Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta natisee liitoksissaan. Verotusta ei voi enää kiristää, koska jo nykyinen veroaste ajaa taloutta enenevässä määrin harmaan talouden puolelle, kerätäänhän erilaisina veroina ja veroluonteisina maksuina 75-80% ihmisten tuottamasta lisäarvosta. Päinvastoin, verotusta tulisi kyetä keventämään tuntuvasti, jotta houkutus harmaan talouden puolelle ei olisi liian suuri.
Samalla leikkausjonot sairaaloissa pitenevät ja perusturva ontuu muillakin alueilla. Yhtälö on siis vaikea, koska lisärahoitusta ei ole saatavissa ja entistenkin yhteiskunnallisten palveluiden rahoitus on vaikeuksissa.
Säästöjä on yritetty saada aikaiseksi virheellisellä "juustohöylämallilla", jolloin lähes kaikista menokohdista on tingitty. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa yhteiskunnan toiminnan ja ihmisarvon kannalta ensisijaiset palvelut ovat heikentyneet, mutta yhteiskunta rahoittaa silti toisarvoisia palveluita. Joudumme väksin laittamaan vastakkain erilaiset yhteiskunnan tuottamat vapaa-ajan palvelut, harrasate- ja yhdistystoiminnan tukemisen, maahanmuuttajien liiallisen tukemisen ja perusturvan sekä terveydenhuollon.
Asioita tulee ajatella priorisoitaessa kahdesta näkökulmasta;
1. Yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaiset asiat. Näitä ovat mm. infrastruktuuri ja turvallisuus. Tiestö, sähköverkko, puhelinverkko jne, peruskoulutus, sekä armeija ja poliisivoimat, rajavartiosto on oltava kunnossa, jotta taataan tehokkaat toimintaedellytykset.
2. Inhimillisen elämän kannalta välttämättömimmät asiat kuten lasten- ja vanhustenhoito, perusturva niille, joilla ei ole eläkettä, työ- tai yrittäjätuloja tai joilla nuo tulot eivät riitä. Hyvä terveydenhuolto kaikille.
Mainitut kohdat menevät osittain ristiin, onhan esim. hyvä terveydenhuolto koko kansantalouden kannalta kannattava investointi.
Juustohöylämallista on luovuttava, karsittava pois vähemmän tärkeitä yhteiskunnallisia palveluita ja panostettava tärkeimpiin ydintehtäviin.
Näillä ratkaisuilla saavutetaan merkittäviä etuja sekä yhteiskunnan toiminnan tehostumista. Ensinnäkin peruspalveluita, kuten terveydenhuoltoa voidaan kehittää paremmaksi sekä hallinnollisesti yksinkertaistaa siten, että se on kaikkien SUOMEN kansalaisten saatavissa. Muille ei sitä tule ilmaiseksi tarjota. Toiseksi verotusta voidaan keventää merkittävästi ja lisätä näin ihmisille suoraa valtaa oman työnsä tuloksiin, omiin ansioihinsa.
Kulttuuri-, urheilu- ja kaikki muut vapaa-ajan palvelut, joita yhteiskunnan tarjoamina menetetään, korvautuvat sillä lisärahalla, joka jokaiselle kansalaiselle jää enemmän kulutettavaksi. Tosiasiassa yksilökansalaiselle jää enemmän lisäostovoimaa käytettäväksi, mitä hän keskimäärin menettää yhteiskunnan tarjoamia sekundaarisia (esim. vapaa-ajan) palveluita. Tämä sen vuoksi, että nykyisessä systeemissä toimivaa virkakoneistoa voidaan purkaa, kun tämän lisärahan hallinnointiin ei enää tarvita henkilökuntaa, päätöksen siirryttyä suoraan kuluttajalle.
Kansalainen saa uudessa systeemissä siis paremman perusturvan, ainakin terveydenhuollon osalta, sekä ostovoimaa lisää, jolla hän voi ostaa menettämänsä sekundaariset yhteiskunnan palvelut tai jotain muita vapaa-ajan palveluita vapailta markkinoilta. Tai käyttää ansion lisän mihin muuhun haluaa.
Summa summarum. Byrokratiakustannukset pienenevät, perusturva paranee ja ihmisten valinnan vapaus oman työnsä tuottaman lisäarvon käyttöön erityisesti vapaa-ajan ja kulutuksen sektorilla paranevat.
