman jälkilämmitys 15 C
- lämpötilapudotuksia käytetään pidempien (min. 3 vrk) poissaolojen aikana
Puu:
Talviaika, 1.11.- 31.3.:
- yläkerran takkauunissa poltetaan yksi pesällinen pääsääntöisesti joka päivä, n. 25 krt/kk
- alakerran uuni lämmitetään keskimäärin 3 kertaa viikossa, n. 12 krt/kk
- sauna lämmitetään keskimäärin 12 krt/kk
Kesäaika, 1.4.- 31.10.:
- molempia takkauuneja lämmitetään tarvittaessa, yhteensä keskimäärin 10 krt/kk
- sauna lämmitetään keskimäärin 12 krt/kk
Energian kulutus
Sähkö:
- päiväenergiaa 7000 kWh vuodessa, keskimäärin 20 kWh päivässä
- yöenergiaa 4000 kWh vuodessa, keskimäärin 10 kWh päivässä
Yhteensä 11 000 kWh vuodessa, 60 kWh/m2
Puu:
- talviaikana 9 pinokuutiota, keskimäärin 0,06 pinokuutiota päivässä
- kesäaikana 4 pinokuutiota, keskimäärin 0,02 pinokuutiota päivässä
Yhteensä 13 pinokuutiota vuodessa.