Viime kesänä imuroin (Kansalaisen karttapaikasta) ja yhdistelin peruskartat muutamasta kiinnostavasta Saaristomeren kolkasta. Merellä huomasin, että käytän näitä peruskarttoja tuhat kertaa mieluummin kuin merikorttisarjaa. Matalat luodot, korkeat kalliot, kaislikot, mökit ja potentiaaliset luonnonsatamat kävivät niistä niin paljon paremmin ilmi. Syvyystiedot piti tietenkin tarkistaa merikortista.
Mielessä kävi, että itse yhdistelisi MeriCD:n aineistosta ja peruskartasta kartan, jossa olisi KAIKKI oleellinen mitä saaristossa tarvii. Syvyyskäyrät sekä maastotiedot. Mokomaahan voisi printata matkalle mukaan.
Kysymys vain kuuluu, mahtavatko merenkulkulaitoksen vanhat parrat ikinä tajuta tätä mahdollisuutta. Eiköhän tälläistä "saariston retkeilykartastoa" myytäisi pilvin pimein jos joku sen toisi markkinoille. Edes digitaalisessa muodossa, jossa maastotiedot voisi omana "layerinaan" kytkeä päälle tai pois jos pränttiä on jossain kohdassa liikaa.
Ei muutamaa päivää kauempaa menisi, kun yhteen MeriCD:n karttasarjaan yhdistäisin peruskartan maastotiedot. Montakohan kymmentä vuotta siihen menee merenkulkulaitokselta?
Mielessä kävi, että itse yhdistelisi MeriCD:n aineistosta ja peruskartasta kartan, jossa olisi KAIKKI oleellinen mitä saaristossa tarvii. Syvyyskäyrät sekä maastotiedot. Mokomaahan voisi printata matkalle mukaan.
Kysymys vain kuuluu, mahtavatko merenkulkulaitoksen vanhat parrat ikinä tajuta tätä mahdollisuutta. Eiköhän tälläistä "saariston retkeilykartastoa" myytäisi pilvin pimein jos joku sen toisi markkinoille. Edes digitaalisessa muodossa, jossa maastotiedot voisi omana "layerinaan" kytkeä päälle tai pois jos pränttiä on jossain kohdassa liikaa.
Ei muutamaa päivää kauempaa menisi, kun yhteen MeriCD:n karttasarjaan yhdistäisin peruskartan maastotiedot. Montakohan kymmentä vuotta siihen menee merenkulkulaitokselta?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Merenkulkulaitoksella tuollaiseen tuskin päästään, mutta onhan niitä kaupallisiakin kartan valmistajia. Eiköhän joku tuon tyyppinen kartta pian putkahda markkinoille.
että vain oleellinen on tärkeää.
Insinöörit kyllä keksivät mitä vain joita vempaimia sitten näpertelevät jerepetterit "käyttävät".
Itse olen työskennellyt merellä ja nimenomaan saaristossa yli 20-vuotta enkä ole tuollaiseen tarpeeseen törmännyt.
Ehkä se johtuu siitäkin, että kun hallitsee perusasiat ei kaikenmaailman vempaimia tarvita.
Noh, minä mielelläni näprään kaiken maailman vempaimia, mutta merellä en ole kuunaan koskenut gps:ään tai tietokoneisiin. Paperikartta, kaiku ja kompassi ovat riittäneet.
Silti vituttaa joka kerta, kun ei kartalta voi tietää onko suunta otettava kohti tuota korkeaa kallionnyppyä vai matalaa kaislalettoa. Puhumattakaan ettei uuden mahtavan yöpaikan toivossa tarvisi törmätä vain kaislottuneisiin mökkirantoihin. Jotta kyllä paremmasta kartasta on hyötyä perinteisiin menetelmiinkin luottavalle. No, onhan uusin merikortteihin sentään vähän korkeuskäyriä saatu...