Tällanen järjestely merkitsisi todellista työtätekevien vallankumousta heidän edukseen sekä yhteiskunnallista rakennemuutosta, joka tekisi harmaan talouden vähemmän kannattavaksi ja vähemmän houkuttelevaksi.
Samalla leikkausjonot sairaaloissa pitenevät ja perusturva ontuu muillakin alueilla. Yhtälö on siis vaikea, koska lisärahoitusta ei ole saatavissa ja entistenkin yhteiskunnallisten palveluiden rahoitus on vaikeuksissa.
Säästöjä on yritetty saada aikaiseksi virheellisellä "juustohöylämallilla", jolloin lähes kaikista menokohdista on tingitty. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa yhteiskunnan toiminnan ja ihmisarvon kannalta ensisijaiset palvelut ovat heikentyneet, mutta yhteiskunta rahoittaa silti toisarvoisia palveluita. Joudumme väksin laittamaan vastakkain erilaiset yhteiskunnan tuottamat vapaa-ajan palvelut, harrasate- ja yhdistystoiminnan tukemisen, maahanmuuttajien liiallisen tukemisen ja perusturvan sekä terveydenhuollon.
Asioita tulee ajatella priorisoitaessa kahdesta näkökulmasta;
1. Yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaiset asiat. Näitä ovat mm. infrastruktuuri ja turvallisuus. Tiestö, sähköverkko, puhelinverkko jne, peruskoulutus, sekä armeija ja poliisivoimat, rajavartiosto on oltava kunnossa, jotta taataan tehokkaat toimintaedellytykset.
2. Inhimillisen elämän kannalta välttämättömimmät asiat kuten lasten- ja vanhustenhoito, perusturva niille, joilla ei ole eläkettä, työ- tai yrittäjätuloja tai joilla nuo tulot eivät riitä. Hyvä terveydenhuolto kaikille.
Mainitut kohdat menevät osittain ristiin, onhan esim. hyvä terveydenhuolto koko kansantalouden kannalta kannattava investointi.
Juustohöylämallista on luovuttava, karsittava pois vähemmän tärkeitä yhteiskunnallisia palveluita ja panostettava tärkeimpiin ydintehtäviin.
Näillä ratkaisuilla saavutetaan merkittäviä etuja sekä yhteiskunnan toiminnan tehostumista. Ensinnäkin peruspalveluita, kuten terveydenhuoltoa voidaan kehittää paremmaksi sekä hallinnollisesti yksinkertaistaa siten, että se on kaikkien SUOMEN kansalaisten saatavissa. Muille ei sitä tule ilmaiseksi tarjota. Toiseksi verotusta voidaan keventää merkittävästi ja lisätä näin ihmisille suoraa valtaa oman työnsä tuloksiin, omiin ansioihinsa.
Kulttuuri-, urheilu- ja kaikki muut vapaa-ajan palvelut, joita yhteiskunnan tarjoamina menetetään, korvautuvat sillä lisärahalla, joka jokaiselle kansalaiselle jää enemmän kulutettavaksi. Tosiasiassa yksilökansalaiselle jää enemmän lisäostovoimaa käytettäväksi, mitä hän keskimäärin menettää yhteiskunnan tarjoamia sekundaarisia (esim. vapaa-ajan) palveluita. Tämä sen vuoksi, että nykyisessä systeemissä toimivaa virkakoneistoa voidaan purkaa, kun tämän lisärahan hallinnointiin ei enää tarvita henkilökuntaa, päätöksen siirryttyä suoraan kuluttajalle.
Kansalainen saa uudessa systeemissä siis paremman perusturvan, ainakin terveydenhuollon osalta, sekä ostovoimaa lisää, jolla hän voi ostaa menettämänsä sekundaariset yhteiskunnan palvelut tai jotain muita vapaa-ajan palveluita vapailta markkinoilta. Tai käyttää ansion lisän mihin muuhun haluaa.
Summa summarum. Byrokratiakustannukset pienenevät, perusturva paranee ja ihmisten valinnan vapaus oman työnsä tuottaman lisäarvon käyttöön erityisesti vapaa-ajan ja kulutuksen sektorilla paranevat.
