Jännite ja virta

Kiitän! Tämä oli hyvä vertaus. Vesivertauksia olen ennenkin kuullut, mutta nimenomaan se vedenpaine on jäänyt vähän hämärän varjoon. Mitäs jännite muuten on atomitasolla?

Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

Juuso kirjoitti:

Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

Lue lisää

Samaa olen joskus itse miettinyt. Siis energiaa siirretään sähkön välityksellä. Mutta kyllähän sähkökin tavallaan on energiaa, P=UI. Tosin tällöin tarvitaan se laite, johon energia tuodaan. Melko sekavaa... :)

Juuso kirjoitti:

Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

Lue lisää

Sähköenergiaa voidaan siirtää "säiliöön". Yksinkertaisin on kondensaattori. Sitä voidaan täyttää ja tyhjentää aivan kuin vesiastiaa.
Energiaa voidaan muuttaa eri muotoihin, sähköenergia on helposti muutettavissa lämmöksi, valoksi, mekaaniseksi työksi jne.

Juuso kirjoitti:

Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

Lue lisää

Heti kun joku löytää hienon analogian, niin pitää löytyä jokin kusipää joka alkaa nussimaan pilkkuja.

Sähkölle ja veden virtaukselle ja paineelle ei voisi löytää parempaa analogiaa alkeistasolla, esimerkiksi peruskoulussa.

Vi..tu, sitten tulee joku saa...nan ku..pää fyysikko: "Mutta kun"

vertaus kirjoitti:

Sähköenergiaa voidaan siirtää "säiliöön". Yksinkertaisin on kondensaattori. Sitä voidaan täyttää ja tyhjentää aivan kuin vesiastiaa.
Energiaa voidaan muuttaa eri muotoihin, sähköenergia on helposti muutettavissa lämmöksi, valoksi, mekaaniseksi työksi jne.

Lue lisää

Olet oikeassa nimetessäsi kondensaattorin sähkösäiliöksi, mutta suurimpienkin kondensaattorien energianvarauskyky on mitätön käytettäväksi käytännön energiasovellutuksiin kuten mainitsemiisi lämpöön, valoon tai mekaaniseen työhön.

Kaikissa käytännön energiasovellutuksissa sähkö on lähinnä energian siirtomuoto joka välittää energiaa jostain energialähteestä johonkin energian kuluttajaan kuten lämpöön. valoon ja mekaaniseen työhön ym.

Planck kirjoitti:

Heti kun joku löytää hienon analogian, niin pitää löytyä jokin kusipää joka alkaa nussimaan pilkkuja.

Sähkölle ja veden virtaukselle ja paineelle ei voisi löytää parempaa analogiaa alkeistasolla, esimerkiksi peruskoulussa.

Vi..tu, sitten tulee joku saa...nan ku..pää fyysikko: "Mutta kun"

Lue lisää

Ellet sitten itse ole vielä peruskoululainen

Juuso kirjoitti:

Olet oikeassa nimetessäsi kondensaattorin sähkösäiliöksi, mutta suurimpienkin kondensaattorien energianvarauskyky on mitätön käytettäväksi käytännön energiasovellutuksiin kuten mainitsemiisi lämpöön, valoon tai mekaaniseen työhön.

Kaikissa käytännön energiasovellutuksissa sähkö on lähinnä energian siirtomuoto joka välittää energiaa jostain energialähteestä johonkin energian kuluttajaan kuten lämpöön. valoon ja mekaaniseen työhön ym.

Lue lisää

on mitätön, jos sillä pitäisi tyhjentää uima-allas.
Kondensaattorin mainitsin vain esimerkin vuoksi.
Sähköenergiaa on helppo siirtää, siirtomuotona voi olla vaikka sähkömagneettinen aaltoliike.
Pelkästä sähköstä puhuminen voi tarkoittaa mitä vaan sähköön liittyvää.

Juuso kirjoitti:

Sähkön vertaaminen veteen ja erototen padottuun veteen on ongelmallista seuraavasta syystä.

Vesimassalla yläsäiliössä on potentiaalienergiaa, joka tekee työtä purkautuessaan alempaan säiliöön.

Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

Lue lisää

Sähköllä ei ole tällaista energiasäiliötä. Kyseenalaista, voidaanko sähköä nimetä energialajiksi lainkaan ?

