vanhat piuhat

Olen kuullut että kevi piuhat pitäisi olla vedettynä pistorasioihin jotta voi laittaa vikavirtasuojan sähköpääkeskukseen.

Mutta en ymmärrä miksi näin on? Siis jos kerran vikavirtasuojan voi laittaa nollattuun pistorasiaan (jossa ei keviä), ja vikavirtasuoja suojaa johdot ja laitteet siitä eteenpäin, niin miksi se ei toimisi jo sähköpääkeskuksestakin asti?

Eli onko tuo johdotuksen uusiminen vain niinku suositus, ja vikavirtasuojan kyllä toimisi kaksipiuhaisilla johdotuksillakin?

Eli tilanne on se että on uusi din kisko taulu, mutta osa kaapeloinnista vanhaa kaksinapaista, muutamaan kohteeseen menee uudet kaapelit.

tätä kirjoitti:

Olen kuullut että kevi piuhat pitäisi olla vedettynä pistorasioihin jotta voi laittaa vikavirtasuojan sähköpääkeskukseen.

Mutta en ymmärrä miksi näin on? Siis jos kerran vikavirtasuojan voi laittaa nollattuun pistorasiaan (jossa ei keviä), ja vikavirtasuoja suojaa johdot ja laitteet siitä eteenpäin, niin miksi se ei toimisi jo sähköpääkeskuksestakin asti?

Eli onko tuo johdotuksen uusiminen vain niinku suositus, ja vikavirtasuojan kyllä toimisi kaksipiuhaisilla johdotuksillakin?

Eli tilanne on se että on uusi din kisko taulu, mutta osa kaapeloinnista vanhaa kaksinapaista, muutamaan kohteeseen menee uudet kaapelit.

Lue lisää

ei saa olla nollauksia koska vvsk ei silloin pysty erottamaan kulkeeko virta nolla- vai maadoitusjohdossa. Eli vvsk eteenpäin kolme / viisi johdinta.

jälkeen kirjoitti:

ei saa olla nollauksia koska vvsk ei silloin pysty erottamaan kulkeeko virta nolla- vai maadoitusjohdossa. Eli vvsk eteenpäin kolme / viisi johdinta.

tässä lainaus dvdplazalta:

"Mikähän tässä oikein on, kun vikavirtasuojista liikkuu kahdenlaista tietoa? Toinen tieto on tuo, että koje mittaa vuotovirtaa suojamaahan ja jos sitä sinne tulee, niin laukaisee suojan........

Vikavirtasuoja mittaa nolla- ja vaihejohdossa kulkevien virtojen erotusta. Jos se kasvaa yli 0,03 ampeerin (henkilösuojauksessa), suoja laukeaa. Suojamaa liittyy tähän ei-mitenkään, tuollaisilta "T. Sähkäri" -ihmisiltä pitäis ottaa paperit pois.

Alle 30 mA virrat eivät taas ole ihmiselle mitenkään erityisen vaarallisia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vikavirtasuojakytkin (mainitaan nyt vielä, että tuo on allekirjoittaneen kirjoittama artikkeli)

Ja vikavirtasuojien pääperiaate on aina sama, suojamaa ei niitä voisi vähempää kiinnostaa, siksi ne niin erinomaisia laitteita ovatkin."

Eli tuon perusteella kaksikarvanen johdotus riittäisi vikavirtasuojalle. Voisko nyt saada oikeaa tietoa pliis?

yhtään kirjoitti:

tässä lainaus dvdplazalta:

"Mikähän tässä oikein on, kun vikavirtasuojista liikkuu kahdenlaista tietoa? Toinen tieto on tuo, että koje mittaa vuotovirtaa suojamaahan ja jos sitä sinne tulee, niin laukaisee suojan........

Vikavirtasuoja mittaa nolla- ja vaihejohdossa kulkevien virtojen erotusta. Jos se kasvaa yli 0,03 ampeerin (henkilösuojauksessa), suoja laukeaa. Suojamaa liittyy tähän ei-mitenkään, tuollaisilta "T. Sähkäri" -ihmisiltä pitäis ottaa paperit pois.

Alle 30 mA virrat eivät taas ole ihmiselle mitenkään erityisen vaarallisia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vikavirtasuojakytkin (mainitaan nyt vielä, että tuo on allekirjoittaneen kirjoittama artikkeli)

Ja vikavirtasuojien pääperiaate on aina sama, suojamaa ei niitä voisi vähempää kiinnostaa, siksi ne niin erinomaisia laitteita ovatkin."

Eli tuon perusteella kaksikarvanen johdotus riittäisi vikavirtasuojalle. Voisko nyt saada oikeaa tietoa pliis?

