Mulla rv6 ja viikon päästä perjantaina mennään ultraan katsomaan tilannetta.. Ei vielä aiemmin, vaan pelataan varman päälle että varmasti näkyisi sitten jotain. Tuntuu viikko niin pitkältä ajalta. Kun ei vielä uskalla innostua asiasta eikä kertoa ihan kaikille. Jännittää, että polskiiko siellä varmasti pieni ihmisen alku ja että onhan sillä kaikki kunnossa. Tämä toivottavasti turha huoli johtuu tästä onnen määrästä, tuntuu liian hyvältä ollakseen totta!
Minkäslaisia tuntemuksia teillä?
Minkäslaisia tuntemuksia teillä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
... mutta pahoinvointi paha.
Lauantaina tein testin, positiivista tuli! Oikein niinkuin Apteekin testiin ois joku tussilla piirtänyt! Testin malliviiva tuli paljon vaaleampana ja hitaammin. Siinä sitten la aamuna pyöritimme testiä kylppärissä silmät sikkurassa mieheni kanssa klo 7.30.
Kävin yksityisellä gynellä (duunin kautta) viime maanantaina ja siellä se "herne" oli hyvin kiinnittyneenä ihan oikeaan paikkaan!
Viikon päästä 1. neuvola, sitten tietää enemmän.
Juu, eipä voi muuta sanoa kuin että: Odottavan aika on pitkä!
Päätä särkee, öklöttää, kylmä, vatsaa nipistelee ;-)
Taitaa olla mulle tää raskaus semmoinen "Kerran elämässä"- juttu... tai sitten... Jännää :-)))
Mulla ei ole pahoinvointia :D Tosin eilen kun menin iltavuoroon töihin ja pitkään nukkuessa venähti ensimmäinen syöminen sinä päivänä, alkoi paljon herkemmin heikottaa kuin aiemmin. Piti käydä oikein lattialle istumaan vesituopin kanssa vähäksi aikaa. Eli panostan hyvään ja säännölliseen syömiseen juuri tämän vuoksi. Tuosta muuten tuli mieleen hemoglobiini, joka on itselläni ollut siellä 155 paikkeilla yleensä, mielenkiintoista nähdä laskeeko. Tosin onhan tuossa varaa laskeakin..!
Väsymys on ollut yllättävä, monena iltana olen ollut simahtaa sohvalle jo kahdeksan aikaan! Eli nukuttaa ja väsyttää päivisinkin. Se vähän pistää vetoa pois, etenkin kun olen kova touhuilemaan niin ei jaksaisi koko ajan lepäillä mutta pakko, toisaalta mukavaakin :)
Vatsaa täälläkin välillä nippailee. Liikuntaa harrastan lähes päivittäin (koira pitää siitä huolen ;) ) kun haluan olla hyvässä kunnossa sitten h-hetkenä, eli työntö vaan ja sieltä se vauva putkahtaa (varmaan!! :D )
Kylmä on minuakin vaivannut. Vaikka täällä etelässä ei ole edes kovin paljoa pakkasasteita, palelee hirveästi! Rintojakin/nännejä kun jäätää kivasti ulkona (muutenkin vähän arat). Pitänee hankkia jotkut lämmittimet jossain vaiheessa.
Taitaa meidänkin "sintti" olla siellä missä pitääkin, luultavasti, ultraa odotan jotta näkisi sydänäänet ja sittenhän aletaankin olla jo turvallisilla vesillä. Ja juuri ne sydänäänet, tietää että toinen siellä tosiaan polskii isommaksi ja isommaksi :)
Tutulta kuulostaa!
Sohvaunia on pakko ottaa joka ilta. Onneksi Joulupukki toi tempur-tyynyn, sillä nukuttaa tosi hyvin! Päivällä en ehdi väsymystä ajattelemaan, mutta ken kello tulee 18, oon ihan valmis raahautumaan vaan sohvalle.
Liikunta on jäänyt vähiin, valitettavasti, mutta entisenä himo-jumpparina & ulkoilijana uskon, että liikunta ja ulkoilu alkaa taas kiinnostaa kunhan aurinko alkaa paistaa :-)). Ja kunhan ei oksettaisi koko ajan ;-(
Välillä herään pahaan oloon klo 5 aamulla ja siinä ei mitkään korput auta - plääh! Se on aika outo neuvo (gyne ja neuvolan täti puhelimessa): ota korppua öklötykseen. Aamulla kun herään, suu on usein niiin kuiva, että ihan pölisee. Ja siihen sitten vielä korppua?
Nännilämmitimet ois hyvät! Pehmeää fleeseä ja tuulenpitävää kangasta! ;-))) Kannatetaan!
Huh huh, olisi pitänyt eilen koputtaa puuta kun olin kotonakin ajatuksissani niin iloinen kun ei okseta.. Yötä kohden pahoinvoiva olo alkoi iskeä. Ja koko aamun tuntunut myös. Ei meinaa saada ruokaa alas, mutta pakko olisi kun on töissä iltavuoro edessä, jotta jaksaa siellä kulkea. Ja viikonloppu aamuvuoroa.. tosin voihan sitä aina jäädä pois jos olo kovin huonoksi menee. No, nytpähän alkaa tuntuakin siltä että on raskaana ;)
Tässähän tämä, ilman mitään suurempia raskauden oireita..
Maanantaina menen neuvolaan, silloin rv 6 0 (kai) ja sit saan ajan ekaan ultraan noin.rv8 tienoille, yritän saada sen niin että se kahdeksan viikkoa on jo täynä.
Olo on kyllä vähän kumma.. ei pahoinvointia ei mitään muutakaan.. ehkä hieman mieli herkempi kuin normaalisti, eli itkettämään meinaa alkaa monikin asia, mutta hyvin olen tähän asti hammasta purrut :D Aikaisemmissa raskauksissa kun on heti ollut kaikenmaan vaivat että ihan kummastuttaa kun etes rinnat ole kipeät! Iltaisin ehkä pientä arkuutta saattaa olla havaittavissa.
Yritän ajatella positiivisesti, mutta silti puhun kokoajan että "jos päästään tälle ja tälle viikolle asti" jne.. keskenmenot kummittelee mielessä vaikka yritän olla ajattelematta niitä.
Mutta jospas tämä tästä.. eli jos nyt ekassa ultrassa kaikki on ok, seuraavan varaan yksityiselle rv 12-13 tienoille, samalla voi mittauttaa niskapoimun paksuudenkin. Lycka till vain kaikille :)
Mulla on rv 8 ja tällä viikkolla on ollu aika ällö olo. Koko ajan oksettaa, niskaan tullu finnejä, maha ei toimi, väsymys aivan mahdotonta, vaan mehut ja jugurtti maistuu, oon tosi huonolla tuulella (väsymyksen takia?)...
Mut jospa se tästä helpottaa. Ens viikolla ensimmäinen neuvola, toivottavasti sieltä saan neuvoja tähän oloon.
Toisaalta hyvin tämän kestää kun tietää syyn huonoon oloon!:) Toivottavasti vaan kaikki on kunnossa vauvalla.