Muutaman kerran olen pettynyt kun olen merikartasta katsonut jonkun mukavan näköisen poukaman ja päättänyt mennä sinne yöksi. Lähemmäksi mennessä on sieltä löytynyt mökkejä vieri vieressä tai puuton lehmälaidun ja muuta vastaavaa.
Eikä tässä ole kysymys siitä, etteikö merikartan käyttö olisi hallinnassa vaan siitä, että siinä ei ole retkiveneilijälle tarpeellisia tietoja.
" Muutaman kerran olen pettynyt kun olen merikartasta katsonut jonkun mukavan näköisen poukaman ja päättänyt mennä sinne yöksi. Lähemmäksi mennessä on sieltä löytynyt mökkejä vieri vieressä tai puuton lehmälaidun ja muuta vastaavaa. "
Koettu on. Yleensä tämä tapahtuu juuri silloin, kun ei tuule/tuulee liian kovaa/moottori rikki/bensa loppu, kello paljon ja miehistö väsynyt sekä nälkäinen... Onneksi nykyään alkaa jo tuntea sopivia varasatamia sieltä sun täältä.
Taitaa vaan suurin osa porukasta joka täälläkin jaksaa valittaa olla niitä, jotka äärimmäisen ylpeinä laivurinkursseistaan ja navigointitaidoistaan seilaavat peltigenuan siivittämänä jonossa väylällä vierassataman grilliltä seuraavalle... :)
...sen verran hiljaista on meinaan tuolla saariston kätköissä viime kesinä ollut. Onhan se luonnolle hyväksi.
Kirjoitat "eiköhän tämmöistä karttaa menisi kaupaksi pilvin pimein..."
Luulo kun ei ole tiedon väärti. Tuommoisen kartta-aineiston luominen kun ei ole ilmaista. Katsotaan nyt kuka riskeeraa. Merenkulkulaitoksen karttatuotanto on vähän siinä tilanteessa, ettei se ole edes heidän tehtävänsä. MKL tuottaa merikarttojen perustiedot sekä karttatuotteet ammattimerenkulkijoille. Toki edistetään ajatusta, jos joku muu haluaa tuottaa retkeilykarttoja.
Muuten huvittaa tuo kirjoittajan lausuma "merenkulkulaitoksen vanhat parrat", kun tuntee sen joukon, joka merikarttatuotannosta nykyään vastaa. Ei siellä näy yhtäkään partasuuvanhusta. Melkoinen joukko on sellaisia, joille parta ei leukapieliin kasvakaan, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Sitäpaitsi huomauttaisin, että massaimurointi Kansalaisen karttapaikasta on karttapaikan sääntöjen mukaan kielletty.
Löytyyhän kaikki aineisto sekä vesi- että maapuolella kunhan vaan painetaan samalle paperille. Nyt pitää olla joku GT tai vastaava maapuolen kartta veneessä.
Meripuolen karttatiedot on Merenkulkulaitoksella ja maapuolen tiedot Maanmittauslaitoksella. Sehän on mahdoton vaatimus, että kaksi valtion laitosta voisivat pystyä yhteistyöhön keskenään. Näemmä tarvii jonkun kolmannen osapuolen kasata toimiva kartta. Mistäköhän löytyisi pari miljoonaa riskirahaa.
Kaikki rantaviivatiedot ja korkeuskäyrätiedot mitä nykyisillä merikartoilla on esitetty, ovat peräisin maanmittauslaitokselta. Ei ole minkäänlaisia periaattellisia eikä valtion laitosten välisiä yhteistyöesteitä esittää merikartoilla kaikki maastokarttojen tiedot. Ainoa ongelma on vaan, että siitä kartasta ei saisi kukaan selvää. Kartalta edellytetään tiettyä selkeälukuisuutta.