Lue lisää

Jos vikavirtasuojan jälkeen on nollattu pistorasia, saattaa vikavirta kulkea kehon kautta laitteen maadoitettuun kuoreen, josta edelleen nollajohtimeen, jolloin vikavirtasuojakytkin ei huomaa tilannetta, koska vaihe- ja nollajohtimen virta ovat yhtä suuria. Ei ehkä kovin todennäköinen tilanne, mutta ainakin teoriassa täysin mahdollinen.

Valopää kirjoitti:

Jos vikavirtasuojan jälkeen on nollattu pistorasia, saattaa vikavirta kulkea kehon kautta laitteen maadoitettuun kuoreen, josta edelleen nollajohtimeen, jolloin vikavirtasuojakytkin ei huomaa tilannetta, koska vaihe- ja nollajohtimen virta ovat yhtä suuria. Ei ehkä kovin todennäköinen tilanne, mutta ainakin teoriassa täysin mahdollinen.

Lue lisää

no _keskimäärin_ lisääkö vai vähentääkö vikavirtasuojan laitto sulaketauluun jos osa piuhoista on kaksikarvasta, ja osa pistorasioista nollattu.

Eli helppo kysymys, vikavirtasuoja ei paljo maksaisi ja sulaketaulussa on tilaa. PIuhojen vaihto ei ole mahdollista tällä budjetilla ja aikataululla.

Eli kannattaako, onko haittaa vai hyötyä (edes hieman hyötyä vaikka ei täydellinen ratkaisu olisikaan)?

vai tuoko turmaa kirjoitti:

no _keskimäärin_ lisääkö vai vähentääkö vikavirtasuojan laitto sulaketauluun jos osa piuhoista on kaksikarvasta, ja osa pistorasioista nollattu.

Eli helppo kysymys, vikavirtasuoja ei paljo maksaisi ja sulaketaulussa on tilaa. PIuhojen vaihto ei ole mahdollista tällä budjetilla ja aikataululla.

Eli kannattaako, onko haittaa vai hyötyä (edes hieman hyötyä vaikka ei täydellinen ratkaisu olisikaan)?

Lue lisää

Sanoisin että itse en laittaisi vanhojen asennuksien ja monen ryhmän "yleiseksi vvs:si". Kylpyhuoneen tai ulkopistorasiaan voisi laittaakin mutta vetäisin niihinkin uuden piuhan.

Jos pistorasia on nollattu ja metallikuorinen sähkölaite(esim. leivänpaahdin) on vaikka tiskipöydällä osa virrasta menisi kuoren kautta maahan, jolloin vikavirtasuoja laukeaisi.

Vikavirtasuojan asentaminen vanhaan asennukseen, aiheuttaa yleensä vikavirtasuojan turhia laukeamisia, eikä se nosta turvallisuutta, vaikka ei se lisää turvattomuuttakaan.

yst. pn

vai tuoko turmaa kirjoitti:

no _keskimäärin_ lisääkö vai vähentääkö vikavirtasuojan laitto sulaketauluun jos osa piuhoista on kaksikarvasta, ja osa pistorasioista nollattu.

Eli helppo kysymys, vikavirtasuoja ei paljo maksaisi ja sulaketaulussa on tilaa. PIuhojen vaihto ei ole mahdollista tällä budjetilla ja aikataululla.

Eli kannattaako, onko haittaa vai hyötyä (edes hieman hyötyä vaikka ei täydellinen ratkaisu olisikaan)?

Lue lisää

Ei vikavirtasuojasta haittaakaan ole, ei se turvallisuutta missään tilanteessa vähennä, mutta vastoin ohjeita asennettuna sen toimintavarmuus pienenee, se ei välttämättä toimi kaikissa vikatilanteissa. Näin se saattaa antaa virheellistä turvallisuuden tunnetta.

jälkeen kirjoitti:

ei saa olla nollauksia koska vvsk ei silloin pysty erottamaan kulkeeko virta nolla- vai maadoitusjohdossa. Eli vvsk eteenpäin kolme / viisi johdinta.

katselin rautakaupassa vikavirtasuojaa enkä löytänyt maajohdolle liitäntää. Eli sisään meni vaihe ja nolla, sekä ulos tuli vaihe ja nolla. Kyllä se siltä näyttää että keviä ei koko vehkeeseen edes kytketä. Eli siispä ei taida olla ongelmaa vaikka pistorasiassakaan ole keviä

maata kirjoitti:

katselin rautakaupassa vikavirtasuojaa enkä löytänyt maajohdolle liitäntää. Eli sisään meni vaihe ja nolla, sekä ulos tuli vaihe ja nolla. Kyllä se siltä näyttää että keviä ei koko vehkeeseen edes kytketä. Eli siispä ei taida olla ongelmaa vaikka pistorasiassakaan ole keviä

Lue lisää

Eli nollajohtimen katkeaminen. Jos on samassa ryhmässä nollattuja laitteita, mikään ei laukaise vikavirtaa kosketustilanteessakaan, vaikka kaikissa on rungossa täysi jännite.
Siis ilman erillistä maadoitusjohdinta VVSK ei tarjoa riittävää suojaa.

jälkeen kirjoitti:

ei saa olla nollauksia koska vvsk ei silloin pysty erottamaan kulkeeko virta nolla- vai maadoitusjohdossa. Eli vvsk eteenpäin kolme / viisi johdinta.

