Kuuntelee seuroja, käy seuroissa, uskoo syntien anteeksiantoon ja haluaa saada syntejään anteeksi ja jos silti katselee välillä telkkaria, kuuntelee joskus miellyttävää maailmallista musiikkia, käy joskus katsomassa elokuvan esim.se pingviinien elämästä kertova elokuva, jos käyttää ripsiväriä ja puuteria ja tykkää joskus käydä kuuntelemassa vaikka hienoa klassien musiikin konserttia. Siis voiko mielestäsi olla täysin yhtä hyvä uskovainen, kun uskoo syntein anteeksiantoon ja on sydämen usko, mutta ei ole niin rajoittunut että ei voisi esim.telkkaria joskus katsoa ja jos uskoo, että taivaaseen kyllä pääsee muitakin kuin vain vanhoillislestadiolaisia eli jättää mielummin tuomitsemisvallan itse Herralle, kuin alkaa itse jakamaan ihmisiä helvettiin ja taivaaseen.
voiko olla uskovainen
jos...?
6754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kyllä voit olla! Mutta jos kysyt sitä veeälliltä, niin saat varmaan tuomitsevan vastauksen! Ne on kyllä tuomitsemisen ja syyllistämisen mestareita!
Pienestä lapsesta asti aloitettu aivopesu ja manipulointi siis toimivat aikuisiässä, valitettavasti!
Miltä sinusta tuntuu itse? Elätkö niin, että ajattelet eläväsi Jumalan mielen mukaista elämää?Kun teet erilaisia asioita, palvelevatko ne Jumalan kunniaa vai viihdytätkö niillä omaa "lihaasi"?
Hieman oudolta tuntui sanavalintasi rajoittunut. Tai toisaalta se on oikein hyvä sana, kun ajattelee sen kuvaavan rajaa Jumalan valtakunnan ja maailman välillä. Kummalle puolelle rajoittuneisuutta asetut, se ratkaisee.
Kysymys oli kummallinen. Jos ihminen on elävien kirjoissa, mutta oikeasti ei ole mitään elämän merkkejä havaittavissa, elääkö hän vai onko kuollut? Usko näkyy hedelmistä, hedelmistä puukin tunnetaan.
riitäkään se, että uskoo? Tarvitseeko se teoilla osoittaa ihmisille, että uskoo? Eikö usko riitä, kuten Raamatussa sanotaan, ettei yksikään joka Häneen uskoo huku, vaan saa iankaikkisen elämän. Ei näköjään riitä. Kehoitan tarkkailemaan itseään, milloin lakihenki menee sydämen uskon tilalle ja esteeksi.
samaa asiaa olen itsekin miettinyt. Tullut siihen lopputulokseen, että jos en taivaaseen pääse näin niin sitten se on voi voi. En todellakaan ole mikään himo uskovainen, teen paljon samoja asioita joita luettelit, käytämme myös ehkäisyä.
Valtaosan lestadiolaisista olisi vilkaista peiliin: annatteva arvo myös muille jumalan lapsille, eikä kuvitella olevansa luomakunnan suurin ja uskovin! Pitäisi pystyä olemaan hieman kriittisempi. Suuri ongelma on esim. se, että jotkut kunnioittavat esim.uskovaista pappia aivan liikaa, vaikka pappi käyttäytyykin epäsopivasti ja vääryydellä. Ei siis uskalleta huomauttaa epäasiallisesta käytöksestä, onhan kyseessä sentään pappi...
Niin kauan kun omatunto sallii tehdä joitakin asioita vastoin opetuksia, kunhan sydämessä on elävä usko Jumalaan niin anna mennä vaan. niin minä ainakin teen!
Olen itse vl ja kuuntelen musiikkia käytän joitakin meikkejä ja olen itsekkin miettinyt onko se syntiä vai ei