15-vuotias vanhoillislestadiolainen?

Teinisi on herkässä iässä ja todella manipuloitavissa kun hakee paikkaansa maailmassa.
En tosiaaan ole uskontoja vastaan kuin just sen verran ettei yhdelläkään uskontokunnalla ole OIKEUTTA sanoa ketkä pääsee taivaaseen ja ketkä joutuu helvettiin.

Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa puuttuisin vanhemmuuden oikeudella justiinsa tuohon.
Muuttaisin vaikka kauemmas niistä piireistä jotta teinini ei oleisi niin vaikutusvallan alaisena.
Tuon ikäinen todella hakee niitä omia arvojaan.
Nyt vain keksisimään miten tuoda nuori takaisin ns. tavallisten nuorten pariin. Oisko sisaresta apua? Vanhoista kavereista? Vie vaikka kirkkoon sunnuntaisin jos uskonto muuten lähellä.
Yrittäkää katsoa ja etsiä kaikki mahdolliset kanavat joita käyttää. Voit itsekkin sen verran manipuloida jotta saisit nuorellesi toisia ajatuksia. Etsi kaikki negatiiviset ihmiskohtalot näistä lestaadiolaisista sekä uskontojen uhrit yhdityksestä. Vie heidän juttusille.
Mitään älä tee väkisin mutta tuo esille kaikessa se mikä on tässä ns. normaalissa elämässä on hyvää ja kuinka omilla ja oikeilla ratkaisuilla elämä ilman lestaadiolaisia on helpompaa.

Jumala antoi meille elämän elämistä varten ja aivot joita käyttää valintoihin ja samainen Jumala on luvannut antaa myös syntimme anteeksi.

Ei ole oikeaa vastausta. Vain sinä tyttäresi vanhempana tunnet mikä on parasta hänelle.

Tuon ikäinen hakee paikkaansa maailmassa. Sinun tehtäväsi on ohjata hänet mielestäsi oikealle tielle
kunnioittaen hänen omaa mielipidettään,vaikeaa...

Minä puuttuisin justiinsa koska en hyväksy minkään uskonnon OIKEUTEEN sanoa kuka tai ketkä pääsevät taivaaseen tai joutuvan helvettiin.
Elämää ei saa rajoittaa liikaa koska meillä on vain tämä yksi elämä elettävänä. Mielestäni naisen tehtävä ei tosiaan ole tehtailla lapsia ja hoitaa niitä terveytensä uhalla.

Jos uskonto on tärkeä tyttärellesi vie hänet kirkkoon. Pyydä papin puhua hänelle.

Etsi kaikki keinot jolla voit tytärellesi näyttää että elämä on elämistä varten ja oikeilla valinnoilla siitä saa hyvän ilman että sulkeutuu jonkun yhteisön sisälle.

Olisiko toisesta tyttärestäsi apua? Vanhoista kavereista?

Minä rajoittaisin yhteydet kyseisiin ystäviin, muuttaisin paikkakuntaa.

Näyttäisin myös kyseisen uskonnon nurjat puolet. Tutustuttaisin uskontojen uhrit yhdistykseen. Etsisin ihmisiä jotka ovat jättäneet kyseisen uskonnonyhteisön ja pyytäisin kertomaan miksi näin ovat tehneet.

Tärkeänä pitäisi sitä että nuoren saisi heidän vaikutuspiiristä pois.
Itse manipuloisin sen verran että en pakottaisi mihinkään mutta koko ajan kaikessa osoittaisin ettei ole mitään väärää tehdä tavallisia asioita esim. muusiikin kuuntelu, hiusten värjäys, huulikiillon sipaisu huulille, leffassa käynti, jonkun sarjan seuraaminen tv:stä ym. tavallisia nuorten juttuja.

Minä en usko siihen että saisit olla lapsenlapsillesi mummina jos tyttäresi kyseiseen yhteisöön päätyisi. Olen kuullut sellaisia tarinoita että ovat painostaneet avioeroihin jos ei puoliso ole kääntynyt kyseiseen uskontoon. Lapsia ei ole annettu tavata koska toinen vanhempi on vääräuskoinen.

Jos uskontoon haluaa tai joutuu vetoamaan niin sanoisin että Jumala on antanut meille yhden elämän eletäväksi ja aivot valintoja varten ja siten oikeuden olla yksilöitä.

Jumalahan antaa kaikille synnit anteeksi.

Toivotan voimia sinulle kamppailla tyttäresi puolesta. Aikuisenahan hän voi valita itselleen omasta mielestä oikean tavan elää elämäänsä mutta nyt sinun tehtäväsi on ohjata hänet sinun mielestäsi hänelle parhaalle elämänpolulle.

viestisi ei ollut turha provo.

Jos näin ei ollut, niin selvennänpä hieman.

Ensinnäkin vanhoillislestadiolaiset eivät tuputa kenellekään uskoa, tämän TIEDÄN. Aloite uskonasioista puhumiseen tulee yleensä poikkeuksetta "vastapuolelta".

Toiseksi vanhoillislestadiolaiset ovat aivan tavallisia syntisiä, niin kuin muutkin ihmiset. Eivät sen parempia tai huonompia.