Tällanen järjestely merkitsisi todellista työtätekevien vallankumousta heidän edukseen sekä yhteiskunnallista rakennemuutosta, joka tekisi harmaan talouden vähemmän kannattavaksi ja vähemmän houkuttelevaksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Harvinaisen "nerokas" kaveri...
lopetan, jos ei systeemi muutu niin, että työn tekeminen on kannattavampaa. Ja eihän se muutu vähään aikaan. Jos esittämäni malli toteutettaisiin, työn tekeminen olisi niin paljon kannattavaa, että kyllä sitä tekisi. Häviäjinä olisi ainoastaan toisten kustannuksella vapaa-ajan puuhia rahoittavat ja turhat byrokraatit.. Voittajina kaikki palkansaajat ja perusturvan varassa olevat, sairaat, vanhukset ja lapset.
Nuo sinun jorinat ovat aivan onnettomia.
Kommenttisi;"nuo sinun jorinat ovat aivan onnettomia" ei ole argumenttina minkään arvoinen. Kannattaisi olla hiljaa, jos et kykene argumentoimaan asiaperusteisesti yrittäen kyseenalaistaa itse väittämää. Siihen et tosin tule kykenemään, koska esittämäni ajatusmalli on aukottomasti toimiva ja ylivoimainen!
Perustele itse, kuinka paljon byrokratian vähentäminen, vapaa-ajan palvelujen , harraste- ja yhdistystoiminnan tukemisen, maahanmuuttajien liiallisen tukemisen lopettaminen antaa lisää fyrkkaa.
Tuosta ei saada kokoon kovinkaan paljon.
Semminkin, kun ehdotat samalla verotusta alennettavaksi. Mistä sinä koppaat rahat silloin?
Ja täyttä höpinää, on, että "lopetan (työnteon), jos ei systeemi muutu niin, että työn tekeminen on kannattavampaa. ".
Siinäpä vasta oiva ratkaisu kaikille!
Lopetetaan työnteko! Silloinhan sitä rahaa riittää perus- yms. palveluihin.
Ja vielä vallankumoustakin olet tekemässä. "Tällanen järjestely merkitsisi todellista työtätekevien vallankumousta". Muistuttaa kovasti taistolaisten hörhöilyä.
Tosin tuosta sinun työnteosta. Mainithan jossain viestissäsi, että saat "nyt myös hulppean eläkkeen tai ainakin ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen.".
No, et ensimmäinen, joka työttömänä seonnut.
Jatkanpa töitä, minä en aio lopettaa työntekoa...
Ja veronikin maksan mielelläni, vaikka sinunlaisia siivellä eläjiä (kuten olet itse itsestäsi todennut) veromarkoilla elätetäänkin.
budjettiin yksittäisiä menokohtia myöden. Suomen valtion ja kuntien budjettiin on pesiytynyt aivan käsittämättömiä menokohtia. Vaikka infrastruktuurin, turvallisuuden, terveydenhuollon, perussosiaaliturvan yms. menot vievätkin suuren osan, on em. pääkohtien sisällä karsittavaa runsaasti ja sen lisäksi lukematon määrä aivan turhia yhteiskunnan rahoittamia "palveluita". Koska joudun tekemään työn yksin, menee siinä jonkin verran aikaa, mutta se valmistunee tänä syksynä.
Karkeissa laskelmissa olen päässyt siihen, että tuloverotusta voidaan keventää noin kolmanneksen.
Käypä katsomassa valtion budjettia ja jonkin esimerkkikunnan budjettia ennen kuin hutkit lisää. Sieltä huomaat, että rahaa syydetään aivan käsittämättömiin asioihin.
Se on johtanut siihen, että työn tuottavuudesta 75-80% kerätään yhteiskunnan kirstuun erilaisina välillisinä ja välittöminä maksuina ja veroina, joka taas johtaa harmaaseen talouteen ja työn vieroksumiseen, mikä taas osaltaan syventää kierrettä, aiheuttaa rahoituskriisiä. Muutos on väistämätön, se tulee joko vapaaehtoisesti tai olosuhteiden pakottamana.
hörhöilyinesi, kun kannatat nykyistä sosialismia, jossa 3/4 ihmisen tuottamasta lisäarvosta menee isoveljen pohjattomaan kirstuun ja sitä kautta jaettavaksi kansalaisille. Eroa ei ole paljoa entisen neukkulan systeemille, jossa kaikki tekivät työtä yhteiskunnan omistamille yrityksille ja yhteiskunta sitten tuotti ja tarjosi palveluita jäsenilleen. Sielläkin maksettiin ihmisille ostovoimaksi pikkuinen siivu työn tuottavuudesta.