Sähkö on energian välittäjä esim. sähkögeneraattorista sähkömoottoriin samoinkuin vesi on energia välittäjä hydraulipumpusta hydraulimoottoriin.

Tuota tuota, tossa ei mitään tolkkua.
Sähköllä nimenomaan on paljon juuri tuollaisia energiasäiliöitä(kondensaattort,paristot,akut).

Ja totta hitossa sähköä voidaan kutsua energialajiksi. Oletko koskaan kuullut energialaitoksista? Mitähän niissä tuotetaan?

Ja yleensä hydraulipumpusta virtaa paineistettu öljy hydraulimoottoriin...

Juuso kirjoitti:

Olet oikeassa nimetessäsi kondensaattorin sähkösäiliöksi, mutta suurimpienkin kondensaattorien energianvarauskyky on mitätön käytettäväksi käytännön energiasovellutuksiin kuten mainitsemiisi lämpöön, valoon tai mekaaniseen työhön.

Kaikissa käytännön energiasovellutuksissa sähkö on lähinnä energian siirtomuoto joka välittää energiaa jostain energialähteestä johonkin energian kuluttajaan kuten lämpöön. valoon ja mekaaniseen työhön ym.

Lue lisää

Ota akku. Jos se ei riitä, laita monta rinnakkain. Saat haluamasi suuruisen energiasäiliön. Tosin siinä sähkö on varastoitunut kemialliseksi energiaksi.
Mutta t x U x I x cos fii on energiaa.

Ohmin lain avulla voit laskea virran. Sehän on tuttu? Virtalähteen antama suurin virta on rajoitettu ylikuormituksen estämiseksi esim. sulakkeella.
Jännitteen noin "atomitasolla" voisi havainnollistaa atomimallilla, jossa positiivisesti varautunutta ydintä kiertää joukko negatiivisia elektroneja. Sähkökenttä pitää elektronit kehällään samoin kuin painovoimakenttä planeetat radoillaan.

vertaus kirjoitti:

Ohmin lain avulla voit laskea virran. Sehän on tuttu? Virtalähteen antama suurin virta on rajoitettu ylikuormituksen estämiseksi esim. sulakkeella.
Jännitteen noin "atomitasolla" voisi havainnollistaa atomimallilla, jossa positiivisesti varautunutta ydintä kiertää joukko negatiivisia elektroneja. Sähkökenttä pitää elektronit kehällään samoin kuin painovoimakenttä planeetat radoillaan.

Lue lisää

Ei ollut ihan ajatus mukana, kun kysyin virta-asiaa. Kyllähän tuon jo tiesinkin :)

Jännite ei siis ole varsinaista elektronien liikettä. Eli kun johtoon tuodaan jännite, sen hiukkasten varaustilaa nostetaan? Sitten, kun johto yhdistetään kuormaan, alkaa elektronien luovutus/vastaanotto?

Voisitko (tai joku muu) vielä selittää, mitä käytännön eroa on negatiivisella ja positiivisella jännitteellä? Monelle komponentille, esim. oparillehan tuodaan kaksipuoleinen jännite. Miksi? AC:ssä homma on melko selvä, mutta nyt tarkoitan DC:tä. Eli lyhyesti, miten -5V eroaa 5V:sta muuten, kuin U=f(t)-koordinaatistossa?

jännittävää kirjoitti:

Ei ollut ihan ajatus mukana, kun kysyin virta-asiaa. Kyllähän tuon jo tiesinkin :)

Jännite ei siis ole varsinaista elektronien liikettä. Eli kun johtoon tuodaan jännite, sen hiukkasten varaustilaa nostetaan? Sitten, kun johto yhdistetään kuormaan, alkaa elektronien luovutus/vastaanotto?

Voisitko (tai joku muu) vielä selittää, mitä käytännön eroa on negatiivisella ja positiivisella jännitteellä? Monelle komponentille, esim. oparillehan tuodaan kaksipuoleinen jännite. Miksi? AC:ssä homma on melko selvä, mutta nyt tarkoitan DC:tä. Eli lyhyesti, miten -5V eroaa 5V:sta muuten, kuin U=f(t)-koordinaatistossa?