Tässäkään viestiketjussa ei voi olla montaakaan sähköalan ammattilaisen kirjoitamaa viestiä - kyllä niin pahasti menee metsään nämä jutut!

1. Vikavirtasuojakytkimen jälkeen EI voi olla nollattuja asennuksia
2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
3. Jos rautakaupasta löytyy keskuksen DIN-kiskoon asennettava vikavirtasuojakytkin, jossa ei ole liitäntää suojamaadoitukselle, se ei tarkoita sitä, etteikö suojamaadoitusjohdinta tarvittaisi suojaukseen kyseisessä ryhmässä! Kyllä se suojajohdin on siellä olennaisena vikapiirin osana, vaikka laitteen läpi kulkeekin vain kuormitusvirta molempiin suuntiin. Toisin sanoen: Ei siinä kuulukaan olla suojamaadoitusliitäntää!
4. Sellaisia suojamaadoitettuja pistorasioita, jotka on varustettu vikavirtasuojakytkimellä ja suojamaadoitusjohtimen liitäntä puuttuisi, ei ole olemassakaan.
5. Vikavirtasuojakytkin on erinomainen ja tarkka suojalaite, kun se pidetään kunnossa. Ne EIVÄT aiheuta mitään turhia laukeamisia, vaan laukaisun aiheuttavat erilaiset viat ASENNUKSESSA.
6. Vikavirtasuojakytkimet tulevat pakollisiksi kaikkiin yleiskäyttöön tarkoitettuihin uusiin asennuksiin v. 2007, kun asennujsstandardisarja uusitaan.
7. Laukaisuehtojen täyttämiseen ei ole pakko käyttää 30 mA vikavirtasuojakytkimiä - kaikki alle 500 mA tavalliset vikavirtasuojakytkimet käyvät.
8. Henkilösuojauksessa (kosketussuojauksen lisässuojauksessa) suurin sallittu nimellinen toimintavirta on 30 mA.

Tässä nyt muutama fakta aluksi.

vts00x kirjoitti:

Tässäkään viestiketjussa ei voi olla montaakaan sähköalan ammattilaisen kirjoitamaa viestiä - kyllä niin pahasti menee metsään nämä jutut!

1. Vikavirtasuojakytkimen jälkeen EI voi olla nollattuja asennuksia
2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
3. Jos rautakaupasta löytyy keskuksen DIN-kiskoon asennettava vikavirtasuojakytkin, jossa ei ole liitäntää suojamaadoitukselle, se ei tarkoita sitä, etteikö suojamaadoitusjohdinta tarvittaisi suojaukseen kyseisessä ryhmässä! Kyllä se suojajohdin on siellä olennaisena vikapiirin osana, vaikka laitteen läpi kulkeekin vain kuormitusvirta molempiin suuntiin. Toisin sanoen: Ei siinä kuulukaan olla suojamaadoitusliitäntää!
4. Sellaisia suojamaadoitettuja pistorasioita, jotka on varustettu vikavirtasuojakytkimellä ja suojamaadoitusjohtimen liitäntä puuttuisi, ei ole olemassakaan.
5. Vikavirtasuojakytkin on erinomainen ja tarkka suojalaite, kun se pidetään kunnossa. Ne EIVÄT aiheuta mitään turhia laukeamisia, vaan laukaisun aiheuttavat erilaiset viat ASENNUKSESSA.
6. Vikavirtasuojakytkimet tulevat pakollisiksi kaikkiin yleiskäyttöön tarkoitettuihin uusiin asennuksiin v. 2007, kun asennujsstandardisarja uusitaan.
7. Laukaisuehtojen täyttämiseen ei ole pakko käyttää 30 mA vikavirtasuojakytkimiä - kaikki alle 500 mA tavalliset vikavirtasuojakytkimet käyvät.
8. Henkilösuojauksessa (kosketussuojauksen lisässuojauksessa) suurin sallittu nimellinen toimintavirta on 30 mA.

Tässä nyt muutama fakta aluksi.

Lue lisää

mitä tämä tarkoittaa

"2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen."

vts00x kirjoitti:

Tässäkään viestiketjussa ei voi olla montaakaan sähköalan ammattilaisen kirjoitamaa viestiä - kyllä niin pahasti menee metsään nämä jutut!

