Olen luopunut kokonaan toivosta, että pystyisin laihtumaan joskus. Mitään sairautta ei ole, vaan kaikki on kiinni omasta päästäni.
Minulla ei yksinkertaisesti ole niitä luonteenpiirteitä, joita laihtumiseen tarvittaisiin. Ei kärsivällisyyttä eikä itsekuria eikä tahtoa ja kykyä elää jatkuvassa nälässä, kuten niin monet hoikat ihmiset sanovat tekevänsä.
Olisihan se hienoa, jos oman epäonnistuneen vartalonsa ja luonteensa saisi muutettua, mutta vielä ei olla taidettu keksiä keinoa jolla se onnistuisi.
Onnea teille, jotka pystytte olemaan täydellisiä kaikin tavoin. Minä en siihen pysty :-(
Minulla ei yksinkertaisesti ole niitä luonteenpiirteitä, joita laihtumiseen tarvittaisiin. Ei kärsivällisyyttä eikä itsekuria eikä tahtoa ja kykyä elää jatkuvassa nälässä, kuten niin monet hoikat ihmiset sanovat tekevänsä.
Olisihan se hienoa, jos oman epäonnistuneen vartalonsa ja luonteensa saisi muutettua, mutta vielä ei olla taidettu keksiä keinoa jolla se onnistuisi.
Onnea teille, jotka pystytte olemaan täydellisiä kaikin tavoin. Minä en siihen pysty :-(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä nyt viitsi. Painon pudottaminen ei vaadi kuin kohtuulliset syömistottumukset ja reipasta liikuntaa. Kyse ei ole itsekurista tai tahdonvoimasta, eikä varsinkaan nälän sietämisestä. Ruokavalion voi aivan hyvin koostaa niin, ettei nälkää näe, vaikka paino putoaakin.
Painon pudottaminen ei ole oikeasti vaikeaa, kun sen tekee järkevästi. Vain idiootti yrittää kärvistellä monta kuukautta syömällä kaalikeittoa, lantturaastetta ja greippejä. Ei sellainen onnistu. Moisen ruokavalion sietäminen ei osoita tahdonvoimaa vaan typeryyttä.
Riittävä proteiininsaanti, kuitupitoinen ravinto, riittävästi hitaita hiilihydraatteja, kohtuudella rasvaa ja aerobista liikuntaa päälle. Muuta ei tarvita ja elämänlaatu paranee kohisten samalla kun läskit tipuvat.
Normaalipainossa eläminen ei suinkaan vaadi jatkuvassa nälässä olemista, jos syö oikein ja terveellisesti. Se tarkoittaa sitä, että suklaita, karkkeja, pizzoja, limuja, pullia ym. rasvaisia, sokerisia, suurikalorisia ruokia ei syödä kuin hyvin harvoin jos silloinkaan. Kertasyönti ei ketään lihota eikä päivän paasto laihduta.
Jos syö vaan suurikalorista tavaraa, ei sitä voi syödä juuri ollenkaan, ja niinpä saakin olla maha tyhjänä jatkuvasti jos ei halua lihoa.
Itselläni paino on pysynyt samoissa lukemissa 20 vuotta, vaikka liikuntaa en paljoa harrasta. En vaan syö enempää kuin kulutan. Nälkä ei ole.
Itsestäni tuntui aivan samalta, en vain kertakaikkiaan kyennyt laihduttamaan, itsekuria ei löytynyt ja himot olivat valtavat, jos jostain ruuasta/herkuista kieltäytyi liian pitkäksi aikaa.
Sitten lääkärini suositteli Reductilia ja nyt on paino vihdoin lähtenyt laskuun sitä käyttäessä.
Olen käyttänyt Reductilia neljä kuukautta ja painoa tippunut 18,5 kiloa :)
Lähtöpaino oli 143kg.
Ensimmäisen parin kuukauden aikana lähti 14 kiloa, sitten meinasi iskeä masennus, kun vauhti ei pysynytkään samana, mutta onneksi ihana lääkärini osasi selittää minulle umpiolle, että eihän sitä nestettä voi rajottamattomasti lähteä, vaan se on se puolikiloa viikossa mitä läskiä palaa keskimäärin viikossa.
Mieliteot ja nälkä ovat pysyneet poissa ja mieliala on taas korkealla ja jalkakin nousee kepeämmin lenkille.
Syön päivittäin n. 1200 kalorin edestä monipuolista kasvispainotteista ruokaa, vaikkei olisi nälkä.
Kaikille kuitenkaan ei Reductil käy, esim. jos on korkea verenpaine tai jos on lääkitys ennestään joka ei käy Reduktilin kanssa, mutta kehottaisin kuitenkin kaikkien jotka ovat "oikeasti" ylipainoisia käymään lääkärin juttusilla, keskustelemassa mikä itselle voisi olla se paras mahdollinen laihdutustapa.
Uskoisin Toivoton tapaus kuitenkin ettet ole toivoton tapaus.
Hyvää loppiaista kaikille!