Lue lisää

Jännite mitataan aina kahden pisteen välisenä. Jonkin pisteen jännite ajatellaan olevan nolla ja siihen verrattuna on sitten sekä positiivisia että negatiivisia jännitteitä. Se, mikä valitaan nollaksi, on sopimuksen varainen asia. Normaalisti nollajännitteisenä pidetään maan potentiaalia tai sähkölaitteen runkoa.

vertaus kirjoitti:

Jännite mitataan aina kahden pisteen välisenä. Jonkin pisteen jännite ajatellaan olevan nolla ja siihen verrattuna on sitten sekä positiivisia että negatiivisia jännitteitä. Se, mikä valitaan nollaksi, on sopimuksen varainen asia. Normaalisti nollajännitteisenä pidetään maan potentiaalia tai sähkölaitteen runkoa.

Lue lisää

Vieläkin on epäselvää, miten ne jännitteet toisistaa eroavat. Jos esim. oskilloskoopilla mitataan kaksipuoleista DC-jännitelähdettä, niin nollan positiiviselle ja negatiiviselle puolelle tulee DC-viiva. Käytännössähän on ihan sama, kumpaa jännitettä käyttää komponentille, joka tarvitsee vain yksipuolisen jännitteen. Mutta miten ne teoriassa sitten eroavat? Kyse ei voi olla vain laskukikkailuista, koska analogiskooppikin jännitteet näyttää erimerkkisinä.

jännittävää kirjoitti:

Vieläkin on epäselvää, miten ne jännitteet toisistaa eroavat. Jos esim. oskilloskoopilla mitataan kaksipuoleista DC-jännitelähdettä, niin nollan positiiviselle ja negatiiviselle puolelle tulee DC-viiva. Käytännössähän on ihan sama, kumpaa jännitettä käyttää komponentille, joka tarvitsee vain yksipuolisen jännitteen. Mutta miten ne teoriassa sitten eroavat? Kyse ei voi olla vain laskukikkailuista, koska analogiskooppikin jännitteet näyttää erimerkkisinä.

Lue lisää

Ei pos-neg jännite eroa toisistaan millään tavalla.
Jännitteen napaisuus kertoo johtimen varauksen tutkittavaan maapotentiaaliin nähden.

Esim. Jos on kaksi tavallist 1.5V paristoa sarjassa, ja paristojen väliin kuvitellaan maapotentiaali niin silloin maata vastaan mitattuna kummankin pariston päästä saadaan 1.5V jännite-ero. Tosin napaisuus on eri.

oppi kirjoitti:

Ei pos-neg jännite eroa toisistaan millään tavalla.
Jännitteen napaisuus kertoo johtimen varauksen tutkittavaan maapotentiaaliin nähden.

Esim. Jos on kaksi tavallist 1.5V paristoa sarjassa, ja paristojen väliin kuvitellaan maapotentiaali niin silloin maata vastaan mitattuna kummankin pariston päästä saadaan 1.5V jännite-ero. Tosin napaisuus on eri.

Lue lisää

Suunnilleen noin olin itsekin asian ajatellut. Halusin vaan tietää, onko jännitteissä oikeasti jotain eroa. Sähköstä ja sen sovelluksista melkoisesti tiedän, mutta tällaisia ruohonjuuritason juttujan ei ole koskaan tullut järkeiltyä :D

jännittävää kirjoitti:

Suunnilleen noin olin itsekin asian ajatellut. Halusin vaan tietää, onko jännitteissä oikeasti jotain eroa. Sähköstä ja sen sovelluksista melkoisesti tiedän, mutta tällaisia ruohonjuuritason juttujan ei ole koskaan tullut järkeiltyä :D

Lue lisää

elektronin varaus on tunnetusti negatiivinen ja
sähkövirta muodostuu elektroneista.

Sähkölähteen negatiivisessa navassa on ylimäärä
elektroneja ja positiivisessa navassa niistä on puutetta.
Kun navat yhdistetään jollain (esim. lampulla) alkavat elektronit virrata negatiivisesta navasta positiiviseen. Tämä virtaus on juuri sitä sähkövirtaa.
Jos halutaan sähkövirran kulkevan jatkuvasti, elektroniylijäämää on jollain lailla ylläpidettävä.
Joko kemiallisesti (paristo) tai magneettisesti (generaattori).

as-keetti kirjoitti:

elektronin varaus on tunnetusti negatiivinen ja
sähkövirta muodostuu elektroneista.