1. Vikavirtasuojakytkimen jälkeen EI voi olla nollattuja asennuksia
2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
3. Jos rautakaupasta löytyy keskuksen DIN-kiskoon asennettava vikavirtasuojakytkin, jossa ei ole liitäntää suojamaadoitukselle, se ei tarkoita sitä, etteikö suojamaadoitusjohdinta tarvittaisi suojaukseen kyseisessä ryhmässä! Kyllä se suojajohdin on siellä olennaisena vikapiirin osana, vaikka laitteen läpi kulkeekin vain kuormitusvirta molempiin suuntiin. Toisin sanoen: Ei siinä kuulukaan olla suojamaadoitusliitäntää!
4. Sellaisia suojamaadoitettuja pistorasioita, jotka on varustettu vikavirtasuojakytkimellä ja suojamaadoitusjohtimen liitäntä puuttuisi, ei ole olemassakaan.
5. Vikavirtasuojakytkin on erinomainen ja tarkka suojalaite, kun se pidetään kunnossa. Ne EIVÄT aiheuta mitään turhia laukeamisia, vaan laukaisun aiheuttavat erilaiset viat ASENNUKSESSA.
6. Vikavirtasuojakytkimet tulevat pakollisiksi kaikkiin yleiskäyttöön tarkoitettuihin uusiin asennuksiin v. 2007, kun asennujsstandardisarja uusitaan.
7. Laukaisuehtojen täyttämiseen ei ole pakko käyttää 30 mA vikavirtasuojakytkimiä - kaikki alle 500 mA tavalliset vikavirtasuojakytkimet käyvät.
8. Henkilösuojauksessa (kosketussuojauksen lisässuojauksessa) suurin sallittu nimellinen toimintavirta on 30 mA.

Tässä nyt muutama fakta aluksi.

Lue lisää

pidetään kunnossa? Testipainiketta painetaan parikertaa vuodessa. Mitä muuta kuuluu kunnossapitoon ja huoltoon? Niissä paketin käyttöohjeissa on varmaan jotain, mutta en ole lukenut tarkkaan.

Ihan puhut asiaa ja selkeetä viestiä on, kun minäkin luulin ymmärtäväni.

Kohdassa 5 puhut vikavirtasuojien erinomaisuudesta.
Olen samaa mieltä, että se on suojalaitteena verraton, mutta sillä edellytyksellä, että on ensin testannut, että se yleensä toimii. No niinhän ne pitää tietenkin testata, siitä en halua nyt puhua. Niissä on ollut käyttöönottovaiheessa, minusta muihin kompenentteihin nähden erittäin paljon ns. susikappaleita.
Vastaanotettaessa keskuksia, erään sakemannivalmistajan vikavirtasuojakytkimistä saa vaihtaa aina muutaman kappaleen, koska ne laukeaa liian herkästi tai ei laukea sillä virralla, kuin on leimattu. Kyseessä on yksi kalleimmista merkeistä, mutta niitä on käytettävä varaosa perinteen takia kyseisessä puljussa. Itse ostan halvempia hagereita, niissä ei ole vastaan tullut koskaan kyseistä laatuongelmaa.
En tiedä, miten kyseiset laitteet toimii jatkossa, koska en ole ns. vikakeikkamies. Enemmän uutta putkeenmies ja seuraavalle työmaalle.
Sinä et näe ongelmaa varmaankaan, koska ne on luultavasti sinun työmaalle tullessa jo vaihdettu toimiviin, jos urakoitsija on testannut ne.
No testauksia on monenlaisia, mutta meikä testaa ne aina 15mA ja erikseen 30mA virralla, koska asiakkaat niin tykkää asiat testata, jotta selviää, ettei ne ole liian herkkiä ja että ne yleensä toimii.
Kyse on ollut nimenomaan tämän nimeltä mainitsemattoman, törkeän hintaisen valmistajan laatuvirheistä. Viallisia komponetteja on paljon. Siksi tämä kommentti. Jopa niin paljon, että pidän vvsk:ta yhtenä surkeimmin toimivista sähkökapineista, kun se tulee tehtaalta. No ehkä se on tuo yksi merkki.

ei ummarra kirjoitti:

mitä tämä tarkoittaa

"2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen."

