"Sosialidemokratia ei ole demokraattinen aate."
Tuskinpa jollain Halosen tapaisella tyypillä olisi mitään mahdollisuuksia jos Keskustalla olisi Kekkosen kyvyillä varustettu sanaseppo mukana vaalisloganeita luomassa.
*******************************************************************
Kun Urho Kekkonen 30-luvulla rakensi poliittista uraansa, hän saattoi ilkamoida (ja saattoipa olla vähän vakavissaankin), ettei sosialidemokratia ole demokraattinen aate. Kekkosen mukaan se on siinnyt marxilaisuudesta ja sukua kommunismille, jota hän piti diktatuurina siinä missä kansallissosialismia ja fasismia. Italian fasismi nimenomaan rakentui korporatismille.
Todisteena Kekkonen käytti silloisia sosialidemokraattisia ideologeja, jotka olivat korostaneet demokratian olevan vain "välikappale" siirryttäessä porvarien vallasta työväenluokan valtaan.
Vielä 1950-luvulla, jolloin hän pääministerinä joutui taistelemaan voimansa yhdistäneitä SDP:ta ja SAK:ta vastaan, Kekkonen saattoi lohkaista, että sosialidemokraateille laillisuus ja demokratian kunnioittaminen oli ehdollista.
Laillisuus oli hänen mukaansa vain hallitsevan sosialidemokratian avu, sosialidemokraatit ovat valmiita toimimaan demokratian pelisääntöjen mukaan vain ollessaan vallan päällä. Syynä Kekkosen kiukkuisiin lausuntoihin oli sosialidemokraattien johtaman SAK:n hallitukseen ja eduskuntaan kohdistama toistuva ulkoparlamentaarinen painostus.
Kekkosen mukaan kansanvalta ei toteudu silloin, kun etujärjestövoima asettuu yleistä tahtoa vastaan.
Eräässä puheessaan Kekkonen lausui: "Ei voida sanoa, mihin kehitys länsimaisessa demokratiassa johtaa, mutta ei ole kaukana se ajatus, että niin kuin ammattijärjestöt nyt voivat käytännössä tehdä arvottomaksi demokratian perussäännön: valtiovalta kuuluu kansalle, tästä ei ole enää pitkä matka valtiovallan periaatteelliseen siirtämiseen nykyisen valtiojärjestyksen vallitessa järjestäytyneen työväestön käsiin."
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10
Tuskinpa jollain Halosen tapaisella tyypillä olisi mitään mahdollisuuksia jos Keskustalla olisi Kekkosen kyvyillä varustettu sanaseppo mukana vaalisloganeita luomassa.
*******************************************************************
Kun Urho Kekkonen 30-luvulla rakensi poliittista uraansa, hän saattoi ilkamoida (ja saattoipa olla vähän vakavissaankin), ettei sosialidemokratia ole demokraattinen aate. Kekkosen mukaan se on siinnyt marxilaisuudesta ja sukua kommunismille, jota hän piti diktatuurina siinä missä kansallissosialismia ja fasismia. Italian fasismi nimenomaan rakentui korporatismille.
Todisteena Kekkonen käytti silloisia sosialidemokraattisia ideologeja, jotka olivat korostaneet demokratian olevan vain "välikappale" siirryttäessä porvarien vallasta työväenluokan valtaan.
Vielä 1950-luvulla, jolloin hän pääministerinä joutui taistelemaan voimansa yhdistäneitä SDP:ta ja SAK:ta vastaan, Kekkonen saattoi lohkaista, että sosialidemokraateille laillisuus ja demokratian kunnioittaminen oli ehdollista.
Laillisuus oli hänen mukaansa vain hallitsevan sosialidemokratian avu, sosialidemokraatit ovat valmiita toimimaan demokratian pelisääntöjen mukaan vain ollessaan vallan päällä. Syynä Kekkosen kiukkuisiin lausuntoihin oli sosialidemokraattien johtaman SAK:n hallitukseen ja eduskuntaan kohdistama toistuva ulkoparlamentaarinen painostus.
Kekkosen mukaan kansanvalta ei toteudu silloin, kun etujärjestövoima asettuu yleistä tahtoa vastaan.
Eräässä puheessaan Kekkonen lausui: "Ei voida sanoa, mihin kehitys länsimaisessa demokratiassa johtaa, mutta ei ole kaukana se ajatus, että niin kuin ammattijärjestöt nyt voivat käytännössä tehdä arvottomaksi demokratian perussäännön: valtiovalta kuuluu kansalle, tästä ei ole enää pitkä matka valtiovallan periaatteelliseen siirtämiseen nykyisen valtiojärjestyksen vallitessa järjestäytyneen työväestön käsiin."
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onko mielestäsi todella oikea henkilö puhumaan demokratiasta tuo Kekkonen? Joka nuoruudessaan AKS:läisenä havitteli Suomeen sellaista valtiojärjestystä, jonka avulla voitaisiin tehdä Suomi suureksi ja Viena vapaaksi.