Sähkölähteen negatiivisessa navassa on ylimäärä
elektroneja ja positiivisessa navassa niistä on puutetta.
Kun navat yhdistetään jollain (esim. lampulla) alkavat elektronit virrata negatiivisesta navasta positiiviseen. Tämä virtaus on juuri sitä sähkövirtaa.
Jos halutaan sähkövirran kulkevan jatkuvasti, elektroniylijäämää on jollain lailla ylläpidettävä.
Joko kemiallisesti (paristo) tai magneettisesti (generaattori).

Lue lisää

Tuo on ihan totta, mutta epäselvää oli se, mitä johtimessa tapahtuu, kun siinä ei kulje virta (eli elektronien liike), vaan se on vain jännitteellinen. Eihän esim. verkkosähköjohdossa kulje virtaa, ellet siihen sormea laita. Silti johto on jännitteellinen. Tämä käsite oli epäselvä. :)

jännittävää kirjoitti:

Tuo on ihan totta, mutta epäselvää oli se, mitä johtimessa tapahtuu, kun siinä ei kulje virta (eli elektronien liike), vaan se on vain jännitteellinen. Eihän esim. verkkosähköjohdossa kulje virtaa, ellet siihen sormea laita. Silti johto on jännitteellinen. Tämä käsite oli epäselvä. :)

Lue lisää

Ainakin näin maalaisena aattelisin ettei siellä johtimessa tapahdu varmaan yhtään mitään. Ainakin jos verrataan sähköä esim. veteen, ei vesijohtoverkossakaan tapahdu mitään jos kaikki hanat on kiinni vaikka verkossa on painetta. mutta heti kun avaat hanan alkaa vesi juosta.

jännittävää kirjoitti:

Vieläkin on epäselvää, miten ne jännitteet toisistaa eroavat. Jos esim. oskilloskoopilla mitataan kaksipuoleista DC-jännitelähdettä, niin nollan positiiviselle ja negatiiviselle puolelle tulee DC-viiva. Käytännössähän on ihan sama, kumpaa jännitettä käyttää komponentille, joka tarvitsee vain yksipuolisen jännitteen. Mutta miten ne teoriassa sitten eroavat? Kyse ei voi olla vain laskukikkailuista, koska analogiskooppikin jännitteet näyttää erimerkkisinä.

Lue lisää

Alessandro Volta teki kokeita 1800-luvulla ja keksi pariston, josta saada virtaa ja jännitettä. Napaisuus ja niiden merkinnät juontanevat juurensa noista kokeista.

Jännitteen yksikkö voltti kantaa em. herran nimeä.

http://inventors.about.com/library/inventors/bl_Alessandro_Volta.htm

jännittävää kirjoitti:

Tuo on ihan totta, mutta epäselvää oli se, mitä johtimessa tapahtuu, kun siinä ei kulje virta (eli elektronien liike), vaan se on vain jännitteellinen. Eihän esim. verkkosähköjohdossa kulje virtaa, ellet siihen sormea laita. Silti johto on jännitteellinen. Tämä käsite oli epäselvä. :)

Lue lisää

vesijohtovertaus on ihan osuva.
Rautalankaa:
Jännitteellisessä mutta virrattomassa johdossa
ei tapahdu mitään (vrt. paineellinen vesiputki
jossa hanat kiinni). Jännitteellisessä
sähköjohdossa on elektroneja liikaa verrattuna
atomien normaalitilanteeseen (vesiputkessa liikaa
vesimolekyylejä).

Jos jännite kasvaa liikaa tapahtuu ns. läpilyönti
(vastaa sitä että vesiputki halkeaa liikapaineesta).

as-keetti kirjoitti:

vesijohtovertaus on ihan osuva.
Rautalankaa:
Jännitteellisessä mutta virrattomassa johdossa
ei tapahdu mitään (vrt. paineellinen vesiputki
jossa hanat kiinni). Jännitteellisessä
sähköjohdossa on elektroneja liikaa verrattuna
atomien normaalitilanteeseen (vesiputkessa liikaa
vesimolekyylejä).