Lue lisää

Nollattuun pistorasian kytketty esim. eristävällä pinnalla oleva metallikuorinen leivänpaahdin ei vikatapauksessa laukaise vikavirtakytkintä, vaan kuoreen tulee jännite, mutta jos paahtimeen koskee johtavalla pinnalla seisova ihminen, vikavirta laukeaa, vaikka erillinen suojamaajohto puuttuukin.
Jos pistorasiassa olisi myös suojamaa laukeaisi vikavirta, heti leivänpaahtimen rikkoutuessa.
Vikavirtakykimen toimintahan perustuu siihen, että molemmissa johtimissa kulkee sama virta, heti kun virrasta katoaa 30 mA laukeaa kytkin.

suojamaatakin kirjoitti:

Nollattuun pistorasian kytketty esim. eristävällä pinnalla oleva metallikuorinen leivänpaahdin ei vikatapauksessa laukaise vikavirtakytkintä, vaan kuoreen tulee jännite, mutta jos paahtimeen koskee johtavalla pinnalla seisova ihminen, vikavirta laukeaa, vaikka erillinen suojamaajohto puuttuukin.
Jos pistorasiassa olisi myös suojamaa laukeaisi vikavirta, heti leivänpaahtimen rikkoutuessa.
Vikavirtakykimen toimintahan perustuu siihen, että molemmissa johtimissa kulkee sama virta, heti kun virrasta katoaa 30 mA laukeaa kytkin.

Lue lisää

Miksiköhän se nollaus on mahdettu tehdä sinne pistorasiaan?????? Miksi suojamaadoituksella varustettu pistorasia on turvallisemnpi kuin ilman sitä? Onkohan sinulla menneet käsitteet nollattu ja suojamaadoittamaton jotenkin sekaisin?

Mieti ensin sitä ja sitten uudestaan tuota kuvaamaasi vikaa suojausluokan 1 laitteessa.

Mitä tulee vikavirtasuojakytkimen toimintaan ilman suojamaadoitusjohdinta, siitä olemme lähes yhtä mieltä. Ihminen siinä toimii vikatilanteessa tilapäisenä suojajohtimena ja siksipä noita erityistapauksissa vaaditaan myös suojausluokan II laitteiden käytön yhteydessä.

ei ummarra kirjoitti:

mitä tämä tarkoittaa

"2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen."

Lue lisää

juuri sitä, mitä siinä lukee.

Jos nollauksia tehdään asennuksissa (esim valaisin XYRVissä, rassi betonissa), osa kuormitusvirrasta lähtee AINA kulkemaan rakenteita pitkin, mikä näkyy vikavirtasuojakytkimen virtamuuntajalla virtojen epätasapainona.

Toisin sanoen on melkoinen fakiiri, jos saa sähköt pysymään päällä nollatuissa ryhmissä, joita suojataan vikavirtasuojakytkimellä. Asia on kentällä mittauksin todettu sadat kerrat ja ainakin ammattimiehille tämän aihuttama
vianhaku pitäisi olla tuttua asiaa.

suojamaatakin kirjoitti:

Nollattuun pistorasian kytketty esim. eristävällä pinnalla oleva metallikuorinen leivänpaahdin ei vikatapauksessa laukaise vikavirtakytkintä, vaan kuoreen tulee jännite, mutta jos paahtimeen koskee johtavalla pinnalla seisova ihminen, vikavirta laukeaa, vaikka erillinen suojamaajohto puuttuukin.
Jos pistorasiassa olisi myös suojamaa laukeaisi vikavirta, heti leivänpaahtimen rikkoutuessa.
Vikavirtakykimen toimintahan perustuu siihen, että molemmissa johtimissa kulkee sama virta, heti kun virrasta katoaa 30 mA laukeaa kytkin.

Lue lisää

no niin eli tästä voi vetää johtopäätöksen että vikavirtasuoja toimii, ja kannattaa asentaa vaikka johdotuksesta puuttuu suojamaa ja pistorasiat on nollattu.

Eli jätän muut viestit omaan arvoonsa ja asennutan vikavirtasuojat ja luotan siihen että toimivat.

Kitoos asiantuntijoille.

tässä ssse kirjoitti:

no niin eli tästä voi vetää johtopäätöksen että vikavirtasuoja toimii, ja kannattaa asentaa vaikka johdotuksesta puuttuu suojamaa ja pistorasiat on nollattu.

Eli jätän muut viestit omaan arvoonsa ja asennutan vikavirtasuojat ja luotan siihen että toimivat.

Kitoos asiantuntijoille.

Lue lisää

mutta varaudu siihen että ne toimivat tosi hyvin eli eivät pysy ollenkaan päällä....

vts00x kirjoitti:

Tässäkään viestiketjussa ei voi olla montaakaan sähköalan ammattilaisen kirjoitamaa viestiä - kyllä niin pahasti menee metsään nämä jutut!