Sitä parin miljoonan riskisijoittajaa vaan joutuu odottamaan vielä kauan. Kaikkien Suomen aluetta esittävien erilaisten merikarttojen bruttomyynti kun ei vuodessa nouse kovin merkittävästi parin miljoonan yläpuolelle. On turha kuvitella saavansa tällaista parin miljoonan riskisijoitusta takaisin Saaristomeren alueen retkiveneilijöiltä. Kaupaksi menisi muutama sata romppua, ja tämä palsta täyttyisi kyselyistä, miten ne tiedostot saataisiin luvattomasti kopioitua omaan käyttöön. Veneilijöiden odotusten ja vaatimusten ja todellisen maksuhalukkuuden välillä on ammottava kuilu. Ja valtiovalta ei tue centilläkään yleisistä verovaroista merikarttojen valmistusta.
Onko tuollainen karttaprojekti kannattavaa vai ei, riippuu siitä paljonko em. laitokset veloittaisivat kolmannelta taholta oikeuksista karttoihin. Voisi tulla tyyriiksi. Totta lienee, että kahta kilpailevaa paperikorttisarjaa ei tähän maahan mahdu. Siksi olisikin hyvä että sen yhden sarjan julkaisija voisi hieman parannella tuotettaan.
Luettavuudesta olen eri mieltä. Softalla homma ratkeaisi helposti, kun voisi valita mitä haluaa näkyville. Paperikartassa taas - no, onhan totta että jos merikortista tiirailee vaikka jotain Suomenlinnan seutua, ei sinne kaipaisi yhtään enempää tavaraa näkyville. Mutta suurin osa kartistahan on aluetta, jossa meriteiden merkintöjä on aika vähän jos ollenkaan. Kartantekijän ammattitaitoahan se on, että osaa oikeissa kohdin pelkistää karttaa.
hirveä tauti.
Nykyjään pitää olla kaikki h..vetin kartat ja vempaimet veneilijöillä vaikka ei edes perusasioita osata.
Eipä ihme, että aina ollaan p.auki kun rahat heitetään täysin jonninjoutavaan.
Käyttäkää avuttomat aivoja ja käykää vaikka jollain laivuri kurssilla.
Provoa provoa. Missäs vaiheessa tässä oli vempaimista tai taidoista kyse.
Luonnonsatamien löytäminen oli kai se pääasia. Navigointiapu mukava lisäbonus. Toki jos on kolmekymmentä vuotta liikkunut Saaristomerellä, muistaa jokaisen saaren ulkoa eikä silloin mitään peruskarttoja mökkitietoineen kaipaa, tuskin merikorttiakaan. Sitä kokemusta odotellessa voi hyvästä kartasta olla apua ja osviittaa. Mitenkään riippumatta perusasioiden osaamisesta.
Vai olisko nyt näin, että merikorttikin on humpuukia. Eihän saaristostakaan mitään luodattuja karttoja ollut kuin vasta 1800-luvun lopulta lähtien. Sitä ennen on parituhatta vuotta tosimiehet osanneet näillä vesillä purjehtia.
Joten ensi kerralla kun lähdet veneilemään, luotinaru mukaan ja merikortit kotiin. Jos sattuu tulemaan viitta vastaan, peitä silmäsi ja käänny 90 astetta, muuten voit vahingossa osua väylälle.
ymmärryksen.
Mitä sä heepo vauhkoot. Eihän laivurikursseilla paljon muusta puhutakaan kuin kartasta.
Ja se on sama puuttuuko se mökki, jonka rantaan ei viitsi jäädä yöksi, paperikartasta tai elektronisesta kartasta. Siksi olisi mukava saada kaikki tarpeelliset tiedot samassa "näytössä", on se sitten paperia tai nestekidettä.
parta on vanha mutta B-sarjassa vuodelta 2004 näkyy olevan kesämökit ja korkeuskäyrät merkittynä. Siis ainakin paperisessa.
Kannattaisikohan lopettaa itkeminen ja spekulointi ja ottaa asioista selvä, ettei tee itseään naurunalaiseksi.
Korkeuskäyriä uusissa korteissa on, kiitos siitä. Mökkejä on merkattu enemmän kuin vanhoissa mutta ei yhtä kattavasti kuin peruskartassa, lähellekään.
Vielä kun saisi paremmin merkatut kaislikot, metsät, kivikot ja jyrkänteet noiden mökkien lisäksi... Mutta hei, sitten ollaankin jo peruskartalla.