Jos jännite kasvaa liikaa tapahtuu ns. läpilyönti
(vastaa sitä että vesiputki halkeaa liikapaineesta).

Lue lisää

Eli siis jännitteellisessä johdossa on elektronien ylimäärä. Silloinhan virran on täytynyt kulkea jossain vaiheessa, koska normaalissa johtimessa ei ole elektronien ylimäärä.

Onko tämä oikein ajateltu sitten:
kun johdin muutetaan jännitteelliseksi, siihen kulkee virta tiettyyn "pisteeseen"/määrään asti. Nyt siellä on liikaa elektroneja valmiina syöksähtämään liikkeelle, kun johtimeen yhdistetään kuorma (josta edelleen johdin lähteen toiseen napaan, tai maadoitukseen). Näinkö?

jännittävää kirjoitti:

Eli siis jännitteellisessä johdossa on elektronien ylimäärä. Silloinhan virran on täytynyt kulkea jossain vaiheessa, koska normaalissa johtimessa ei ole elektronien ylimäärä.

Onko tämä oikein ajateltu sitten:
kun johdin muutetaan jännitteelliseksi, siihen kulkee virta tiettyyn "pisteeseen"/määrään asti. Nyt siellä on liikaa elektroneja valmiina syöksähtämään liikkeelle, kun johtimeen yhdistetään kuorma (josta edelleen johdin lähteen toiseen napaan, tai maadoitukseen). Näinkö?

Lue lisää

Kyllä se jännite synnytetään teholähteessä. Johdinmetallissa on ns. vapaita elektroneja, jotka voivat siirtyä atomista toiseen. Kun johdon päähän kytketään vaikka lamppu, syntyy suljettu virtapiiri, jossa elektronit virtaavat generaattorista lampun kautta takaisin generaattoriin. Generaattori ei tee elektroneja, vaan synnyttää sähkömotorisen voiman, jännitteen, joka aiheuttaa elektronivirran, sähkövirran.

vertaus kirjoitti:

Kyllä se jännite synnytetään teholähteessä. Johdinmetallissa on ns. vapaita elektroneja, jotka voivat siirtyä atomista toiseen. Kun johdon päähän kytketään vaikka lamppu, syntyy suljettu virtapiiri, jossa elektronit virtaavat generaattorista lampun kautta takaisin generaattoriin. Generaattori ei tee elektroneja, vaan synnyttää sähkömotorisen voiman, jännitteen, joka aiheuttaa elektronivirran, sähkövirran.

Lue lisää

Tämä selvensi asian perinpohjin, kiitän! :)

jännittävää kirjoitti:

Eli siis jännitteellisessä johdossa on elektronien ylimäärä. Silloinhan virran on täytynyt kulkea jossain vaiheessa, koska normaalissa johtimessa ei ole elektronien ylimäärä.

Onko tämä oikein ajateltu sitten:
kun johdin muutetaan jännitteelliseksi, siihen kulkee virta tiettyyn "pisteeseen"/määrään asti. Nyt siellä on liikaa elektroneja valmiina syöksähtämään liikkeelle, kun johtimeen yhdistetään kuorma (josta edelleen johdin lähteen toiseen napaan, tai maadoitukseen). Näinkö?

Lue lisää

Ajattele jännitteellä veden korkeutta vaikkapa astiaa nostamalla. Jos nostan täyden astian vettä metrin ylemmäs mitään EI silti varsinaisesti vielä tapahdu, ainoastaan sen potentiaali nousee.

Vasta sitten kun avaan hanan, joka on astian pohjasta kulkevassa letkussa, alkaa VIRTA kulkea. Sama juttu sähköllä: kun kytket jännitteelisen virtapiirin kiinni, alkaa sähkövirta kulkemaan.

Jännite, elikkä astian korkeus EI sinällään aiheuta mitään (tietyin poikkeuksin).

Feinstein. kirjoitti:

Ajattele jännitteellä veden korkeutta vaikkapa astiaa nostamalla. Jos nostan täyden astian vettä metrin ylemmäs mitään EI silti varsinaisesti vielä tapahdu, ainoastaan sen potentiaali nousee.