Jos joku on taistolainen hörhö, niin se, joka hyväksyy tällaisen systeemin. Ajattelen nyt itse, jos tienaat 1500 euroa kuussa käteen, se merkitsee sitä, että tienaat yhteiskunnalle 4000 euroa kuussa. Yhteiskunta sitten tuottaa sinulle erilaisia palveluita. Systeemi on periaatteessa ihan sama kuin neukkulassa. Että se siittä taistolaisuudesta.
Se miltä asiat näyttävät nimikkeinä kuntien budjeteissa, ei suinkaan käytännössä tarkoita, että ne ovat turhia.
Tarkoituksesi - peruspalvelut paremmiksi - on mahdottoman hyvä, esitä keinojesi perustelut, kun saat ne valmiiksi.
Sitä paitsi rahaa olisi jo nyt, jos vain sitä haluttaisiin käyttää.
Ja noista sinun jutuista, että Suomi on sosialistinen... Et varmaankaan koskaan ehtinyt tutustua siihen oikeaan sosialismiin. Jos olisit tutustunut, et puhuisi asiasta mitään.
No, kuule en satu olemaan...
Höpinät vallankumuoksesta taas sitä olet.
Suomi = Neukkula?
Et varmaankaan koskaan ehtinyt käymään Neukkulassa, jos olisit käynyt, tietäisit sen vissin eron.
No, kuule en satu olemaan...
Höpinät vallankumouksesta taas sitä on.
Suomi = Neukkula?
Et varmaankaan koskaan ehtinyt käymään Neukkulassa, jos olisit käynyt, tietäisit sen vissin eron.
..merkitsi sitä, että yhteiskunta omisti tuotannon välineet. Jokainen teki yhteisen yhteiskunnan hyväksi työtä ja työn tulokset tulivat "yhteiseen kakkuun", josta yhteiskunta l. poliitikot ja virkamiehet päättivät, miten sitä jaetaan kansalaisille l. millaisia palveluita kansalle niillä tuotetaan. Jopa sosialismissa pieni osa ihmisten työn tuloksista annettiin ihmisille rahana, eli siltä osin ihmiset saivat itse päättää työnsä tulosten käytöstä.
Suomalaisessa sosialismissa yhteiskunta kerää 75-80% kaikkien työn tuottavuudesta erilaisina välillisinä ja välittöminä veroina ja maksuina. Tuon yhteisen kakun käytöstä, siitä millaisia palveluita sillä tuotetaan kansalaisille, päättävät poliitikot ja virkamiehet. Eli yhteiskunta hallinnoi ainakin 3/4 osaa ihmisten yhteenlasketusta työn tuottavuudesta.
Olkoonkin niin, että esim. neuvostoliitossa yksilön päätettäväksi jäi ehkä vain 15% oman työn tuloksesta nettopalkan muodossa, on yhtäläisyys silti karmiva eikä johda muuhun kuin harmaaseen talouteen ja työmoraalin heikkenemiseen.
Yhteiskunnan ei tulisi sekaantua niin kokonaisvaltaisesti palveluiden tuottamiseen, vaan ihmisille tulee antaa suurempi päätäntävalta oman työnsä tuloksiin. Perusturva, terveydenhuolto, koulutus, infrastruktuuri ja muut sellaiset tekijät, jotka ovat suoraan kytköksissä ihmisten hyvinvointiin ja kansantalouden menestykseen, on turvattava.
Ei kai vasemmistoliiton historiassa ole näin paljon köyhältä söytä ,kum siimes eukon aikana.Heitä totuuttaeesin äläkä kuvitelmia.
Mene johonkin pellonreunaan.Landepaukku maksaa sulle kun jauhat tota pientareella.
Hei, Viisas Mies!
Tule meille messiin viisaine ajatuksinesi.
Ota yhteyttä.
http://www.keskusta.fi/