Harkitse tarkkaan onko ohittaminen ylipäätään tarpeellista.
Harkitse näkyvyyden riittävyys ja muista, että pakkaslumisina talvipäivinä kukaan ei voi nähdä riittävästi aura-auton nostattamassa lumipilvessä.
Aloita ohittaminen ainakin 50 m:n etäisyydeltä ohitettavasta, jolloin voit siirtyä ohituskaistalle loivasti.
Ohita lisäämällä nopeutta vasta sitten, kun autosi on suorassa ohituskaistalla.
Aja ohituskaistalla kunnes näet auton sisällä olevasta taustapeilistä ohitettavan ajoneuvon kokonaan eli sen molemmat valot.
Näytä tämän jälkeen vilkulla aikeistasi palata omalle kaistalle.
Tee paluu vauhtia kiihdyttämättä ja niin loivasti, etteivät kuljettaja ja matkustajat auton sisällä juurikaan tunne sivuttaisvoimien vaikutusta
Harkitse näkyvyyden riittävyys ja muista, että pakkaslumisina talvipäivinä kukaan ei voi nähdä riittävästi aura-auton nostattamassa lumipilvessä.
Aloita ohittaminen ainakin 50 m:n etäisyydeltä ohitettavasta, jolloin voit siirtyä ohituskaistalle loivasti.
Ohita lisäämällä nopeutta vasta sitten, kun autosi on suorassa ohituskaistalla.
Aja ohituskaistalla kunnes näet auton sisällä olevasta taustapeilistä ohitettavan ajoneuvon kokonaan eli sen molemmat valot.
Näytä tämän jälkeen vilkulla aikeistasi palata omalle kaistalle.
Tee paluu vauhtia kiihdyttämättä ja niin loivasti, etteivät kuljettaja ja matkustajat auton sisällä juurikaan tunne sivuttaisvoimien vaikutusta
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ensimmäinen ohje on se tärkein.
Muut ohjeet ovat käyttökelpoisia lähinnä erinomaisiin olosuhteisiin moottoritielle, tai ainakin hyvin hiljaiseen liikenteeseen. Vastaantulijoiden kaistalla ajaminen on nimittäin syytä pitää minimissä. Mitä suurempi nopeusero ohitettavaan nähden, sitä lyhyemmän ajan joudut viettämään "väärällä" kaistalla. Miksi muuten ohitettavan eteen palattaessa ei enää saisi kiihdyttää?
Noilla ohjeilla ohitukset Suomen teiltä (ehkä moottoriteitä lukuunottamatta) loppuisivat kokonaan. Mutta se kai koko avauksen idea olikin.
olla ohittamatta ?
Kyllä sitä pienemmälläkin kiireellä perille pääsee. Pitää vaan osata lähteä hieman aiemmin.
Ei vaiskaa.
Nämä ohjeethan löytyvät mm. Liikenneturvan sivuilta TALVIKELIN ohitusohjeista.
Vastaväitteitä taidottomien ja vastuuttomien suhareiden taholta tulee ihan varmasti, kuin myös kommentteja nysväämisestä ja kaahamisesta.
Typerää sensijaan on näistä ohjeista piittaamaton ajotapa, varsinkin talviolosuhteissa, jota valitettavan moni harrastaa.
Kannattaisi kuitenkin miettiä nuo kaikki kohdat läpi aina ennen ohittamista, ja tehdä ohituspäätös vasta kun on varma että sen pystyy mainitulla tavalla suorittamaan.
Tämä kaikkihan on meille opetettu jo ainakin kerran autokoulussa, mutta moni on opit jo unohtanut(niinkuin monet muutkin siellä opitut asiat).
Hyvin moni on päässyt jopa sanomalehtien otsikoihin huonomuistisuutensa tai huolimattomuutensa takia(olisiko muuten päässytkään).