Vasta sitten kun avaan hanan, joka on astian pohjasta kulkevassa letkussa, alkaa VIRTA kulkea. Sama juttu sähköllä: kun kytket jännitteelisen virtapiirin kiinni, alkaa sähkövirta kulkemaan.

Jännite, elikkä astian korkeus EI sinällään aiheuta mitään (tietyin poikkeuksin).

Lue lisää

Mihin sitten jotkut virtaa ottamattomat komponentit tarvitsevat käyttöjännitteen? Äimänkäkenä...

jännittävää kirjoitti:

Mihin sitten jotkut virtaa ottamattomat komponentit tarvitsevat käyttöjännitteen? Äimänkäkenä...

Käyttöjännite tarjoaa jollekin laitteelle potentiaalia. Laite päättää itse paljonko se ottaa virtaa ko. potentiaalista.

Elikkä letkussa olevan hanan avauksen suuruden määrää laite, mutta astian korkeuden määrää voimayhtiö. Voimayhtiö takaa, että astiaa pidetään tietyllä korkeudella riippumatta siitä, kuinka monta letkua siitä ottaa virtaa.

jännittävää kirjoitti:

Mihin sitten jotkut virtaa ottamattomat komponentit tarvitsevat käyttöjännitteen? Äimänkäkenä...

Jos jokin komponentti on toiminnassa, niin on aivan varmaa, että se ottaa myös virtaa. Laite voi olla kytketty käyttöjännitteeseen, mutta se ei ole toiminnassa (valot katkaistu pöytälampusta pois päältä, mutta lamppu on silti kytketty seinäkoskettimeen elikkä käyttöjännitteeseen).

Feinstein. kirjoitti:

Jos jokin komponentti on toiminnassa, niin on aivan varmaa, että se ottaa myös virtaa. Laite voi olla kytketty käyttöjännitteeseen, mutta se ei ole toiminnassa (valot katkaistu pöytälampusta pois päältä, mutta lamppu on silti kytketty seinäkoskettimeen elikkä käyttöjännitteeseen).

Lue lisää

Olen ollut siinä käsityksessä, että esim. operaatiovahvistin ei ota piiristä virtaa. Käyttöjännitteen se kyllä tarvitsee ja vielä kaksipuolisen sellaisen.

Feinstein. kirjoitti:

Jos jokin komponentti on toiminnassa, niin on aivan varmaa, että se ottaa myös virtaa. Laite voi olla kytketty käyttöjännitteeseen, mutta se ei ole toiminnassa (valot katkaistu pöytälampusta pois päältä, mutta lamppu on silti kytketty seinäkoskettimeen elikkä käyttöjännitteeseen).

Lue lisää

Meneekö se sittenkin niin, että operaatiovahvistin ei ota vahvistettavasta signaalista virtaa, mutta käyttöjännitteestään ottaa?

jännittävää kirjoitti:

Meneekö se sittenkin niin, että operaatiovahvistin ei ota vahvistettavasta signaalista virtaa, mutta käyttöjännitteestään ottaa?

Operaatiovahvistimien ottonapojen impedanssit ovat hyvin suuret, ja vastaavasti virrat pienet, nA luokkaa.
Yleensä operaatiovahvistin voidaan ajatella ideaaliseksi vahvistimeksi jolla ottoimpedanssi on ääretön, antoimpedanssi nolla ja jännitevahvistus äärettömän suuri.
Käyttöjännitettä kuormitetaan vahvistintyypistä ja kytkennästä riippuen alle mA:sta muutamaan kymmeneen.

jännittävää kirjoitti:

Olen ollut siinä käsityksessä, että esim. operaatiovahvistin ei ota piiristä virtaa. Käyttöjännitteen se kyllä tarvitsee ja vielä kaksipuolisen sellaisen.

Ottaa ottaa. Mutta virran määrää yritetään tietenkin minimoida.

Jos virtaa ei ole teknisesti rajattu, maksimivirta riippuu jännitelähteen sisäisestä vastuksesta Ri. Kun kuorma Rl = Ri saadaan maksimiteho.
Paristoilla et saa uaton starttimoottoria pyörähtämään, vaikka jännitettä riittäisi. Virranajokyky on liian pieni.

