Ajelin eilen Tampereen moottoritietä Hyvinkäältä kohti Hämeenlinnaa. Selittäkäähän nyt nastafanit, mistä on tullut tämän talven aikana hirveet urat ajokaistoihin. Kovasti oli henkilöautoni raideleveys sama kuin urien välinen etäisyys. Onko syyllinen kitkarenkaat? Raskaan liikenteen aikaansaannosta eivät urat millään voi olla. Tällaiset urat ovat todellinen turvallisuusuhka, varsinkin silloin kun urat ovat vettä ja sohjoa täynnä.
Selityksiä nastapellet, olkaa hyvä.
Selityksiä nastapellet, olkaa hyvä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Täällä on keskusteltu usein nastarenkaiden vaikutuksesta teiden kulumiseen. Tottakai nastat kuluttavat mutta täysin on unohdettu suolauksen vaikutus teiden kulumiseen.
http://www.klokast.se/SARA/Bergsalt.html
"Varje saltning innebär en temperaturchock för vägbanan, eftersom temperaturen inom någon minut kan sjunka från 0-6 minusgrader till 21-26 minusgrader. Vägslitaget beror huvudsakligen på att saltet inklusive tillsatsämnen förstör asfaltens bindemedel samt att termochockerna orsakar söndersprängning av vägbanan. Vägverkets reaktion på så kallade termochocker är inte att minska saltningen, utan att man beställer en ny typ av asfalt vid nästa omläggning av vägbanan. Denna nya typ av asfalt är så tät att den inte släpper igenom smältvattnet. Konsekvenserna av detta är att man istället måste ut och salta oftare. Smältvattnet ligger kvar på vägbanan och fryser när temperaturen faller .... åstadkommande blixthalka made by Vägverket ! Enligt en undersökning redovisad av TVs Trafikmagasin är endast 5% av vägslitaget orsakat av dubbar, resten beror bland annat på vägsaltning"
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=474126
"VTT tutki muun muassa nastarenkaiden vaikutusta tien kulumiseen viime keväänä. Pahiten tie kärsii sateella, jolloin kuluminen on jopa viisinkertaista kuivaan keliin nähden. Siksi tutkija Timo Unholan mukaan syksyn märillä keleillä tiet kuluvat vielä enemmän kuin keväällä."
Teiden pitäminen suolauksella läpi talven märkinä ja suolauksen aiheuttama sulamis-jäätymiseroosio sekä edellä kuvattu lämpötilashokki ovat meillä pääsyy teiden kulumiseen.
Ja kun muistetaan suolauksen muut haitat:
- yllättävä liukkaus kun suolattu tie jäätyy
- huono näkyvyys
- valheellinen illuusio kesäkelistä talvella
- suolauksen myötä nousseet nopeudet
- suolaloskan vaarallisuus
- jne
Onko suolauksessa siis lainkaan järkeä? Parempi vaihtoehto on nastat ja suolaamattomat hyvin auratut tiet.
Olen viimeisen 10 talven aikana ajanut autolla Saksassa joka talvi. Siellä autobahnat uivat vieläkin pahemmassa suolaliejussa kuin suomessa. Rekkojakin on huomattavasti Suomea enemmän.
Tiet eivät Sakassa vain kulu. Mitä eroaa Suomesta? No tietysti nastarenkaiden puute. Kuten noissa linkeissäkin sanottiin, suolaus voimistaa kulumista, mutta todellinen aiheuttaja ovat nastarenkaat. Itse suolaus ei kuluta teitä.
Paras vaihtoehto on KITKAT ja suolaamattomat hyvin auratut tiet.
Sinulla on se tyypillinen kitkapellen valikoiva muisti... Muistat että saksassa ei saa ajella nastoilla ja suolataan tiet aivan loskalle mutta unohtuipa mainita että jatkuvasti lämpimänä kautena saksan autobaanat ovat tien pinnoistustöiden alla.
Se siitä "kulumattomuudesta" tollo.
Saksassa on paljon tietöitä. Epäilin itsekin asiaa, kunnes kysyin sitä Kölnissä asuvalta saksalaiselta kollegalta. Ajettiin yhdessä Kölnistä Frankfurtiin ja hän kertoi aina mikä tienpätkä oli viimeksi päällysttety. Matkalla oli paljon yli viisi vuotta vanhaa asfalttia. Ja täysin uratonta. Tai ainakin Suomen mittapuun mukaan. Kollega hieman valitteli tien huonoa kuntoa, mutta minä en huomannut mitään vikaa.
