Synnytystä edeltävät merkit???

eka supistus, sitte toka 5 minuutin päästä, ja sitte pitiki kohta lähteä. molemmissa synnytyksissä sama. aikasemmin ei ainuttakaan. mut se pitäs olla et olikse pari viikkoo ennen synnytystä tulis niinku vyötärö... eli se vauva niinku laskeutuis ihan alas ja tuntuis et olis laihempi kyljistä ku ennen. mä kypsyin odottamaan vauvaani ja lyllertämään tankkina ja turvoksissa ja soitin isille töihin et illalla lähetään, sitten menin kolaamaan pihaa ja vähän tietäkin.. ja illalla lähdettiin

itselläni toista odottaessa ollut kohdunsuu pehmeä viikolla 36 ja jo viikolta 39 supistuksia ja muutamaan otteeseen olen luullut että kohta lähdetään, mutta ei. Nyt viikkoja 41.

Esikoisesta ei ollut mitään tuntemuksia ennen synnytyksen alkua ja hän syntyi 40 4

sen päivän aamuna, jolloin synntys käynnistyi, alkoi särkeä selkää samalla lailla kuin flunssassa, ei muuta. Enkä silloin tietenkään tajunnut, että siitä oli kyse, kunnes sitten illalla rupesi supistelemaan kiihtyvällä tahdilla.

Kyllä siinä ei kerenny kissaa sanoa ku lapsivedet holahti makuuhuoneen lattialle aamuvarhaisella. Seuraavana yönä syntyi maailman suloisin poika!

maanantai-aamuna kun mieheni lähti töihin,heräsin ja kampesin itseni ylös sängystä vessaa kohti. Reittäni pitkin valui nestettä,hieman vaaleanpunertavaa ja pyyhkiessäni myös paperiin jäi "verta". Neuvolassa normaalikäynnillä hoitaja ei osannut sanoa että mitä sieltä oli valunut ja ei uskonut sen olevan lapsivettä. Päivä oli outo,olin hieman väsyksissä. Illalla sitten nukkumaan mennessä tuntui selvä napsahdus jostain sisältä ja pyörähdin sängyltä lattialle,vedet tulivat :) Mieheni soitti synnärille,mutta koska supistuksia ei ollut,kehottivat tulemaan aamulla vasta. Yö meni todella huonosti ja jännitin kamalasti. Supistuksia ei vielä synnärilläkään ollut eikä vettä ollut tullut enää lisää. Lääkärikin tutki ja antoi vaihtoehdot että lähtisimme kotiin tai jäisimme osastolle. Emme jaksaneet jäädä osastolle odottelemaan emmekä viitsineet lähteä kotiakkaan pitkän matkan takia joten menimme kauppakeskukseen kiertelemään. Siellä jo nojailin hyllyihin ja puhisin koska supistukset olivat alkaneet ja olivat jo voimakkaat. Lähdimme namu-ostosten jälkeen synnärille ja pääsimme osastolle. Oikean puoleinen reiteni oli aivan tukossa,supistukset "säteilivät" siihen. Pari tuntia osastolla,sain myös suolihuuhtelun ja sitten synnytys-saliin jossa sain heti ilokaasunaamarin. Siellä makoillessani lapsivesiä tuli uudelleen ja uudelleen. Kivut olivat järkyttävät joten pyysin epiduraalin. 1,5tunnin kuluttua sainkin sen. Se helpotti heti. Pari tuntia kului ja teimme mieheni kanssa ristikkoa :) Sitten tuli tunne että pitäisi puhista ja ponnistaa. Soitimme kätilön paikalle ja 54minuutin kuluttua meillä oli pieni poika vierellä. Hän syntyi jo keskiviikon puolella klo 1.34. Minua ei leikelty enkä revennyt joten minulle ei laitettu tikkejäkään joten toivuin synnytyksestä mielestäni hyvin! Synnytys laskettiin kestäväksi 9,5 tuntia.