Vai muutamassa päivässä sinä laittaisit kokonaisen CD-karttasarjan perustiedot uusiksi. Tuollaista emävaletta ei olisi kyennyt kertomaan edes paroni von Münchausen. Jos sinä osaat kesämökillesi pikkulan timprata, niin älä silti tekeydy talonrakentajaksi. Voit vaikka nolata itsesi.
Turha valittaa, jos ei tiedä mistä kysymys.
Gmb2bmp:llä MeriCD:n kartat bmp-tiedostoiksi, ne auki Photoshoppiin yksi kerrallaan, peruskartan kuvasta kopioi saman alueen, skaalaa (automatisoitavissa) ja kohdistaa, parilla komennolla (automatisoitavissa) poistaa meren ja saarten reunaviivojen värit. Siinä on korkeuskäyrät ja muut maamerkinnät lisätty merikarttaan. Käsin joutuu tosin poistelemaan peruskartalla näkyvät väylät ja muut merenpäälliset merkinnät.
Aikaahan tuossa menisi ehkä 15 minuutista tuntiin per karttalehti. OLETTAEN tietenkin että peruskartta ja cd-merikartta ovat samassa projektiossa = saarten väliset mittasuhteet samat. Muutenhan tämmöinen projekti ei oikein onnistu.
Omaan käyttöönhän tuollainen jälki olisi täysin riittävää.
Digitaalisten kaupallisten kartta-aineistojen valmistus on ihan muuta kuin kuvaamasi bittimössön rappaus toisen bittimössön päälle. Pitäisi varmistua siitä, että projektiot vastaavat toisiaan. Pitäisi niin, milläs täi rykii kun ei ole keuhkoja.
Kun täällä jaksatte noin meuhkata. Alkuperäinen vektoridata on merenkulkulaitoksella. Heillä on varmasti myös pääsy peruskarttojen vektoridataan. Alkuperäisen materiaalin haltialle tuollainen karttojen yhdistely ei todellakaan ole temppu eikä mikään.
Sille ei vain ole nähty tarvetta. Siitä tässä kai oli kysymys.
Jos Merenkulkulaitos sanoisi että tämmöistä karttaa ei saa, kun sen teko on liian vaikeaa, heittäisin vanhatkin merikorttini mereen. Eihän sellaisiin taulapäihin voisi ikinä luottaa. Kyllä syy on ihan muu kuin tekemisen vaikeus.
katsoa pintaa syvemmälle. Joku syy täytyy olla, ja se on yksinkertaisesti vaatimus karttakuvan selkeydestä ja helppolukuisuudesta. Ammattimerenkulkijoiden enemmistön kanta on selvä, rannikkokartalla 1:50000 ei tarvita korkeuskäyriä. Mutta venelykarttoihin ei löydy asiakaskunnalta yksimielistä palautetta. Useimmiten vain ristiriitaisia ja sekavia heittoja.
Tuote on jo olemassa
- ja käytössä erinomaiseksi todettu
- ei ilmeisesti vielä saatavilla yleisillä markkinoilla
- kaikilta alueilta tuskin on valmiina, ja sisävesiltä ei liene suunnitelmissakaan
Uudella tekniikalla yhdistettiin sekä maasto- että merikartta, MeriTopo-kartaksi. Sen
lähtöaineistona käytettiin MML:n uuden kuvaustekniikan topografiset karttavektorit sekä MKL:n
vektorimuotoiset merikartat. Vektoriaineisto antaa mahdollisuuden matemaattisesti oikeisiin
projektiomuunnoksiin sekä visuaalisesti ja geometrisesti erittäin hyvälaatuiseen karttaan.
MeriTopo oli ensimmäinen uudessa WGS-koordinaatistossa painettu kartta.
Se ei ole yleiseen jakeluun tarkoitettu kartta. Se ei ole ensimmäinen merialuetta kuvaava painettu kartta, joka on kuvattu WGS 84 koordinaatistossa.