Edellnen kirjoittaja saattaa olla oikeassa. Tänä talvena on koko ajan kolmostie ollut märkänä jatkuvasta suolauksesta johtuen -> 5 kertainen kuluminen jäätymiseroosisosta johtuva kuluminen toi lämpösokki mitä mahtoi sitten tarkoittaakaan.
millä keinotekoisesti täytyy tiet pitää sulana. Raskas liikenne rikkoo tästä syystä tien runkorakenteen. Minkä seurauksena tie on jonkin ajan kulua kuin pommituksen jäljiltä reikiä täynään. Vesi , pakkanen ja nastarenkaat tekevät vielä oman osuutensa.
Eivätkä he välitä edes omista ohjeistaakaan. Nytkin oli taas vedetty suolaa B1 luokan tielle, vaikka tiehallinnon omissa ohjeissa ei pitäisi suolata ollenkaan. Lisäksi tieosuudella on kyltti missä varoitetaan suolauksen vähentämisestä. Samalla tavalla vedetty kuin muukin osuus. Lisäksi pari pohjavesialuetta. Eikä niistäkään mitään välitetä.
Tuhansien maantiekilometrien hoitoluokitusta on tänä talvena alennettu, mikä merkitsee niiden pysymistä jäisinä koko talven. Näillä teillä nastoja tarvitaan entistä enemmän. Mikä on nastapelle? Sellainenko, joka ei ymmärrä, missä olosuhteissa nastoja tarvitaan?
Lisätään kierrätysmaksun päälle renkaita ostettaessa...
ei olisi kellään nastarenkaita, niin etpä paljon kitkoillas pääsis minnekkään, ne on ne nastat jotka karhentaa tien että kitkat pitää.
kiitos siiskö nastarenkaille työllistävästä vaikutuksesta ?
Eli voishan asian kääntää niinpäin että kitkarenkaat lisäävät siis työttömyyttä , vai mitä ?
Mutta jos nastat kielettäisiin , jopa näin hullu visio , niin silloinhan peltikorjaamoilla ja hautausurakoitsijoilla puolestaan hommat lisääntyisi ...
Joten summasumlaarun , - nolla , ihan sama !
"Kovasti oli henkilöautoni raideleveys sama kuin urien välinen etäisyys. Onko syyllinen kitkarenkaat?"
Kyllä on, ja siksi olisikin syytä vaihtaa kunnon renkaat alle. Selitys tähän raideleveyden ja urien väliseen samaan etäisyyteen on siinä, että sinä olet aina ajanut kaistan samalla kohdalla ja näin huonot ja kovat kitkarenkaasi ovat kuluttaneet tiehen urat. Vaihda alle paremmat ja pehmeämmät renkaat. Sen jälkeen me muutkin voimme ajaa nastarenkaillamme sileällä tiellä, kun renkaasi eivät kuluta tietä kohtuuttomasti.
Ihmetellä täytyy autoilijoiden ajotottumuksia. Samaa 15 cm leveää ajoradan kohtaa kaikki painavat peräkanaa. Ei ihme että uria tulee. Henkilökohtaisesti päiväsaikaan siirrän ajolinjani kulutusurista ojan puolelle päin, pimeällä keskivii-
valle päin. Arvatkaapa muuten kuinka paljon nopeammin rengas varsinkin keväällä kuluu, kun
orjallisesti ajetaan nastojen karhentamaa ajouraa.
Urissa köröttelijät saavat varautua siihen, että eduskunta säätää uuden asetuksen, jolla nastojen määrää vähennetään. Teiden kuluminen vähenee hetkeksi, mutta liikenteen määrä on kasvussa pääteillä.
jos asvaltoidut tiet menevät huonoon kuntoon? Ihan yhtä hyvin pärjättäisiin myös sorateillä.
http://www.vartgoteborg.se/prod/sk/vargotnu.nsf/1/trafi k,odubbade_dack_blir_norm_inom_goteborgs_stad.
Ruotsissa 1800 vuodessa. Suomessa ehkä 900.
http://www.vartgoteborg.se/prod/sk/vargotnu.nsf/1/trafik,odubbade_dack_blir_norm_inom_goteborgs_stad
keksikää kitkapellet jotain todellista millä te puolustelette niitä suksianne. Ei tuollaisissa iän ikuisissa griinpiisiläisten vouhotuksissa ole mitään totuuden häivääkään.