Tosin hän sitten nuorena poliitikkona, natsi-Saksassa käytyään ja sen todellisuuden nähtyään siirtyi demokratian kannattajaksi, kirjoitti pamfletinkin demokratian puolesta ja rupesi lähentymään sosialidemokraatteja niin, että hänestä ja Väinö Tannerista tuli aivan perheystävät.
Mutta kyllä hän sitten heti jatkosodan jälkeen kääntyi jyrkästi pois demokratiasta, eikä siihen enää koskaan palannut, kuten hyvin tiedämme. Ei ihme, että sosialidemokraatit olivat piikki hänen lihassaan, kun nuo ryökäleet toivat yhtenään hänen mieleensä kipeitä muistoja siitä lyhyestä ajasta, jolloin hänkin oli demokraatti.
(Vai olisivatko sosialidemokraatit olleet hänelle "kiven siru sukassa", jota ilmausta hän käytti omatuntonsa soimaamana ns. sotasyyllisistä)
Pöö sun pähkäilyille!
Että jos isä eläis niin ette kyllä v..tuilisi mulle.
Kannattaisi kuitenkin jo itsenäistyä, jos on kerran sen ikäinen että Kekkosen muistaa.
Luepa - varmaan sen löydät jostakin - Urho Kekkosen nuorena ylioppilaspoliitikkona Ylioppilaslehteen kirjoittama mielipidekirjoitus "Päivä diktaattorina". Se antaa hyvän kuvan siitä, millaisista asioista nuori Urho unelmoi ja miten hän olisi niitä toteuttanut, jos olisi saanut olla päivänkin diktaattorina. Demokratia siitä oli kaukana!
aamulääkkeet ottamatta, rauhoitu hyvä mies.
Eihän kukaan, joka kirjoittaa kuvitteellisesti
olevansa diktaattori, ala ensimmäiseksi unelmoimaan demokratiasta.
Mites ne olikaan ne faktat ja fiktiot.
Olet monissa aikaisemmissa kirjoituksissasi pitänyt Kekkosta diktaattorina. Nyt kaivelet jotain ylioppilaskirjoituksia ja jatkat; jos tätillä olisi munat...
Kyllä Kekkosella oli todella paljon valtaa ja hän todella osasi käyttää sitä.
Mutta pitää muistaa, että se oli kansan hänelle suomaa valtaa, siis demokratiaa.
Ammattiyhdistysvalta ei koskaan ole koko kansalta saatua demokraattista valtaa-jos ymmärrät?
..."jos tädillä olisi munat". Muu tuossa kirjoituksessasi ei anna aihetta kommentointiin.
Jos tätillä olisi munat, täti olisi seta.
Toki muistan kirjoituksen. Sehän oli varsin viaton nuoren opiskelijapojan "huvitelma". Paljon kauempana demokratia oli Veikko Huovisen eräässä "lyhyessä erikoisessa", jossa Senaatintorille pystetty iso puhuva pää määräsi miten asiat hoidetaan.
Puhuvan pään antamaan määräykseen ei ollut valitusoikeutta. Lyhyessä ajassa Suomen talous ja muut rempallaan olleet asiat saatiinkin kuntoon ja kansa oli sitä mieltä että siirtyminen parlamentarista puhuvan pään diktatuuriin oli mainio uudistus.
Urho Kekkosta ei saa takaisin, eikä hän varmaan sellaisenaan tähän aikaan sopisikaan. Kekkosen kaltainen henkilö tähän päivään päivitettynä varmaankin toisi väriä, eli sitä kaivattua dynaamisuutta poliittiseen elämäämme.
Pilkunn...ija Korhoselle! Keskustelutaitosi riittää juuri ja juuri siihen...
...ja vähän kielissäkin, sillä
- voin mä bamlata stadiksi
- ossoon minä hoastella savonnii murteella
- a saatanha mie haastaa karjalakskii
- heleppoa on raatata pohjoispohjalaisittain
- menöö se jotenki eteläpohojalaanenki
- I speak english very well
- jag kan talar också på svenska
- ablo un poco español, tambien
mutta täällä on parasta puhua suomea. Täällä suomen kieli on työkalu. Sitä pitää käyttää oikein. Ei kirvesmieskään veistä kirveensä hamarapuolella.
"Jag kan talar också på svenska."
Hienoa. Onneksi olkoon. On hallussa historia, maailmankirjallisuus ja septimisoinnut. Ja myös ruotsin kieli, huomaamme.
...tässä yhteydessä. Ymmärrätkö nyt paremmin?
Apuverbin kanssa tulee verbin perusmuoto.
Olen siis sanonut noin! Ja vielä tuohon aikaan päivästä, joten tuskin voin yömyssyänikään syyttää. En ymmärrä.
Hieman olen liioitellut myös espanjan taitoani, sillä parempi olisi ollut lisätä loppuun "pocissimo solo, pero comprendo mejor".
Onnea vaarille!