Kolmanneksi kaiken ikäisillä vanhoillislestadiolaisilla on ystäviä, jotka eivät itse ole vanhoillislestadiolaisia. Tämänkin tiedän.

Neljänneksi ei vanhoillislestadiolaisuus ole sääntöjä, vaan, kuten tunnuit tietävän he pyrkivät elämään mahdollisimman taivaskelpoista elämää. Toisin sanoen. Arvomaailma pohjautuu Raamattuun. Ja näin ollen, koska vanhoillislestadiolaiset ovat tavallisia syntisiä, ei nuhteeton ja synnitön elämä ole keneltäkään mahdollista ja anteeksi antamusta tarvitaan. Se, että jokainen vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle synnit anteeksi perustuu Raamattuun, kun opetuslasten päälle puhallettiin Pyhä Henki.

Eli parasta, mitä tyttärellesi voit antaa, on, että hyväksyt hänet ja hänen valintansa. Ei hän ole sinua mihinkään hylkäämässä, ellet itse hylkää tai jätä hyväksymättä hänen valintojaan. Sinulla on täysi mahdollisuus olla joskus onnellinen ja ylpeä mummu, jolle lapsenlapset ovat tärkeitä ja rakkaita.

Mukavaa alkanutta vuotta toivottaen veitikka

Hätätilassa muutto riittävän kauas.
Itse harkitsisin muuttoa vaikka ulkomaille pariksi vuodeksi, mikä sinulla vielä on aikaa oikeuksista jäljellä vanhempana.

Kammottava kohtalo nuorelle tytölle. Vanhemman velvollisuus on kasvattaa terve ja tasapainoinen aikuinen, ei hilluva lessu jotka antavat toisilleen syntejä anteeksi ja joitten naiset ovat hautomakoneita.

Tyttösi on vielä niin nuori, että saattaa aikansa lestadiolaisuutta kokeiltuaan kyllästyä ja muuttaa mielensä. Ja jos ei muuta, niin sitten tämä uskonkatsomus ilmeisesti antaa hänelle mielenrauhan ja sinun ei auta kuin hyväksyä se. Voisihan hän tehdä pahempiakin asioita. Parhaiten tulette juttuun jos annat hänen tehdä omat ratkaisunsa, vaikka ne eivät sinusta oikeilta tuntuisikaan. Jos arvostelet häntä, vieraannutte, ja sitä et ilmeisesti halua. Kerro hänelle, että välität hänestä, oli hän “lessu” tai ei. Ainahan voit puhua hänen kanssaan –rauhallisesti ja moittimatta- siitä mikä sinua lestadiolaisuudessa huolestuttaa, ja pyytää häntä odottamaan muutama vuosi ja hankkimaan ammatti ennen avioitumista. Ehkä parin vuoden kuluttua tyttäresi tulee juoksujalkaa sinun luoksesi kun lestadiolaisuus ei enää maistu.

Kertomassasi on paljon tuttua ja ennenkin kuulemaani. Vanhemman huoli on ymmärrettävä - mitä on lapselle tapahtunut?

Lestadiolaisuudessa on useita opinhaaroja. Ns. vanhoilliset, joita myös rauhanyhdistysläisiksi kutsutaan (SRK), edustavat valtajoukkoa. He poikkeavat toisista suunnista ja samalla pahasti kirkkomme yhteisestä opista ja tunnustuksesta ennen muuta siinä, että kaste ei ole yksin tie kristityn osallisuudessa jumalan lapseuteen ja lahjoittamaa Pyhän Henkeen. Vanhoilliset katsovat, että vain heidän oman joukkonsa edustaa maan päällä Jumalan valtakuntaa ja että Pyhä Henki toimii vain heidän keskellään. Tie tähän Pyhän Hengen yhteyteen ja valtakuntaan on vain henkilökohtaisen parannuksen ja kätten päällepanemisen kautta. Evankeliumin iloiseksi tekevä ja samalla vapauttava sanoma kuuluu heidän käsityksen mukaan vasta heille. Toiset tarvitsevat vielä yksin lakia ja saarnaa siitä. Rauhanyhdistys, jonka joukossa toimii muun työn ohessa suuri määrä kirkon oman työnantajansa tunnustuksen kanssa raskaasti ristiriidassa toimivia pappeja, on esimerkki laki-ja tapakristillisyydestä, jossa tarkastellaan erotellaan ihmisiä jo täällä maan. Meille ei kuitenkaan ole annettu täällä maan päällä tuomarin valtaa vaan evankeliumin ilosanoma - se Pyhän Hengen vaikutuksesta koskettaa ajallaan meitä kaikkia ja panee meitä liikkeelle - riippumatta ihmisten tai uskonsuuntien rajoista, valtakäsityksistä ja suhteesta yksin Kristuksen tuomaan pelastukseen ja armoon.

Vapauteen Kristus vapautti meidät - ei tehnyt Lakia tyhjäksi vaan täytti sen - Turvaa hänen johdatukseen - kaikessa - tässäkin asiassa. Hän kuljettaa, mutta Hän myös kirkastaa, kun sen aika on - luottakaamme siihen rukouksessa - yhdessä!