1. Vikavirtasuojakytkimen jälkeen EI voi olla nollattuja asennuksia
2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
3. Jos rautakaupasta löytyy keskuksen DIN-kiskoon asennettava vikavirtasuojakytkin, jossa ei ole liitäntää suojamaadoitukselle, se ei tarkoita sitä, etteikö suojamaadoitusjohdinta tarvittaisi suojaukseen kyseisessä ryhmässä! Kyllä se suojajohdin on siellä olennaisena vikapiirin osana, vaikka laitteen läpi kulkeekin vain kuormitusvirta molempiin suuntiin. Toisin sanoen: Ei siinä kuulukaan olla suojamaadoitusliitäntää!
4. Sellaisia suojamaadoitettuja pistorasioita, jotka on varustettu vikavirtasuojakytkimellä ja suojamaadoitusjohtimen liitäntä puuttuisi, ei ole olemassakaan.
5. Vikavirtasuojakytkin on erinomainen ja tarkka suojalaite, kun se pidetään kunnossa. Ne EIVÄT aiheuta mitään turhia laukeamisia, vaan laukaisun aiheuttavat erilaiset viat ASENNUKSESSA.
6. Vikavirtasuojakytkimet tulevat pakollisiksi kaikkiin yleiskäyttöön tarkoitettuihin uusiin asennuksiin v. 2007, kun asennujsstandardisarja uusitaan.
7. Laukaisuehtojen täyttämiseen ei ole pakko käyttää 30 mA vikavirtasuojakytkimiä - kaikki alle 500 mA tavalliset vikavirtasuojakytkimet käyvät.
8. Henkilösuojauksessa (kosketussuojauksen lisässuojauksessa) suurin sallittu nimellinen toimintavirta on 30 mA.

Tässä nyt muutama fakta aluksi.

Lue lisää

vtsoox kirjoitti
"1. Vikavirtasuojakytkimen jälkeen EI voi olla nollattuja asennuksia
2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
5. Vikavirtasuojakytkin on erinomainen ja tarkka suojalaite, kun se pidetään kunnossa. Ne EIVÄT aiheuta mitään turhia laukeamisia, vaan laukaisun aiheuttavat erilaiset viat ASENNUKSESSA."


1. Ei niin, koska nollattuun pistorasiaan liitetty ehjäkin laite aiheuttaa yleensä vvs:n laukeamisen.
2. Ennen nollattua pistorasiaa asennettu vvs ei laukea, vaikka kuinka pistorasiaa kuormittaisi, jos siihen liitettyn laitteen runko ei saa maapotentiaalia ympäristöstä.
5. Samaa mieltä, kun vvs on kunnossa ja oikeassa paikassa se on erittäin hyvä suojalaite. Mutta kun se ei ole kunnossa se on mitä pirullisin vehje. Jos tarkoitat että "asennuksessa olevat viat" sitä että tässä tapauksessa yleensä että se on laitettu vanhoihin asennuksiin niin voisi pitää paikkansakkin, mutta kun on noita normaalistikkin vuotavia laitteita (esim. lämpöpatterit), niin kyllä minä olen sitä mieltä ettei asennuksia voi kaikista vika laukaisuista syyttää ja on vaarattomia häiriöitä jotka saavat vvs:n laukeamaan.

yst. pn

pepe+ kirjoitti:

vtsoox kirjoitti
"1. Vikavirtasuojakytkimen jälkeen EI voi olla nollattuja asennuksia
2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
5. Vikavirtasuojakytkin on erinomainen ja tarkka suojalaite, kun se pidetään kunnossa. Ne EIVÄT aiheuta mitään turhia laukeamisia, vaan laukaisun aiheuttavat erilaiset viat ASENNUKSESSA."


1. Ei niin, koska nollattuun pistorasiaan liitetty ehjäkin laite aiheuttaa yleensä vvs:n laukeamisen.
2. Ennen nollattua pistorasiaa asennettu vvs ei laukea, vaikka kuinka pistorasiaa kuormittaisi, jos siihen liitettyn laitteen runko ei saa maapotentiaalia ympäristöstä.
5. Samaa mieltä, kun vvs on kunnossa ja oikeassa paikassa se on erittäin hyvä suojalaite. Mutta kun se ei ole kunnossa se on mitä pirullisin vehje. Jos tarkoitat että "asennuksessa olevat viat" sitä että tässä tapauksessa yleensä että se on laitettu vanhoihin asennuksiin niin voisi pitää paikkansakkin, mutta kun on noita normaalistikkin vuotavia laitteita (esim. lämpöpatterit), niin kyllä minä olen sitä mieltä ettei asennuksia voi kaikista vika laukaisuista syyttää ja on vaarattomia häiriöitä jotka saavat vvs:n laukeamaan.

yst. pn

Lue lisää

edellisen viestin kohdat 1 ja 2 ovat pahasti ristiriitaisia, saadaanko tähän mitään selvyyttä?