Tilastoja voisi siistiä pienellä tapakasvatuksella, mihin ei kuitenkaan kuulu liikennekeskusteluissa jatkuvasti esiintyvä uhoaminen ja töykeys muita kohtaan, jota moni täälläkin harrastaa jopa useammilla nimimerkeillä.
Keskustelu on joskus ollut melkoisen lapsellista jankuttamista, ja keskittynyt ihan muihin,kuin liikenneturvallisuutta edistäviin aiheisiin.
Kiitos muistutuksesta ja hyvien ohjeiden edelleen tiedottamisesta.
ettei tule kojjaamista.
Tuo on aivan totta.
Ennen ohitukseen lähtöä pitää aina muistaa varmistaa, ettei sieltä jo joku ole suorittamassa ohitusta.
Aivan liian usein näkee tapauksia, että lähdetään ohitukseen peileihin katsomatta.
Ohittamisen oppihetki
Kirjoittanut: Runttaaja 17.4.2005 klo 22.17
"Kuten kaikki vuosikymmeniä teillä liikkuneet tietävät, niin liikenne on huomattavasti lisääntynyt sotien jälkeen. Tiestö taasen ei ole juuri kummoisempi kuin silloinkaan ja rekkaliikenne on paisunut aivan mahdottomasti entisiin aikoihin verrattuna. Rekkojen seassa liikkuu kuitenkin vielä aika paljon henkilöautoilla matkaavia, joilla ehkä olisi tarvetta liikkua rekkoja nopeamminkin, jos vain mahdollisuuksia olisi. Ohituspaikat ovat nimittäin alikehittyneen tiestön ja runsaan liikenteen vuoksi vähissä.
Ohittaminen ei kuitenkaan ole niin vaikeaa kuin äkkiseltään luulisi. Minäpä neuvon sujuvimmat tavat vaikeimpiin tilanteisiin, vaikka lakia joutuukin hiukan tulkitsemaan.
Otetaan nyt aluksi se tavallisen kaksikaistaisen maantien esimerkki, kun rekka menee edellä ja itse saavuttaa sitä. No, oletetaan, että rekka kulkee sen 90 km/h ja itse ajan 120 km/h (ylinopeutta siis, ei ole kyseessä motari) , niin ryhdyn jo heti rekan kaukana edelläni huomatessani ennakoimaan ohituspaikkaa. Vaikka nopeuseroa jonkin verran onkin, niin rekan saavuttaminen kestää kuitenkin sen verran kauan, että ehdin hyvin hiukan ennakoida tulevaa ohitustapahtumaa. Sopivalla suoralla, kun olen vielä etäällä rekasta ja kun ei vastaantulijoita näy, niin polkaisen välimatkan kiinni ja samalla kiihdytyksellä heittämällä rekasta ohi. Nopeus nousee tietysti hetkellisesti entistäkin laittomamman puolelle, mutta mitä väliä, kun se on kuitenkin se turvallisempi ohitustapa. Noin tehden ei edellä ajava rekka yleensä ole hidaste, vaan paremminkin matkaa jouduttava tekijä.
Rekan ohitusta ei kannata lähteä kärkkymään hyvällä kelillä ajamalla aivan rekan perään kiinni, eihän siitä mitään näe kuin suorilla ja vasemmalle loivasti kaartavissa mutkissa. Kauempaa näkee tilanteen paremmin. Usein minut on ohitettu, mutta ohittaja on jäänyt kohta edellä ajaneen rekan perään kyttäämään ohituspaikkaa aivan perässä roikkuen. No, minä olen saavuttanut hetki sitten minut ohittaneen ja polkaissut samalla ohi molemmista. Kurkkimista rekan takaa olen sitten huvittuneena seurannut taustapeilistä. Kyllä Suomessa on käsittämättömän huonoja ohittajia ja myös ohituspaikkoja.