Feinstein. kirjoitti:

Jos jokin komponentti on toiminnassa, niin on aivan varmaa, että se ottaa myös virtaa. Laite voi olla kytketty käyttöjännitteeseen, mutta se ei ole toiminnassa (valot katkaistu pöytälampusta pois päältä, mutta lamppu on silti kytketty seinäkoskettimeen elikkä käyttöjännitteeseen).

Lue lisää

Esimerkiksi tyhjiöputken hila ei juurikaan ota virtaa, eikä edes MOSFET:N ohjauselektroni. Jännitettä käytetään näissä komponentin läpi kulkevan virran säätelyyn.

Laita 2 riittävän suurta vastusta sarjaan (esim. 12 kOhm). Kytke toiseen pähän 12 V ja toiseen 0V. Vastusten keskelle syntyy vertailutaso (0V) ja päissä /- 6V keskitasoon nähden.

Alkuperäinen viesti johon vastaat on vuodelta 2011 ja vastaat siis vuonna 2017. Ei taida olla hyötyä kysyjälle.

Tuossa tilanteessa kannattaisi käyttää operaatiovahvistinta joka hyväksyy sisäänmenojännitteet rail-to-rail eli tuossa nollasta kahteentoista volttiin. Jos on oikeasti tarvis tehdä negatiivista jännitettä maahan nähden niin yksinkertaisesti se onnistuu esimerkiksi piirillä 7666, joka siis tuottaa 12V jännitteestä -12V joskin antaa pienen lähtövirran ja tuottaa jonkin verran häiriöitä. Kaupasta löytyy valmiita alle kympin hintaisia paketoituja DC-DC - muuntimia, joilla voi sitten tarvittaessa tehdä sama temppu ja saada enemmän virtaa.

Mun mielestä toi piiri oli 7660. Voin olla toki väärässäkin ja tuo sun piiri on joku uudempi. Mä oon käyttäny usein vaativammissa oparikytkennöissä Etri:n valmistamia DC-DC- muuntimia jotka tekee 24V:sta -15V. Pari ylimääräistä noita olis jos joku tarvii.

Aurajuust0 kirjoitti:

Mun mielestä toi piiri oli 7660. Voin olla toki väärässäkin ja tuo sun piiri on joku uudempi. Mä oon käyttäny usein vaativammissa oparikytkennöissä Etri:n valmistamia DC-DC- muuntimia jotka tekee 24V:sta -15V. Pari ylimääräistä noita olis jos joku tarvii.

Lue lisää

Nyton pakko kysyä.
Väkästelin nuorempana C-MOS pohjaisista logiikkapiireistä milloin mitäkin. Nyt taas olisi aikaa ja se ehkä jarruttaisi myös ajattelun rappeutumista.
Mistä nykyään komponenttitason harraste-elektroniikkaa saa? Ennen Tampereellakin oli useita liikkeitä. Toinen kysymys, mistä saisi C-MOS databookin edullisesti. Yli kolmekymmentä vuotta edellisistä näpertelyistä on liian pitkä aika, että enää muistaisi piirejä ulkoa.

Jos ei ole enää kivijalassa komponenttikauppaa Tampereella niin hesalaisen Partco.fi firman postimyynnistä voi löytyä.

OhmiKertaaKähmi kirjoitti:

Nyton pakko kysyä.
Väkästelin nuorempana C-MOS pohjaisista logiikkapiireistä milloin mitäkin. Nyt taas olisi aikaa ja se ehkä jarruttaisi myös ajattelun rappeutumista.
Mistä nykyään komponenttitason harraste-elektroniikkaa saa? Ennen Tampereellakin oli useita liikkeitä. Toinen kysymys, mistä saisi C-MOS databookin edullisesti. Yli kolmekymmentä vuotta edellisistä näpertelyistä on liian pitkä aika, että enää muistaisi piirejä ulkoa.

Lue lisää

Data on nykyään netissä. Esimerkkinä Texas Instrumentsin pieni logiikkapiirien datakirja vuodelta 2003:

https://goo.gl/EyD0ND

Vapaita elektroneja paljon ja toisessa pisteessä vajausta elektroneista.

No tuosta hieman lisää ihmeteltävää.
http://www.courses.physics.helsinki.fi/teor/kfp/kfp2014_04.pdf