lainaus:
1. Ei niin, koska nollattuun pistorasiaan liitetty ehjäkin laite aiheuttaa yleensä vvs:n laukeamisen.
2. Ennen nollattua pistorasiaa asennettu vvs ei laukea, vaikka kuinka pistorasiaa kuormittaisi, jos siihen liitettyn laitteen runko ei saa maapotentiaalia ympäristöstä.

poro kirjoitti:

edellisen viestin kohdat 1 ja 2 ovat pahasti ristiriitaisia, saadaanko tähän mitään selvyyttä?

lainaus:
1. Ei niin, koska nollattuun pistorasiaan liitetty ehjäkin laite aiheuttaa yleensä vvs:n laukeamisen.
2. Ennen nollattua pistorasiaa asennettu vvs ei laukea, vaikka kuinka pistorasiaa kuormittaisi, jos siihen liitettyn laitteen runko ei saa maapotentiaalia ympäristöstä.

Lue lisää

on sana yleensä.

yst pn.

pepe+ kirjoitti:

vtsoox kirjoitti
"1. Vikavirtasuojakytkimen jälkeen EI voi olla nollattuja asennuksia
2. Vikavirtasuojakytkin ON VARMASTI turvallinen myös sinä tapauksessa, että sen perässä ON nollattuja asennuksia - eihän tavallinen virtamuuntajaperiaatteella toimiva suojalaite pysy kuormitettaessa päällä hetkeäkään! Markkinoilla on myös muilla periaatteilla toimivia epälineaarsia suojalaitteita, mutta niitä ei tavallisesti ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
5. Vikavirtasuojakytkin on erinomainen ja tarkka suojalaite, kun se pidetään kunnossa. Ne EIVÄT aiheuta mitään turhia laukeamisia, vaan laukaisun aiheuttavat erilaiset viat ASENNUKSESSA."


1. Ei niin, koska nollattuun pistorasiaan liitetty ehjäkin laite aiheuttaa yleensä vvs:n laukeamisen.
2. Ennen nollattua pistorasiaa asennettu vvs ei laukea, vaikka kuinka pistorasiaa kuormittaisi, jos siihen liitettyn laitteen runko ei saa maapotentiaalia ympäristöstä.
5. Samaa mieltä, kun vvs on kunnossa ja oikeassa paikassa se on erittäin hyvä suojalaite. Mutta kun se ei ole kunnossa se on mitä pirullisin vehje. Jos tarkoitat että "asennuksessa olevat viat" sitä että tässä tapauksessa yleensä että se on laitettu vanhoihin asennuksiin niin voisi pitää paikkansakkin, mutta kun on noita normaalistikkin vuotavia laitteita (esim. lämpöpatterit), niin kyllä minä olen sitä mieltä ettei asennuksia voi kaikista vika laukaisuista syyttää ja on vaarattomia häiriöitä jotka saavat vvs:n laukeamaan.

yst. pn

Lue lisää

puhuin asennuksista yleensä. Pistorasian kyseessä ollessa tällainen mahdollisuus on toki joskus olemassa.

Mikään vuotovirrasta aiheutuva laukaisu ei ole vaaraton. Kyseessä on aina joko sähköisku- tai palovaara.

Nykyisin käytetään pääasiassa pulssikestoisia laitteita, jotka eivät oile herkkiä ilmastollisille tai kytkentäylijännitteille.

pepe+ kirjoitti:

on sana yleensä.

yst pn.

eli "yleensä" tarkoittaa siis sitä että voi hyvinkin toimia?

poro kirjoitti:

eli "yleensä" tarkoittaa siis sitä että voi hyvinkin toimia?

Riippuu mitä tarkoitat toimisella. Vvs:n pitäisi laukea silloin kun sähkövuodon johdosta turvallisuus vaarantuu, sen ei pitäisi laukea jatkuvasti.

Yleensä tarkoittaa että jos vaikka kaikki keittiön laitteet laittaa yhteisen vvs:n taakse niin en usko sen pysyvän päällä koska esim. jääkaapit ja liedet vuotavat jonkin verran. Tämä kuinka paljon ne vuotavat riippuu monesta asiasta myös lattian resistanssista. Laitteiden kuoren osuminen maahan(esim. patteriin tai lieden kuori osuu tiskialtaaseen) aiheuttaa kuormitettuna välittömän vvs:n laukeamisen.

Jos laitteet ovat "kelluvana" sopivasti irti maasta sillä hetkellä, vvs ei laukea, mutta jos siihen menee vähän koskettelemaan , muuttelee niiden paikkaa, lisää tehoa tai kastelee lattian niin kyllä sen saa laukeamaan vähän väliä.

Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että älä laita vvs:a ellet johdota uudestaan.

yst. pn

vts00x kirjoitti:

puhuin asennuksista yleensä. Pistorasian kyseessä ollessa tällainen mahdollisuus on toki joskus olemassa.