Talvella rekan ohittaminen voi olla tosi vaikeaa silloin kun on huonot olosuhteet, esim. lunta pöllyää oikein pirusti. Kyllä se varmasti vaikeaa onkin sille, joka ei ole sitä ko. kelissä koskaan tehnyt. Tottuneella tuokin homma hoituu rutiinilla näin: yhteys rekkakuskiin ja kysymys ”pääseekö ohi”, hehhehheh…, no joo, oletetaan, että yhteyslaitteita ei ole ja lunta pöllyää todella sakeasti. Silloin homma hoituu näin: ajetaan aivan niin lähelle rekan perävaunua kuin päästään, siis vain 10-50 cm:n etäisyydelle. Aivan oikein, siis melkein kiinni rekkaan (vaatii hiukan kylmäpäisyyttä aluksi, mutta tottuu siihen). Niin lähellä rekkaa ajaen rekan nostama lumipölly ei ole ehtinyt vielä nousta niin korkealle, että näkyvyys olisi haittaamassa ohitusta ja hyvässä paikassa ohittaminen on helppoa vaikeista olosuhteista huolimatta.
Hetken siinä kyllä joutuu ajamaan aivan sokkona hämärissä, ennen kuin rekasta lumipöllyn keskeltä takavalot alkavat häämöttää. Oman sijainnin tiellä joutuu arvaaman. Sitten vielä pitää luottaa siihen, että rekkakuski ei joudu jarruttamaan."
Ohittaminen on aina tarpeellista, kun joku nysvää edessäsi.
Näykyvyyttä ei tarvitse sen enempää pohtia, kunhan näkee joka suuntaan! Ja HUOM!!! MYÖS TAAKSE!!!!!
Ohittamisen voi aloittaa vaikka puskuria hipoen, mutta mielummin ajoissa.
Nopeutta pitää olla reilulla erolla ohitettavaan, joten sitä pitää kelata jo etukäteen. TORVI AUKI AJOISSA! Ei vasta rinnalle siirryttäessä.
Ohitettavan eteen tulee siirtyä välittömästi ohitettuaan, varsinkin kurakeleillä. Oppiipahan pelle nysväämään liikenteessä!
Vilkku on tarpeeton omalle kaistalle siirryttäessä, jollei vastaantulijoita ole lähellä.
Paluun voi tehdä kuten haluaa. Muista roiskuttaa paskat nysvärin lasiin!
elämä. Varo, etten kohtaa sua missään.
saattaa "antsun" käydä ohraisesti.
Ohittaminen pitää tehdä kuivalla kelillä seuraavasti. 1. Katso ensin että on tilaa ohitukselle ja vaihda sopiva vaihde. 2. polkaise kaasupohjaan ja siirry ohitus kaistalle. 3. Takaisin palatessa kiilaa niin että nysvärin puskuri meinaa lähteä mukaan. Talvella on plussaa että jää ajamaan kahdenkaistan väliin joka taas aiheuttaa saatanallisen lumipöllyn ettei ohitettava näe puoleen kilometriin eteensä. Ja jos joku ajaa häiritsevän hiljaa niin laita pitkät päälle, niin eiköhän se lisää vauhtia.
on ollut niin,että SE VÄISTÄÄ JOKA PELKÄÄ. MÄ PAINAN VAAN HANAA!
Tärkeimmät kohdat:
Mieti kannattaako ohittaa. Liikenteessä näkee tosi paljon taulapäitä jotka ohittelee jatkuvassa letkassa henkensä kaupalla ja häiritsee muiden sujuvaa liikkumista ja sitten kurvaa seuraavalle huoltikselle. Varmaan joutuu pitämään taukoja tiheään, on sen verran stressaava tapa liikkua.
Älä roiku ohitettavan puskurissa vaan seuraa tilannetta reilun matkan päästä. Ei aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa kun seuraa takaa taulapää ohittajaa joka yrittää epätoivoisesti päästä ohi seuraavasta ja ajaa melkein kiinni puskurissa, missaa monta hyvää ohituspaikkaa kun ei siitä yksinkertaisesti näe mitään ja ohitusmatkakin on huomattavasti pidempi kun nopeuseron kasvattaminen aloitetaan kohdalta.