Mikään vuotovirrasta aiheutuva laukaisu ei ole vaaraton. Kyseessä on aina joko sähköisku- tai palovaara.

Nykyisin käytetään pääasiassa pulssikestoisia laitteita, jotka eivät oile herkkiä ilmastollisille tai kytkentäylijännitteille.

Lue lisää

vts00x kirjoitti
" puhuin asennuksista yleensä. Pistorasian kyseessä ollessa tällainen mahdollisuus on toki joskus olemassa.

Mikään vuotovirrasta aiheutuva laukaisu ei ole vaaraton. Kyseessä on aina joko sähköisku- tai palovaara."


Jos kyseessä on mikä tahansa nollattu kiinteä laite jonka runko on irti ympäristön maapotentiaalista ja laitteen sisäistä vuotoa runkoon nähden ei ole. Näissä tapauksessa vvs ei laukea.

Jo se että kokeilee jännitteenkoittimella (yksinapaisella) kummalla puolella pistorasiaa virta piuha on voi laukaista vvs:n. Vaikka kai tuo on turvallinen vuoto.

Jos nollatusta pistorasiasta otetaan leivänpaahtimelle sähköä ja se on asetettu tiskipöydälle. Käytettäessä sitä se vuotaa, jos jalat on johtavaa. Eikös tämä tilanne kumminkin ole turvallinen ja laillinen muutenhan se olisi kielletty. Siis tarkoittaako aina aina.

Yst. pn

pepe+ kirjoitti:

vts00x kirjoitti
" puhuin asennuksista yleensä. Pistorasian kyseessä ollessa tällainen mahdollisuus on toki joskus olemassa.

Mikään vuotovirrasta aiheutuva laukaisu ei ole vaaraton. Kyseessä on aina joko sähköisku- tai palovaara."


Jos kyseessä on mikä tahansa nollattu kiinteä laite jonka runko on irti ympäristön maapotentiaalista ja laitteen sisäistä vuotoa runkoon nähden ei ole. Näissä tapauksessa vvs ei laukea.

Jo se että kokeilee jännitteenkoittimella (yksinapaisella) kummalla puolella pistorasiaa virta piuha on voi laukaista vvs:n. Vaikka kai tuo on turvallinen vuoto.

Jos nollatusta pistorasiasta otetaan leivänpaahtimelle sähköä ja se on asetettu tiskipöydälle. Käytettäessä sitä se vuotaa, jos jalat on johtavaa. Eikös tämä tilanne kumminkin ole turvallinen ja laillinen muutenhan se olisi kielletty. Siis tarkoittaako aina aina.

Yst. pn

Lue lisää

poro kirjoitti:

On vara ostaa vikavirtasuoja (suojia) asuntoosi, niin sinuna minä tekisin lailliset standardien mukaiset asennukset, enkä miettisi sitä, miten riman yli pääsee vähimmällä vaivalla. Jos jokainen tekee omia virityksiään sähköasennuksiin, niin luvallisilla sähköasennuksilla itsensä elättävillä on varsin kova työ ihmetellä ja korjailla niitä jälkikäteen määräysten mukaisiksi. Jokainen meistä vaihtaa joskus asuntoa syystä tai toisesta ja perinnöksi jää kaikenlaisia "aikapommeja". Eletään vain sääntöjen mukaan, vaaikka se joillekin tyypeille on joskus tavattoman vaikeaa.

älä unohda sitä mahdollisutta että putkitat johdot katon tai lattian kautta .

vanhat rasiat on rumia, eli vaihdetaan sen vuoksi. Reiskat vaatii liian kovia hintoja piuhojen uusimisesta joten jääköön uusimatta.

rumia kirjoitti:

vanhat rasiat on rumia, eli vaihdetaan sen vuoksi. Reiskat vaatii liian kovia hintoja piuhojen uusimisesta joten jääköön uusimatta.

maadoittamattomia myynnissä kaiken näköisiä, jopa retroja.

no eikö maadoitettu pistorasia ole kuitenkin hiukan maadoittamatonta turvallisempi? Ja maadoittamattomia ei saa edes enää asentaa.

lisää kirjoitti:

no eikö maadoitettu pistorasia ole kuitenkin hiukan maadoittamatonta turvallisempi? Ja maadoittamattomia ei saa edes enää asentaa.

Eihän maadoittamattomassa järjestelmässä ole automaattista kosketusjännitesuojausta lainkaan.

Maadoittamattomia saa asentaa verkkojännitteellä
- vanhojen rikkoutuneiden tilalle korjaustöissä
- suojaerotusmuuntajalla suojattuna yksi pistorasia (ts. yksi laite)/muuntaja